Lelulaatikoilla

Jälleen sellainen postaus, jonka olen jo moneen kertaan ajatellut tekeväni. Varmaan olen joskus ottanut kuviakin, mutta ne ovat vain sitten jääneet käyttämättä. Yhtenä syynä lienee se, että huoneet ja huoneiden järjestykset ovat viime vuosien aikana vaihtaneet paikkaa melko usein. Joka tapauksessa ajattelin nyt esitellä joitakin poikien leluja ja niiden säilytys- ja leikkipaikkoja.

Kuva on kuopuksen huoneesta. Hänen huonettaan kuvasin jo osittain joulutunnelmissa, mutta tämä puoli huoneesta rajoitui silloin kokoaan pois kuvista. Näistäkin kuvista jää yhä pois eläinmaton vasemmalle puolelle jäävä hiiritalo ja sen vieressä oleva Ruusuritari. Kioskin viereen jää vielä kuopuksen pieni koulupöytä tauluhyllyineen. Katsotaan, jos joskus on aika kuvata myös niitä tarkemmin.

Kuopuksen huoneen ikkunoiden alla on neljästä Ikean Stuva-sarjan palasta koottu Legocity. Stuva-paloista kahdessa on kaapinovet ja kahdessa laatikot. Noiden laatikoiden sisältöä ajattelin tänään esitellä.

Koska kuopuksen huone on melko iso, olen jakanut sen vähän kuin osiin eri toimintoja ja leikkejä varten. Jos tilaa olisi vieläkin enemmän, olisi yhdeksi osaksi valikoitunut jonkinlainen liikuntanurkkaus kera puolapuiden, jumppamatoin ja vaikkapa Bobblesien. Kuopuksen aikaisemmassa huoneessa on ollut myös tiipii yhtenä leikkipaikkana, mutta tällä hetkellä tiipiitä säilytetään yläkerran aulassa, josta se aina tarvittaessa voidaan ottaa leikkeihin minne vain talossa. 

Alin laatikko on isompi kuin kaksi ylempää. Koska laatikot ovat syviä, ne imevät paljon tavaraa. Stuvista olen tainnut aiemmin kertoa myös sen, että niiden korkeus ja syvyys ovat todella hyvät lasten leikeihin käyttää niitä sitten seinän vieressä tasoina tai sitten tällaisena ryhmänä eli ikään kuin leikkipöytänä. Tällä tavoin ne voi sijoittaa vaikka keskelle huonetta, kuten meidän iso Legocity on usein ollutkin.

Alimmassa laatikossa säilytetään Schleichin maatilan eläimiä sekä Mickin maatilaa. Eläinten joukossa on toisinaan myös maatilan töissä tarvittavia Sikun traktoreita peräkärryineen sekä Schleicin maastoauto ja hevosperäkärry. Maatilaleikeistä voit lukea tarkemmin linkistä.

Eläinleikkialueella on H&M Homesta ostettu maailmankartta ja -eläin matto. Tämän hetken valikoimassa vastaavaa mattoa oli saatavilla vihreänä. Ainakin tämä meidän matto liukuesteineen on sen verran ohut, että alin laatikko mahtuu helposti liukumaan auki ilman että matto menee ruttuun. Puuvillaisen maton saa myös pestä pesukoneessa, mikä on ollut huippu hyvä juttu. Tarvittaessa matto on myös helppo siirtää väljemmille vesille, jos leikkijät tarvitsevat enemmän tilaa leikilleen. Kuopuksen huoneen vieressä on yläkerran aula, jossa on hyvin tilaa isommallekin leikille.

Isossa kotieläinlaatikossa säilytetään myös kahta “kerholaukkua”, joista vaaleansinistä kutsumme eläinlaukuksi ja ruskeaa koiralaukuksi. Ehkäpä olenkin jo kertonut mistä nuo nimitykset tulevat. Keskimmäinen pojistamme tykkäsi kovasti Schleichin koirista ja hän kantoikin niitä aina mukanaan tuossa ruskeassa kassissa, kun veimme isoveljiä soittotunneille. Musiikkiopiston käytävillä onkin leikitty monet koiraleikit. Vastaavasti jääkarhupoika on kantanut omia suosikkieläimiään tuossa vaaleansinisessä kassissa. Kuopus on sitten vaihdellen käyttänyt kumpaakin kassia tai sitten omaa Petteri Kaniini -kassiaan. Tuollaiseen pieneen kassiin mahtuu muuten yllättävän monta eläintä. Tapaammekin aina sopia etukäteen kuinka monta eläintä he saavat ottaa mukaansa (esim. 20 tai 30), jolloin poislähtiessä on helppo laskea, että kaikki ovat mukana.

