Tekijä: Miia

Hillokarkkipurkillinen hätää

Luin Kristine Barnettin kirjan Ihmeellinen mieli, Poikani tarina. Kirja kertoo Kristinen pojasta Jacobista (”Jake”). Jacob sai kaksivuotiaana autismidiagnoosin, mutta päiväkoti-ikäisten kanssa työskentelevä äitinsä  näki jo varhain lapsensa autismin takana. Hän löysi lapsensa vahvuudet ja mielenkiinnonkohteet ja pystyi niiden avulla muunmuassa opettamaan lapselleen kommunikointia ja muita välttämättömiä sosiaalisia taitoja, joihin terapeutit eivät lukuisten terapiatuntien ja jaksojen …

Lisää...

Isompien poikien vaatteet, osa 1

Olen saanut lukijaltani postaustoiveen siitä, mistä löydän vaatteita isommille pojille eli koon 152cm jälkeen. Muistan yhä miten törmäsin esikoisen kohdalla ensimmäistä kertaa tähän ongelmaan. Laadukkaiden vaatteiden löytäminen kokoluokassa 158cm – 176cm olikin yllättävän vaikeaa. Lisäksi hinnat nousivat aika tavalla. Ajattelin, että voisin aina silloin tällöin tehdä tähän postaussarjaan jatkoa. Alkuhädässä, silloin kun esikoisen vaatteet jäivät …

Lisää...

”Äiti, sä näytät söpöltä!”

Nämä sanat sain kuulla kuopuksen suusta, kun astelin ulos uudessa neuleliivissäni. Seuraava veli jatkoi, että ihanan pehmoinen, kuin Gustavin turkki. Sitten kommentoitiinkin jo hiuksiani (olin juuri tullut kampaajalta). Hiukseni pitää kuulemma olla joka päivä näin. Monesti hyvinkin yleistäen puhutaan, että pojat eivät huomaa asioita tai ole kiinnostuneita pukeutumisesta, sisustamisesta jne. Viiden pojan kokemuksella voin kyllä …

Lisää...

Mukinlämmitin

Ajattelin jakaa tällä kertaa täällä blogissani aivan oman virkkausohjeeni eli tuossa kuvassa näkyvän mukinlämmittimen. Piti tosin hieman googlata, että mikähän mahtaisi olla oikea nimi tälle virkkaukselle. Pinterestistä löytyy mukinlämmittimiä englanniksi haulla ”mug cozy”, mutta sitä ei kyllä ihan suoraan voi suomeksi kääntää. Ystäväperheemme kutsuukin tätä virkkaustani hauskasti mukin housuiksi. Mekoksikin voisin tätä kutsua. Perinteinen mukinlämmitin …

Lisää...

Kanakeittoa

Suomessa on käynnistynyt talvilomaviikkokausi. Ajattelin, että ehkäpä joku muukin tykkää syödä talvisen ulkoilupäivän tai hiihtoretken jälkeen lämmintä keittoa. Olen tehnyt tätä kanakeittoa jo yli kymmenen vuoden ajan. Se syntyi niinä kotiäitivuosinani, kun ruokaa piti tehdä usein ja paljon. Sinänsä keitto ei ole mitenkään erikoinen tai jos onkin, niin sen erikoisuus perustuu helppouteen. Kuten olen aiemminkin …

Lisää...