Keskimmäisessä laatikossa säilytetään villieläimiä eli metsäneläimiä ja viidakoneläimiä. Suurin osa niistä on Schleichin, mutta mukaan mahtuu muitakin. Erityisen vaikea on ollut löytää isokokoisia muovieläimiä.

Silloin kun Suomesta vielä löytyi lelukauppoja, ostin tämän Papon viidakkoleikkimaton ToysRusista muistaakseni jostakin alesta. Annoimme sen jääkarhupojalle syntymäpäivälahjan yhteydessä. Hän keräsi silloin Legojen viidakkosarjaa. Matto on hieman suurempi kuin tuo H&M:n karttamatto ja samalla se on myös vahvempaa, sellaista huopamaista, tekoa. Matto ei mielestäni niinkään sovellu olemaan koko ajan lattialla ja siksi onkin hyvä, että sitä varten on olemassa tuollainen oma säilytyspussi, jonne lapsenkin on se helppo taitella ja jossa se vie vain vähän tilaa.

Ylimmässä laatikossa säilytetään ritareita ja intiaaneja sekä muita figureja. Valitettavasti kuvaushetkellä laatikko oli miltei tyhjillään, sillä ritarit ratsuineen olivat linnassaan. Ehkäpä niistä lisää myöhemmin. Ritarileikkeihin meillä on myös olemassa erillinen leikkimatto, mutta sekään ei nyt päässyt näihin kuviin.

Osa eläimistä on päätynyt meillä kylpyleluiksi. Näiden vesieläinten lisäksi olemme ostaneet suihkukäyttöön kirpparilta hieman edullisempia muovieläimiä, sillä ne menevät ajan myötä siinä käytössä huonoiksi. Kaksi nuorinta poikaa tapaavatkin usein iltapesulla käydessään leikkiä suihkussa eläimillä.

Vastakkaisella puolella on samanlainen Stuva-laatikosta, mutta karttamaton sijaan siellä on H&M Homesta ostettu automatto samoin ominaisuuksin ja samassa koossa kuin karttamatto. Automattoa näytti olevan tällä hetkellä myynnissä tässä pienemmässä koossa ja isommassa koossa.

Ylimmästä laatikosta löytyy autoradan osia sekä värikkäinä muovisina että tuollaisina kumisina mustina. Jälkimmäiset ovat nimeltään Waytoplay ja niitä on saatavilla eri kokoisina paketteina. Osien sanotaan kestävän leikkejä sisällä ja ulkona, vedessä, lumessa ja hiekassa. Me olemme pitäneet osia vain sisäkäytössä ja kuivan maan lisäksi niitä on käytetty suihku/kylpyleikeissä. Ainakin nuo leikit osat ovat kestäneet hyvin. Näiden autoratapalojen lisäksi meillä on Brion puisia autotiepaloja ja toki Legoja.

Alimmassa eli isoimmassa laatikossa on Hot Wheels -ratoja sisältäen myös toiseksi vanhimman pojan aikoinaan keräämät dinosaurusradat. Uskonpa, että meidän perheen lähes kaikki Hot Wheelsit ovat nimenomaan hänen, mutta niillä ovat sitten pikkuveljetkin päässeet leikkimään.

Keskimmäisessä laatikossa säilytetään dinosauruksia. Tämä laatikko kyllä kuuluisi oikeasti eläinlaatikoiden puolelle ja siellä olevat ritarit tälle puolelle. Jos leikkejä leikitään muualla, tapaamme irrottaa laatikon ja kantaa sen leikkipaikalle. Uskonpa, että siitä syystä laatikot ovat päässeet vaihtamaan paikkaansa. No, eipä se ole leikkejä haitannut ja sopivathan dinosaurukset hyvin tuohon Hot Wheels -dinojen yläpuolellekin. 

Dinosaurusleikkien alustan, upean (laatikossa näkyvän) tulivuoren ja pussillisen dinosauruksia pikkupojat ovat saaneet serkuiltaan. Mikä upea lisä toiseksi vanhimman poikamme keräämään kokoelmaan. Ja jälleen kerran pikkupojat ovat päässeet iloitsemaan toisten vanhoilla – joskaan ei yhtään vanhentuneilla – leluilla leikkimisestä. Suurin osa dinosauruksista on Schleichin. Ulkoleikkeihin olen ostanut myös muita, edullisempia, joskin oikein hyvin ulkoleikeissä kestäviä dinoja.

Koska kyseessä on autoleikkinurkkaus, löytyy Stuvaa vastapäätä olevasta hyllystä kolme korillista autoja. Valtaosa näistäkin autoista on isoveljien vanhoja ja erityisesti jälleen toiseksi vanhimman pojan.

Se on jännä, miten autoilla leikkiminen säilyy hyvin vahvana stereotypiana puhuttaessa poikien leikkimisestä Esimerkiksi veljeni ei leikkinyt autoilla eikä meidän esikoinen. Esikoisella kyllä oli jonkin verran autoja, mutta hän tykkäsi niistä ainoastaan silloin, jossa niissä oli joitakin toimintoja, kuten aukeavia ovia tai peräluukkuja. Hän ei siis leikkinyt autoilla, kun kuvittelemme, että niillä leikitään. Sen sijaan pikkuveljensä heti opittuaan ryömimään, löysi kotoamme ne muutamat autot ja lähti kuljettamaan niitä ympäri kotoa päristellen. Muistan, miten silloin ihmettelin, että mistä ihmeestä hän tietää, miten ne liikkuvat ja miten hän esimerkiksi osasi laittaa aina autot ajamaan oikeaan suuntaan ja mistä hän keksi pöristelyn. Ei hän ainakaan veljeltään ollut siihen mallia saanut.

Silmäautot olivat valtavassa suosiossa toiseksi vanhimmalla pojalla (muiden autojen lisäksi) ja mieheni toikin niitä työmatkoiltaan (Jenkeissä ne olivat paljon halvempia ja sieltä löysi myös harvinaisempia malleja). Jostain syystä toiseksi vanhin sai aina kesällä tikkuja jalkoihinsa ja hän inhosi niiden ottamista pois jaloista. Onneksi meillä oli “säkillinen” silmäautoja jemmassa, joten lahjonnalla mentiin ne tikunpoistot. Huuto tais tosin raikua (hellepäivinä ovien ollessa auki) pitkin katua, mutta siinä samalla poika onnistui keräämään aika hyvän kokoelman silmäautoja. 😉 Make-rekka oli hänen pidempiaikainen haaveensa ja sekin sitten lopulta toteutui. 

Osa autoista on pikkuveljien saamia, kuten tuo vihreä, hieman pienempi rekka. Pikkupoikien aikana tulivat myös silmälentokoneet ja niitä säilytetään samassa korissa silmäautojen kanssa. Keskimmäinen poika sai niitä myös kummeiltaan lahjaksi.

Keskimmäinen pojista leikki ja leikkii jonkin verran autoilla, mutta pääasiassa legoleikkien yhteydessä. Jääkarhupoika sen sijaan leikki paljon autoilla, kuten toiseksi vanhinkin. Kuopus on sitten leikkinyt – ja leikkii yhä – jotakin siltä eli nallekarhu- ja jääkarhupojan väliltä.

Toisinaan myös Make-rekka on päässyt mukaan kuskikeikoille.

Tässä on vielä muutama kuva “elävästä elämästä” eli siitä, miten eläinlaukut ovat kulkeneet mukana muunmuassa juhlissa ja kirkossa. 

Tapaan viedä Schleichin eläimiä toisinaan myös töihin. Esimerkiksi nyt alkuvuodesta minulla oli luokassa suomalaisia eläimiä, kun meillä oli ympäristöopissa aiheena eläinten talven vietto. Konkreettinen materiaali on aina hyvä apuväline opettamisessa ja oppimisessa. Paitsi että Schleichin eläimet on tehty niin taidokkaasti, että ne käyvät oikean eläimen mallista, niin niitä voi käyttää myös monessa leikissä. Yksi hyvä esimerkki on Kim-leikki, jota leikimme tuon koulukeikan jälkeen kotonakin omien poikien kanssa monena päivänä. Menneellä viikolla vein jälleen Schleicheja luokkaani opettaessani luokittelua. Eläimiä voi luokitella monella eri tavalla eli esimerkiksi kotieläimet, metsäneläimet ja villieläimet, kahdella ja neljällä jalalla liikkuvat, isot, keskikokoiset ja pienet sekä tietenkin värien tai kuviointien perusteella. Tällaisia luokittelujuttuja voi tehdä kotonakin omien lasten kanssa.

Perjantaina tullessani töistä kotiin, satuin näkemään XS-lelujen mainoksen, jossa kerrottiin Schleich-sarjan olevan -20% alennuksessa 24.3. asti. Halusin kertoa tämän vinkkinä, jos teilläkin leikitään Schleicheilla. Itse hyödynsin tämän tarjouksen ajatellen pikkupoikien pääsiäiskoreja. Isot pojat saivat aikoinaan isoista pääsiäisyllätyspahvimunistaan esimerkiksi Schleichin kukkoja, kanoja,  tipuja ja pupuja. Nyt löysin jotakin muuta, joiden tiedän olevan pikkupoikien mieleen. Jos haluat kurkistaa aiempien vuosien pääsiäiskoreihimme, niin löydät ne täältätäältä ja täältä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *