Kotikirppis

0

Postauksen kuvat ovat viime kesältä, jolloin järjestin kotona pienimuotoisen kotikirppiksen. Varsinaisen kirppispäivän jälkeen laitoin loppuja vaatteita ja kenkiä myyntiin kahdelle eri Facebook-kirpputorille. Koska vaatteita on vuosittaisista myyntikampanjoista huolimatta yhä paljon, ei aika riittänyt laittamaan myyntiin kuin murto-osan meille pieneksi jääneistä tarvikkeista. 

Niinpä mieheni kantoi jälleen toiveestani varastosta monta Ikea-säkillistä vaatteita ja kenkiä sisälle taloon ja aloitin loppukesän kunniaksi niiden läpikäymisen.

Viime kesäisellä kotikirppiksellä meidän eteinen näytti tältä. Yritin laittaa vaatteet suunnilleen koon mukaan esille. Tällainen kotikirppis voisi jatkossakin olla minun juttuni. Pitäisi vaan miettiä, miten ihmisiä voisi kirppikselle kutsua. 

Yksi vaihtoehto olisi järjestää kirppis tänne blogiin, mutten yhtään tiedä tavoittaisiko se oikeita ihmisiä, siis esimerkiksi vaatteiden kokojen suhteen.

Mielelläni siis kuulisin teidän muiden hyviksi havaitsemianne tapoja myydä käytettyjä lastenvaatteita, kenkiä ja tarvikkeita eteenpäin. Tai vaikkapa niin päin, että miten ja mistä mieluiten ostatte vaatteita käytettynä.

Olen nyt parina päivänä kuvannut vaatteita myyntiä varten. Täytyy kyllä sanoa, että joka kerta yllätyn siitä, miten hidasta puuhaa tämä onkaan. Kahden päivän aikana olen saanut kuvattua ja laitettua myyntiin yhden säkillisen ulkovaatteita ja vajaa kaksi säkillistä muita vaatteita pääasiassa koissa 98cm ja 104cm. 

Kauppakin on kyllä käynyt ja kontaktiton nouto kotiportailta on sujunut mutkattomasti. Maksumahdollisuus Mobile Paylla sujuvoittaa myös omalta osaltaan kippistelyä, koska käteistä rahaa ei tarvitse käsitellä.

Itse toivon aina, että ostaja tarkistaisi rauhassa vaatteen ennen lopullista ostopäätöstä. Tästä syystä tällainen kotikirppis voisi olla hyvä vaihtoehto. Toisinaan tuntuu hankalalta kuvailla tuote myyntipalstalle ostajan näkökulmasta. Yritän olla mahdollisimman rehellinen, mutta silti aina jännittää, jäikö jotain huomaamatta tai oliko tuote mielestäni paremmassa kunnossa kuin se todellisuudessa oli. Useimmiten on kyllä käynyt toisinpäin ja ostaja on saattanut esimerkiksi laittaa vielä myöhemmin viestiä ja kiittää erityisen hyväkuntoisista vaatteista. Silti sitä aina jännittää.

Tälla kertaa laitoin vaatteita myyntiin paikalliselle Facebookin Muksukirppikselle. Tein oman myyntipuun aluksi 98/104cm vaatteille. Sen lisäksi laitoin yksittäisiä ulkovaatteita myyntiin valmiisiin koiden mukaisiin albumeihin. Tarkoituksena olisi vielä tehdä muillekin kokoluokille omat albumit, mutta saattaa olla, että jossain vaiheessa aika ja into lopahtaa. Seuraavaksi ajattelin tehdä myyntipuun 110/116cm vaatteille. Jos siis nämä koot kiinnostaa, niin käy kurkkaamassa facekirppiksellä.

Päiväkotiin, osa 4

4

16. Aurinkovoide

Aurinkovoiteen käytössä on varmasti päiväkoti- ja kuntakohtaisia eroja. Meidän lapset eivät ole koskaan olleet päiväkodissa kesäaikana (paitsi elokuun lopussa), mutta monesti jo toukokuussa aurinko on lämmittänyt ja on ollut jopa hellettä. Päiväkodeista on annettu ohjeeksi laittaa lapselle jo kotona aamulla aurinkovoidetta valmiiksi. Jossakin päiväkodissa on luvattu lisätä voidetta tarvittaessa päivän aikana. Ensimmäinen ohje toki on sama kuin muutenkin suositus auringon kanssa eli pukea lapsi pitkähihaisiin ja – lahkeisiin vaatteisiin sekä valita lapselle aurinkosäälle sopiva hattu suojaamaan mahdollisimman paljon. 

Ymmärrän enemmän kuin hyvin sen, ettei päiväkodin henkilökunta voi ottaa vastuulleen vaikkapa yli 20 lapsen rasvaamista. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että vaikkapa jo kolmen lapsen rasvaaminen kesäpäivisin joka aamu, on melkoinen urakka yhdeltä ihmiseltä. Toisaalta aina ei voi aamulla tietää millainen sää iltapäivällä on enkä kotioloissakaan mielelläni laita lapsille turhaan aurinkovoidetta. 

 

 

Tätä aurinkovoidetta olemme käyttäneet lapsilla tänä kesänä.

Jos haluat lukea erillisen postaukseni aurinkovoiteista, niin löydät sen linkin takaa.

17. Liikuntavarusteet

Kun olin eskari-ikäinen, pidettiin meille päiväkodin yläsalissa aina joskus jumppatunti. Silloin vaihdoimme yllemme erilliset jumppavaatteet. Lastemme päiväkodeissa on myös pidetty jumppahetkiä, mutta silloin on useimmiten riittänyt, jos on laittanut sinä päivänä joustavat housut jalkaan ja vaikkapa lyhythihaisen paidan aluspaidaksi. Päällimmäisen paidan on sitten voinut jumpan ajaksi riisua pois. Toisinaan – etenkin eskari-iässä- päiväkotityhmä on päässyt muutaman kerran käyttämään läheisen koulun liikuntasalia ja niillä kerroilla onkin sitten pakattu reppuun ihan oikeat liikuntavaatteet eli pojilla ne ovat aika usein olleet shortsit, t-paita ja tossut.

Esikoulun opetussuunnitelma ssältää myös käynnit uimahallissa, jonne kahden lapseni esikouluryhmä on matkannut polkupyörillä. Mukaan on siis tarvittu polkupyörä, lukko (kaikissa pikkupyörissä ei välttämättä ole valmiina lukkoa eikä sitä ehkäpä kotioloissa edes tarvita, sillä esikouluikäinen ei ainakaan meillä ole vielä yksin kulkenut missään), pyöräilykypärä, hyvin selässä pysyvä reppu, juomapullo, pyyhe, pefletti, uima-asu ja mahdollisesti vielä uimalasit. 

Talviaikaan meidän perheen päiväkotilaiset ovat tarvinneet talvesta riippuen myös luistimia ja kypärää sekä suksia. 

Meidän perheessä nämä asiat eivät juurikaan ole enää aiheuttaneet päänvaivaa, sillä kun esikoisen kohdalla on aikoinaan tullut tehtyä vuosi vuodelta koon kasvaessa uudet hankinnat, ovat veljet seuranneet  perässä käyttäen esikoiselle ostettuja varusteita. Toisinaan toki jonkun pojan jalka on kasvanut hieman eri tahdissa, jolloin on saattanut joutua hankkimaan vaikkapa uudet monot tai välikoon luistimista. Alennusmyyntejä kannattaa seurata ahkerasti ja tänä päivänä myös kirpputorit ovat oikein hyvä vaihtoehto etenkin jos käytettyinä ostettujen ei tarvitse kestää enää useamman lapsen käyttöä.

18. Kansio ja muovitaskut

Näin äkkiseltään sanoisin, että jokaisen poikamme jokaiseen eri päiväkotiryhmään (kaikki pojat ovat olleet vähintään kahdessa eri päiväkodissa) on pitänyt viedä kansio, johon päiväkodin henkilökunta on kerännyt lapsen töitä ja ottamiaan valokuvia. Nuo kansiot ovat mieletön aarreaitta ja lapset tykkäävät yhä tänäkin päivänä katsella niitä. Siksi olen aina enemmän kuin mielelläni hankkinut päiväkotiin kansion. Joissakin päiväkodeissa on toivottu kansioon myös muovitaskuja, että työt ja valokuvat saadaan kauniisti laitettua ja että ne säilyvät hyvinä. 

19. Xylitol-pastillit

Muistelen, että jokaisen poikamme päiväkotiryhmissä on saatu pastillit aivan ilmaiseksi tai sitten olemme vieneet pienen pastillirahan. Yksi pojistamme ei aluksi tykänyt päiväkodin pastilleista, joten hänelle veimme kotoa toisia pastilleja. Isommaksi kasvaessaan, hän alkoi käyttää päiväkodin pastilleja. Toivoisin kovasti, että myös koulussa olisi mahdollisuus pastillien käyttöön ruokailun jälkeen. Mielelläni vaikka maksaisin näin tärkeästä asiasta. Ostanhan meille kotiinkin lapsille Xylitol-pastillit.

20. Vaippoja vaippaikäiselle

Osa lapsistamme on aloittanut päiväkotitaipaleensa niin, että ovat vielä käyttäneet vaippoja. Silloin vaipat viedään kotoa. Kannattaa myös selvittää, halutaanko päiväkotiin tavallisia teippivaippoja vai housuvaippoja. Jotkut päiväkodit ovat valmiita tukemaan lasta kuivaksioppimisessa, toiset eivät niinkään. Eräs pojistamme oli esimerkiksi täysin päivä- ja yökuiva heti kaksi vuotta täytettyään. Päiväkodissa kuitenkin haluttiin, että lapselle laitetaan vaippa aina ulkoilun ajaksi. Se tuntui silloin aika kurjalta ja jopa nöyryyttävältä. 

21. Kangaskassi tai muovipussi

Olen usein vienyt lapsen lokeroon/naulakkoon ylimääräisen kangaskassin tai muovipussin siltä varalta, että kotiin on päivän päätteeksi vietävä likaantuneet sisävaatteet tai pesuntarpeiset kuravaatteet. Myös lapsen tekemät askartelut on helpompi kuljettaa ehjinä kotiin, jos ne saa laitettua kassiin kuljetuksen ajaksi.

Mukavia päiväkotipäiviä kaikille päiväkoti-ikäisille! Toivottavasti korona ei tule sotkemaan arkeamme yhtä pahasti kuin keväällä.

Tsemppiä vanhemmille kaiken tarvittavan päiväkotivarustuksen haalimisessa. Pienenä vinkkinä mahdollisiin vaatetarpeisiin Polarn och Pyretissä on 11.8.2020 asti käynnissä kampanja, jossa saa -20% alennusta ostoksista, jos ostaa kolme tuotetta. Kyseessä ei siis ole kampanja, jolla saa halvimman ilmaiseksi, vaan tuotteet voivat olla mitä tahansa (esim.haalari, paita ja sukat) ja saat niistä kaikista tuon saman alennuksen. Itselläni on ainakin edessä poikien vaatteiden läpikäyminen ja mahdollisten puuttuvien vaatekaappaleiden täydentäminen. Tällä hetkellä eteinen on täyttynyt pienten vaatteiden säkeistä, joille pitäisi ehkäpä myös alkaa tehdä jotakin…

Päiväkotiin, osa 3

0

8. Sisävaatteet

Kukin varmasti valitsee lapselle päiväkotiin sisävaatteet omien mieltymystensä mukaan, joten kerron tässä omistani ja lasteni suosikeista. Tärkeää on, että lapsen vaatteet tuntuvat mukavilta päällä. Toiselle se tarkoittaa sitä, että vaatteet ovat mahdollisimman pehmeät ihoa vasten ja toiselle puolestaan sitä, että vaikkapa housut ovat joustavat. Meidän pojilla on useimmiten ollut yläosana pitkähihainen trikoopaita. Pidän tärkeänä sitä, että vaatteen voi pestä 60 asteessa, jolloin se ikään kuin ”syväpuhdistuu”. Valitettavasti esimerkiksi vuosien ajan suosimissani Polarn och Pyretin tuotteissa on osittain siirrytty 40 asteen pesuun. (Tämä pesuasteen valinta vaatisi aivan erillisen postauksen, joten tyydyn tässä vain mainitsemaan asiasta, sitä sen tarkemmin avaamatta).

Yllä olevassa kuvassa näette kuitenkin sen, mitä pitää huomioida valitessaan vaatteita lapselleen päiväkotiin. Itse ostan lapsille vaatteita ajatuksella, että ne käyvät kaikkeen menoon – poislukien juhlavaatteet. Ruokatahrat vaatteilla eivät siis haittaa, koska ne lähtevät pesussa. Tämäkin valkopohjainen PoPin paita oli pesun jäljiltä jälleen täysin puhdas. Lapsen täytyy saada leikeissään ja ruokailuhetkillä olla ”vapaa” ja touhuta ikäisensä tavoin ilman, että hänen pitäisi esimerkiksi varoa likaamasta vaatteitaan. 

Jonkun sunnuntaisen silitysurakan päätteeksi vaatepinosta löytyy juurikin niitä perustrikoopaitoja päiväkotiin. Päällimmäisenä näyttäisi olevan Blaan kuumailmapallopaita, sitten jokunen Marimekko veljien peruina sekä useita PoPin paitoja. Alimpana ehkäpä H&M:n ja KappAhlin kesäisiä Salama-t-paitoja.

Alaosiksi meillä valikoituvat usein kuvissa näkyvät PoPin ”löysäfarkut” tai samanmalliset canvashousut. Kuopukset yhdet suosikit ovat ”naruhousut” eli nämä KappAhlin Newbie-malliston collegehousut. Jos housujen lahkeensuut ovat kovin löysät, ne nousevat ikävästi ylös lapsen pukiessa ulkohousuja tai haalaria ylleen. Kuopus osaa jo laittaa sukat stoppariksi lahkeiden päälle, mutta pienemmät lapset eivät vielä osaa. Olen huomannut myös sen, että jos talvella päällihousujen alla on pitkikset, estävät ne päällihousun lahkeen nousua sekä paljaan ihon näkymistä. Jos taas lahkeensuu on liian tiukka, lapsen on vaikea itse riisua housuja pois vaikkapa lepohetkeä varten. Muistan, kun eräs mieslastentarhanopettaja pohti, että minne ovat poikien käytöstä hävinneet sukkahousut. Ennen niitä käytettiin yhtä lailla sekä tytöillä että pojilla ja ne estivät juurikin tuon, että nilkka jää paljaaksi ja sieltä pääsee kylmää. Meillä on kyllä käytetty vielä taaperoiässä olevilla pojilla sukkahousuja, mutta sen jälkeen pojille sopivia sukkahousuja alkaa olla vaikea löytää markkinoilta.

Leikki-ikäinen lapsi huolehtii monesti jo itse wc-käynneistään ja siksi on tärkeää, että hän saa helposti riisuttua housunsa vyötäröltä alas ja puettua takaisin ylös. Vaikka käyttämissämme ”löysäfarkuissa” ja canvaseissa onkin nappi ja vetoketju, joustaa vyötäröllä oleva kuminauha niin hyvin, että lapsi pystyy riisumaan housut ilman niiden avaamista. 

9. Varavaatteet

Päiväkotiin tarvitaan lapselle varavaatteita, se lienee kaikissa paikoissa sama. Niiden säilyttämisessä saattaa kuitenkin olla eroja. Useimmiten lapsella on  käytössään oma lokero tai naulakkopaikka, jonne varavaatteetkin laitetaan. Meidän pojilla on ollut naulakossa erillinen kassi, jonne olen pakannut varavaatteet. Kuopukselle ostin Finlaysonin Outlet-myymälästä Elefantti-kuosisen ison kangaskassin, jonka olen aina pakannut täyteen varavaatteita. Muistan miten esikoisen aikana ei ollut niin helppoa löytää varavaatteita, koska eihän meillä ollut hänelle valmiina mitään ylimääräisiä vaatteita. Kuopuksen tilanne on siis täysin toisenlainen, sillä veljien vanhoja vaatteita riittää pilvin pimein. Varavaatekassiin tapaankin laittaa hänelle sellaisia vaatteita, joita en ehkä enää muuten käyttäisi (esim. housunlahkeet ovat leveää mallia) eli joita en tarvitse lapselle varsinaisiksi käyttövaatteiksi. Kassiin pakkaan muutamat collegehousut, muutaman pitkähihaisen paidan sekä useamman sukkaparin ja alushousuja. Sen olen oppinut, että kannattaa (isommalle) lapselle itselleenkin kertoa, mistä hän voi tarvittaessa ottaa vaihtovaatteen vaikkapa sukkien kastuessa. Ruokapöydässä ja wc-käynneillä voi myös tapahtua vahinkoja. 

10. Neuletakki/fleecetakki/huppari

Kuopuksen lokerossa on ympäri vuoden Benettonin vetoketjullinen puuvillaneuletakki. Sitä voi käyttää lämpimimmillä säillä takin asemasta ulkona ja kylmemmillä säillä puolestaan ulkovaatteiden alla lisälämmikkeenä. Saman asian ajavat myös fleecetakki tai huppari. Jälkimmäisen ongelmana tosin saattaa olla huppu, etenkin jos se on kovin paksu. Huppu saattaa olla vaikea saada ulkovaatteen alle tai se voi leikkiessä tarttua jonnekin, jos roikkuu ulkovaatteiden ulkopuolella. Meillä on myös sellaisia huputtomia huppareita eli korkeakauluksellisia vetoketjullisia collegetakkeja. Lisäksi meiltä löytyy PoPin huppareita, joissa hupussa on nepparikiinnitys. PoPin windfleecetakki käy myös hyvin etenkin kevyemmän takin rooliin, mutta alle puettuna se saattaa olla toisinaan jopa liian lämmin.

11. Villahaalari/fleeceasu

Kylmemmillä säillä (talvella) tarvitaan ulkovaatteiden alle useampi vaatekerros. Yllä olevassa kuvassa näkyvä fleeceasu on ollut meillä käytössä koululaisilla, joille ei ole enää löytynyt villahaalareista kokoa. Päiväkoti-ikäisellä puolestaan on ollut käytössään alla olevassa kuvassa näkyvä Ruskovillan (tai Kivatin) villahaalari. Viime talvi oli kyllä täysin poikkeuksellinen, koska en muista, että villahaalaria olisi tarvittu lainkaan.

12. Erilliset ulkovaatteet

Tällä otsikolla tarkoitan siis muita kuin tavallisia ulkovaatteita eli lähinnä lämpimimpien päivien ulkoiluja loppukeväästä ja alkusyksystä sekä tietenkin kesäaikaan, jos lapsi on silloin päiväkodissa. Lämpimämmällä säällä lapsella on oltava erikseen ulko- ja sisäsortsit tai ohuemmat housut ulos ja sisälle.

Muistanette postauksen sisäulkkareista. Vaikka puhunkin niistä enemmän koululaisten vaatteiden yhteydessä, ovat ne vallan mainiot myös päiväkoti-ikäisellä juuri tällaisessa käytössä. Käytämme niitä paljon myös kotipihaleikeissä ja pojat tietävät, että sisälle tultaessa sisäulkkarit riisutaan ja vaihdetaan ylle erilliset sisähousut. Näin hiekka ja muu ulkoa tullut lika ei pääse kulkeutumaan kuistia pidemmälle. 

13. Unilelu

Jos lapsi nukkuu päiväkodissa päiväunet, hänelle saattaa olla mukava laittaa turvakseen oma unikaveri. Kuopuksen aloittaessa päiväkodin, kävin ostamassa hänen lempipupunsa pienemmässä koossa ja aloimme kutsua sitä päiväkotipupuksi. Tuo Pentikin pienin halipupu oli mielestäni oikein sopiva päiväkotiin vietäväksi. Lopulta kävi kuitenkin niin, että jouduin ostamaan samanlaisen pikkupupun myös kotiin, koska poika ei meinannut millään ymmärtää, miksi rakas pupu pitää jättää aina päiväkotiin. Taisi olla muuten silloinkin elokuun alussa Pentikin lastentuotteet ystävklubilaisille -20%, kuten tälläkin hetkellä. Jos siis lapsesi tarvitsee vaikkapa erillisen päiväkotipupun, niin kannattaa hankkia sellainen 16.8. mennessä. Tarjous on voimassa siihen asti. 

Miksi pupu sitten piti jättää päiväkotiin? Valitettavasti pöpöt kulkevat päiväkodin ja kotien väliä muulloinkin kuin korona-aikana. Siksi on parempi pitää unikaverit erikseen päiväkodissa ja kotona. Lelupäivien suhteen on hieman samanlainen ongelma. Me olemme ratkaisseet asian niin, että lapsi on valinnut tietyt lelut, joita hän haluaa viedä päiväkotiin lelupäivinä tai sitten lelu kököttelee päiväkotivierailun jälkeen jonkun aikaa kodinhoitohuoneessa ennen kuin pääsee jälleen kotona leikkeihin mukaan. Tämä järjestely ei ole tuottanut ongelmia.

14. Reppu

Pienellä päiväkotilaisella ei varmaan oikein ole väliä millainen päiväkotireppu hänellä on. Toisinaan lapsella itsellään saattaa olla joku pieni reppu käytössään, jota hänen kuljettaa vähän kuin ”muodon vuoksi” päiväkodin ja kodin väliä. Sitten saattaa olla hieman isompi – aikuisen kannettava – reppu, jossa kuljetetaan vaikkapa varavaatteita tai muuta tarpeellista. Siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa käydä päiväkodissa metsäretkillä, kannattaa hankkia sellainen reppu, jota lapsen on hyvä ja helppo itse kantaa. Kuten koululaisenkin, myös eskarilaisen tai nuoremman päiväkotilaisen, repussa on hyvä olla rintaremmi. Se keventää kummasti repun painolastia. Reppu ei saa kuitenkaan olla liian iso lapsen kokoon nähden.

Tällaista pikkuista Petteri Kaniini -reppua kuopus harjoitteli kantamaan mukanaan muskarissa ja muissa pienissä menoissa. Lapsethan yleensä tykkäävät kantaa jotain mukaan ja siksi onkin hyvä opettaa heidät heti pienestä lähtien (kun on omaa kiinnostusta) huolehtimaan vaikkapa omasta repustaan. Samasta syystä me yleensä kuljetamme päiväkotireppua päivittäin päiväkodin ja kodin väliä, vaikkakin se on usein tyhjänä. Etenkin kuopus, jolla on monta isoveljeä, kokee kuuluvansa joukkoon, kun hänelläkin on oma reppu.

Tämä PoPin vanhempi reppumalli on ehkäpä paras päiväkotireppu, joka meidän pojilla on ollut. Ostimme sen aikoinaan keskimmäiselle pojalle juurikin niitä eväsretkiä varten, sillä kerhokäytössä ollutta SkipHopin reppua ei ollut niin helppo kuljettaa pidempiä matkoja. Nyt tämä sama reppu on ollut kuopuksella päiväkotireppuna jo kolme vuotta ja nyt on alkamassa neljäs.

 

Jääkarhupojalla oli käytössään tämä Haglöfsin reppu koossa small. Sekin oli aivan loistava ja käy tarvittaessa läpi elämän, sillä aina riittää sellaisia menoja, että tavaraa tarvitsee ottaa mukaan vain vähemmän.

Jos reppu tuntuu lapsen mielestä tylsältä, siihen voi aina kiinnittää itselleen mieluisia heijastimia, avaimenperiä tai pehmoja.

15. Juomapullo, eväsrasia ja istuinalusta

Monet päiväkodit toivovat erillistä juomapuolloa päiväkotiin etenkin lämpimimmille päiville. Sen lisäksi eväsrasiaa ja istuinalustaa tarvitaan joinakin retkipäivinä. 

Muistan miten kuopus odotti kuin kuuta nousevaa ensimmäistä eväsretkeään. Hänen oli saanut kummeiltaan Spiderman-eväsrasian ja -juomapullon ja ne olivat odottaneet retkivalmiudessa koko talven. Ja voi kun se ensimmäinen retkipäivä keväällä vihdoinkin koitti! Viisivuotiaana retkiä tehtiinkin sitten jo useammin ja niin tulee varmasti olemaan myös eskarivuonna. Tämäkin on sellainen asia, jota kuopus on vuosien ajan nähnyt veljiensä tekevän ja vaikka kuopuksellekin on otettu eväät mukaan muskariin ja veljien harrastuskuskauksiin, ei se ole ollut lainkaan sama asia kuin päiväkodin metsäretki, HÄNEN päiväkotiryhmänsä metsäretki.

Juomapulloina olemme suosineet Siggin pulloja. Ne ovat toki hieman muovipuolloja raskaampia, mutta muuten parempia. Tuossa PoPin repussa on myös siihen kuuluva istuinalusta, mutta sen lisäksi pojat ovat käyttäneet vanhoja Lingon&Blåbärin istuinalustoja. Pieni palanen retkeilypatjaakin kävisi hyvin istuinalustaksi.

Hieman on ollut nyt viime päivinä lisääntynyttä kiirettä ilmassa, joten tämä postaussarja ei ole edennyt toivotussa aikataulussa ja lopullinen kirjoittaminen on sujunut melko hätäisesti. Toivon kuitenkin, että se tekee siitä huolimatta sille ajatellun tehtävänsä. Vielä jää puuttumaan sarjan viimeinen osa.

Päiväkotiin, osa 2

0

Vuosi sitten tein postauksen aiheella Kouluun ja nyt kun meidän perheessä on alkamassa näillä näkymin viimeinen päiväkotivuosi, on myös korkein aika tehdä aiheesta postaus. Todellisuudessahan kuopus aloittaa elokuun puolivälissä esikoulun, mutta koska eskari jatkuu samassa tutussa päiväkotiryhmässä, ei arjessa sen osalta tapahdu suuria muutoksia. Meidän perheen kaikki viisi lasta ovat aloittaneet uudessa päiväkotiryhmässä sinä vuonna, kun he ovat täyttäneet viisi vuotta ja jatkaneet samojen lasten ja aikuisten kanssa myös eskarivuoden. Kahdella neljästä myös koulu on aloitettu samalla tutulla ryhmällä, mutta silloin sekä aikuiset että rakennus ovat vaihtuneet. Kahdella puolestaan koulun alkaessa rakennuksen ja aikuisten vaihtumisen lisäksi ovat osittain vaihtuneet myös luokkakaverit, ollen kuitenkin tuttuja saman päiväkodin toisesta eskariryhmästä. Meidän perheen lasten osalta päiväkotiin tarvittavat varusteet eivät ole muuttuneet esikoulun alkamisen myötä. Siitäkään syystä esikouluun meno ei ole tuntunut mitenkään erilaiselta kuin yleensä päiväkotiin meneminen.

Näistä pupuhaalarikuvista on nyt kolme vuotta aikaa. Kuopus aloitti silloin päiväkotiuransa 2v 10kk ikäisenä. Käytiin kuvien ottamisen aikaan tutustumassa päiväkotiin.

Ajattelin kirjoittaa tähän postaussarjaan omia ajatuksiani päiväkotiin tarvittavista jutuista. Esikoinen aloitti päiväkodissa elokuussa 2002 ja kuopus elokuussa 2017. Siihen väliin mahtuu useita päiväkodinaloitusvuosia ja tällä erää näyttäisi tämän vuoden 2020 elokuun 17.päivä olevan meidän perheessä viimeinen päiväkodinaloituspäivä. Noihin vuosiin mahtuu myös useita kotiäitivuosia, jolloin isommat kotihoidossa olevat lapset kävivät seurakunnan kerhossa ja osa oli toki myös vuorollaan eskarissa tai jo koulussa. Varmasti jakamani ajatukset eivät ole kaikkien mielestä ”oikeita” ja uskonkin, että hyvin pitkälle jokainen tuntee itse lapsensa ja hänen tarpeensa. Lisäksi eri päiväkodeilla saattaa olla erilaisia toiveita ja suosituksia mukaan otettavista varusteista. 

Jos haluat poimia pelkän tarvikelistan, niin suosittelen lukemaan vain numeroidut otsikot ja hyppäämään yli pitkät ”selostukseni”. Tiedän, että tänä päivänä luetaan mieluummin vain lyhyempiä juttuja, mutta se ei ole oikein osoittautunut minulle sopivaksi, vaan tykkään ennemminkin jaaritella hieman pidempään ja perusteellisemmin. 😉 Samasta syystä jaan postauksen suosista osiin. Päiväkotitarvikkeet pähkinänkuoressa on postaussarjan ensimmäinen osa ja sieltä voit halutessasi poimia vain pelkän tarvikelistan ilman ylimääräisiä selostuksia ja tarkennuksia.

1. Nimikointi

Jep, nimikointi pitää todellakin ”ottaa mukaan” päiväkotiin. Koska nimikointitarrojen tilaamisessa saattaa päiväkodinaloitussesonkina kestää hieman pidempään, niin siksi kannattaa aloittaa päiväkotitarvikkeiden haaliminen nimenomaan tästä osiosta. Tarramonsteri-postauksessa kerroin enemmän meidän perheen tarravalinnoista. Noiden nimikointitarrojen lisäksi käytän poikien vaatteiden ja tarvikkeiden nimeämiseen myös Polarn och Pyretin merkkaustussia. Itse en välttämättä nimikoi aivan kaikkia lapsen vaatteita eli esimerkiksi perusvaatteita, jotka lapsi pukee kotona aamulla ylleen (alusvaatteet, sisähousut ja paita). Sen sijaan nimikoin ehdottomasti kaikki riisuttavat vaatteet ja tarvikkeet, kuten ulkovaatteet, asusteet, kengät, repun, unilelun, eväsrasian, juomapullon, istuinalustan, lisä- ja varavaatteet, sadevaatteet jne. Jos päivän aikana sattuisi kotona aamulla puetut vaatteet kastumaan tai likaantumaan, ne on yleensä laitettu lapsen lokeroon odottamaan kotiin viemistä. Toki voi olla mahdollista, että vaatteet eksyvät siitä väärään lokeroon ja väärälle lapselle, mutta pidän sitä kuitenkin melko epätodennäköisenä eikä ainakaan meille ole koskaan käynyt niin. Tai oikeastaan olen kyllä lasta hakiessani huomannut, jos hänellä on ollut yllään eri paita kuin aamulla (oma varapaita) ja siitä syystä on ollut helppo huolehtia kotiin mukaan myös se alkuperäinen paita. Toisinaan olen kyllä löytänyt oman lapseni lokerosta vieraan lapsen vaatteita, mutta olen aina vienyt ne päiväkodin henkilökunnalle. Jotenkin haluan uskoa, että muutkin toimivat samoin.

Valitettavasti nimikoinnista huolimatta näiden lukuisia päiväkotivuosien ajalta on myös muutama vaate hävinnyt kokonaan. Jostain syystä meidän kohdalle ovat osuneet kadonneet sadehanskat eli pariinkin eri otteeseen ja eri päiväkodista, on lapselta hävinnyt toinen vuorillisista sadehanskoista. Eipä sillä toisellakaan hanskalla ole sitten enää mitään tehnyt ja on pitänyt ostaa uudet. Tiedän, että ihmisille on tapahtunut paljon suurempiakin katoamisia, joten en tästä ole kokenut suurempaa numeroa tekeväni. Ehkäpä eniten on harmittanut omat nahkahanskani, jotka hävisivät eteisestä sillä aikaa, kun vein lapseni hänen päiväkotiryhmäänsä. Tilalle oli jätetty rikkinäiset. Uskon vaihtokaupan tehneen aikuisen kyllä melko pian huomanneen, että kädessä olevat eivät olekaan ne omat ja rikkinäiset…

2. Sisätossut

Kuopuksen ensimmäiset päiväkotitossut olivat nuo alla näkyvät For Minis And Mommies pupumokkasiinit. Isoille pojille ostin aikoinaan perinteisiä Tintti-tossuja, joita ainakin jossakin vaiheessa myytin ihan Citymarketissakin. Ne oli lapsen helppo pukea itse jalkaansa ja hieman kenkämäisen pohjan ja korkean varren ansiosta ne tukivat hyvin kävelemistä ja jalkaa. Nämä puputossut ovat ainoat FMAM:n tossut meidän pojilla. Tinttien jälkeen olen ostanut Tohvelisankarilta useita erilaisia ja eri kokoisia Starchildin nahkatossuja. Niihin olen ollut oikein tyytyväinen ja ne ovat kestäneet käytössä myös veljeltä toiselle. Pikkupojat ovat käyttäneet päiväkotitossuina myös Reino-tossuja. Nekin ovat mukavan kenkämäiset jalkaan, joskin lapset toisinaan sanovat niiden olevan liian kuumat jalassa. Näistä Pikkujalkojen myymistä Petit By Sofie Schnoorin sisätossuista olen monesti haaveillut pojille, mutta ne ovat kuitenkin jääneet ostamatta.

3. Sadevaatteet

Voin heti tunnustaa, että tämä osio on ehdoton inhokkini. Kun isot pojat olivat pieniä, eivät ulkovaatteet pitäneet vettä nykyisten ulkovaatteiden tavoin, joten silloin erilliset sadevaatteet olivat aivan välttämättömät ja sen toki ymmärrän. Nyt kun kuorivaatteet ovat täysin veden- ja tuulenpitävät (jopa paremmat kuin sadevaatteet!), hankin erilliset sadevaatteet puhtaasti vain päiväkotikäyttöön. En ole vuosiin käyttänyt pojilla sadevaatteita kotioloissa, vaikka he ovatkin viihtynyt ulkoleikeissä säällä kuin säällä. Päiväkodeissa olen aina sanonut, että meidän lasten ei vaatteiden säästämiseksi tarvitse laittaa erillisiä sadevaatteita, sillä ulkovaatteet on hankittu ja tehty käytettäväksi jokaisella säällä. Sen kuitenkin ymmärrän, että oikein kuraisella ja rapaisella säällä päiväkodissa halutaan lasten laittavan sadehousut jalkaan, ettei hiekka ja rapa kulkeutuisi haalareiden ja ulkohousujen mukana päiväkotiin, vaan ”pysähtyisi” sinne sadevaatteiden naulakolle. Hengittävän ja vedenpitävän kuorivaatteen päälle erillisten sadevaatteiden pukeminen tuntuu kuin muovipussiin itsensä sulloisi. Sadevaatteet ovat lisäksi kankeat ja ne päällä leikkiminen ei ole yhtä mukavaa kuin pelkissä ulkovaatteissa. Voitte myös arvella, miten kuuma lapselle tulee, kun sadevaatteet puetaan kuorivaatteiden päälle. Tiedän, että nykyään on saatavilla muunmuassa erillisiä sadehaalareita, jotka ovat saavuttaneet jopa suuren suosion. Itse lähinnä avaan toiveikkaana meidän Rukan sadevaatesäkin ja toivon, että sieltä löytyisi sopivat veljien vanhat sadevaatteet vielä täksi yhdeksi vuodeksi, ettei tarvitsisi sen takia lähteä enää sadevaateostoksille.

 

 

Viereisessä kuvassa näkyy Rukan sadevaatteet viiden pojan käytön jäljiltä. Hieman on housujen kuminauhat menettäneet kimmoisuutensa, mutta muuten kaikki ovat säilyneet täysin ehjinä ja nämä ovatkin jo matkanneet meiltä seuraavaan kotiin.

 Tässä sadevaateasiassa päiväkodeilla on varmasti erilaisia näkökulmia ja vaikka itse asiasta näin ajattelenkin, kunnioitan ehdottomasti päiväkodin ohjeita tässä asiassa ja siltä pohjalta sitten toimimme. En myöskään ilmaise tätä kantaani lapsen kuullen, vaan käyn sadevaatekeskustelut päiväkodin aikuisten kanssa. Eräässä päiväkodissa oli sellainen kanta, että kaikki lapset pukevat sadevaatteet sadesäällä ylleen, koska päiväkoti koki lasten eriarvoiseksi kohteluksi sen, että osan ei tarvinnut hyvien ulkovaatteiden vuoksi käyttää sadevaatteita ja osan taas piti. Silloin mentiin niillä säännöillä. Toisinaan joku henkilökunnasta on tullut nolona sanomaan minulle, että lapsi näyttää nyt tuolta, kun he eivät laittaneet niitä sadevaatteita. Siihen olen vastannut, että se on juuri hyvä. Olen ostanut vaatteet kestämään säätä kuin säätä. Ne saa pyyhittyä kotona. Silloin olen huomannut päiväkoti-ihmisen helpottuneen. On nimittäin myös niin, että vanhemmat hankkivat kalliita ulkovaatteita, joita haluavat suojella ja päiväkotihenkilökunta saa osakseen moitteet siitä, kun kaunis haalari onkin likaantunut. Lapsen vaatteet, jos mitkä, on tehty leikkimistä varten.

4. Kumisaappaat

Kumisaappaat kuuluu päiväkotielämässä pakollisiin varusteisiin. Kumisaappaissa on kuitenkin se hyvä puoli, että useimmiten ne pysty kierrättämään sisarukselta toiselle ja vielä senkin jälkeen uuteen perheeseen. Kustannukset niiden osalta jäävät siis lopulta pieniksi. Esikoiselle ostimme aikoinaan Nokian kumisaappaita ja ne ovat todellakin kestäneet viidellä pojalla täysin ehjinä ja jatkaneet vielä sen jälkeen matkaansa uuteen kotiin. Jossain vaiheessa ostin myös Crocsin kumppareita niiden keveyden vuoksi. Lapset ovat tykänneet käyttää niitä ja itsellänikin on muutamat (yhdet työpaikalla ja toiset kotona). Crocsit eivät kuitenkaan kestä esimerkiksi kuumuutta samalla tavalla kuin nokialaiset. Lisäksi meillä on revennyt yhdet Crocsin kumpparit varresta. 

Olen hankkinut yleensä samaa tai lähekkäistä kokoa olevia kumppareita kahdet. Toiset ovat koko ajan päiväkodissa ja toiset kotona. Olen tykännyt tästä ratkaisusta, sillä silloin ei tarvitse kuljettaa kumppareita edestakaisin kodin ja päiväkodin väliä eikä varsinkaan huomata sitä, että kumpparit jäivätkin kotiin. Nyt meiltä on lähtenyt jo useampi kumpparipari eteenpäin, kun kuopuksenkin jalat ovat kasvaneet niistä yli.

Tarvitaanko erillisiä talvikumisaappaita (vuorillisia) vai ei? Minun kokemukseni perusteella sanoisin, että ei tarvita. Mielestäni villasukka riittää hyvin lisälämmikkeeksi ja toisaalta meidän talvikengät ovat aina olleet goretexia ja pitäneet vettä. Lumihankeen en koe tarvetta laittaa kumisaappaita. Mielestäni ne ovat liukkaat ja kylmät. Jos taas talvella ei ole lunta, käyvät tavalliset kumisaappaat mainiosti myös silloin, vaikkapa sitten sen villasukan kanssa. Yllä olevassa kuvassa näkyy muutamat Crocsin lämminvuorikumisaappaat. Ne olen osatanut jostakin marketin poistokorista ja ne ovat samalla ainoat lämminvuorikumpparit meidän perheessä. Niitä on käytetty tavallisten kumisaappaiden tavoin ja vaikkapa juuri niinä kotikumppareina eli samaa kokoa päiväkodissa olevien kumppareiden kanssa.

5. Säänkestävät ulkovaatteet

Aika ajoin olen lukenut keskusteluita siitä, millaiset ulkovaatteet lapselle olisi hyvä hankkia päiväkotiin. Toisinaan näkee ostoilmoituksia erillisiä päiväkotivaatteita varten ja vaikkapa huonompikuntoisia ulkovaatteita varten. Itse ajattelen niin päin, että päiväkotiin ulkovaatteiksi on lapselle hankittava parhaat mahdolliset ulkovaatteet eli sellaiset, jotka kestävät Suomen erilaisia ja vaihtelevia sääolosuhteita sekä kovaa käyttöä ja kulutusta. Päiväkodissa ulkoillaan paljon ja kaikissa sääoloissa. Siitä syystä juuri sinne pitää laittaa ne parhaimmilla ominaisuuksilla varustetut ulkovaatteet. Toisaalta noita vaatteita ostettaessa on ehkäpä hyvä miettiä juurikin niiden käyttötarkoitusta eli välttämättä sen haaleanvaalean hempeän pastellisävyisen kauniin ja söpön haalarin käyttöpaikka ei olekaan oikea siellä päiväkodissa, vaan ennemminkin esimerkiksi vaunukävelyillä tai perheen kauppareissuilla. Mielestäni päiväkodin henkilökunnan tehtävänä ei ole vahtia lasten vaatteiden siistinä tai puhtaana pysymistä, vaan heidän tehtävänään on muunmuassa antaa lapselle mahdollisuuksia leikkiin. Nämä ovat kuitenkin niitä mielipideasioita.

Tässä meidän rapakukot eräänä alkukesän päivänä kotipihan leikkien päätteeksi. Toisella on yllään PoPin kuorihaalari irrotettavalla fleecevuorilla ja toisella puolestaan kaksiosainen kuoriasu. Pojat tietävät, että tällaisten leikkien jälkeen heidän on tultava sisälle kodinhoitohuoneen ovesta. Siellä on lattiassa ns.kurasyöppö, jonka päällä on mahdollisuus heti suihkutella ylimääräinen rapa pois ulkovaatteista. Itse tapaan kuitenkin toimia niin, että annan vaatteiden ensin hieman kuivua, jolloin hiekka irtoaa niistä helpommin ja voin pyyhkiä vaatteet kostealla rätillä. Sellaisia rättejä saa yleensä aina PoP-kaupasta, kun ostaa ulkovaatteita. Jokaisen rapaleikkikerran jälkeen ei siis todellakaan tarvitse – eikä edes kannata – laittaa ulkovaatteita pesukoneeseen. Vaatteen ominaisuudet kärsivät liian useista pesukerroista ja ne saa puhtaaksi ihan vain kuivaamalla ja pyyhkimälläkin.

Viime vuodet olen välikausikuorivaatteiden osalta turvautunut pääasiassa Polarn och Pyretin valikoimaan. Tummansininen on näistä vaatteista ehdoton suosikkini, koska se on likaystävällinen ja käy vuodesta toiseen ja lapselta toiselle. Siihen on myös helppo yhdistää vaikkapa lapsen omaa lempiväriä asusteiden muodossa. PoPin kuoritakkiin pystyy kätevästi yhdistämään nepparikiinnityksellä joko windfleecetakin tai kevytuntuvatakin. Kaikkia takkeja voi käyttää myös erillisinä. Esimerkiksi ennen toppatakkiin siirtymistä, voi aluksi käyttää kuoritakkia lisäämällä sen alle toisen takin. 

Päiväkoti-ikäisellä suosin haalaria sen helpon puettavuuden vuoksi. Eskarivuonna meillä on välikausiulkovaatteina ollut välillä myös kaksiosainen kuoriasu, mutta talvisin aina haalari. Kaksiosainen asu on toisinaan välikautena monikäyttöisempi, koska yläosaa voi vaihtaa säiden lämmetessä kevyemmäksi. Esimerkiksi kun nyt kesällä oli välillä kylmempiä ja sateisempia päiviä (ihan kotioloissa), pojat laittoivat PoPin kuorihousut ylleen pelkkien alusvaatteiden päälle ja takiksi windfleecet. Silloin housut eivät kastuneet märällä nurmikolla istuessa ja leikkiessä, mutta eivät kuitenkaan olleet liian kuumat.

Kasvavalle lapselle joutuu helposti vuoden aikana ostamaan useamman ulkovaatekerran ja seuraavana vuonna ostoskierros alkaa alusta. Monesti olenkin miettinyt, että niin ihanaa kuin se onkin asua neljän vuodenajan maassa, tuo se erityisesti ulkovaatteiden, asusteiden ja kenkien osalta huomattavasti enemmän kuluja kuin vaikkapa lämpimissä maissa asuville lapsiperheille. Hieman säästöä noihin pakollisiin hankintoihin tuo Polarn och Pyretin irrotettavalla fleecevuorilla varustettu kuorihaalari. Sitä voi käyttää aluksi syksyllä ilman vuoriosaa, jolloin se siis toimii perinteisen kuorihaalarin tavoin. Ilmojen kylmetessä ja jopa loppusyksyn/alkutalven pikkupakkasilla haalariin kiinnitetään lisälämpöä tuova fleecevuori, jolloin sen käyttö jatkuu eikä vielä tarvitse siirtyä paksuun talvihaalariin. Etenkin lumettomina talvina tällä fleecevuorillisella kuorihaalarilla voi pärjätä hyvinkin pitkään. Talven aikana lapset kasvavat paljon ja perinteinen kuorihaalari on seuraavana keväänä vääjäämättä liian pieni. Fleecevuorillinen haalari onkin tässä usein ollut poikkeus. Kun fleeceosan irrottaa, tulee kuorihaalariin lisää väljyttää ja haalari saattaa toimia vielä kevään ajan kuorihaalarin roolissa. Näin yhtä haalari voi käyttää 3/4 vuodesta ja mikseipä myös kesäaikaan, jos sattuu oikein sateinen ja kylmä kesäsää.

Muutama moite tässä haalarissa kuitenkin on. Toinen on se, että itse en ainakaan jaksa edestakaisin ottaa vuoriosaa pois ja jälleen seuraavana päivänä laittaa takaisin, sillä jonkin verran siihen näpräämiseen menee aikaa. Kuoriosaa ei voi myöskään irrottaa tuosta vaan kesken päiväkotipäivän, jos iltapäivällä onkin lämpimämpää. Silloin on järkevämpi käyttää muunlaista välikerrosta haalarin alla. Toinen moite liittyy vuoriosan lahkeisiin. Ne saattavat pukiessa mennä sen verran myttyyn, että lapsen on itsenäisesti haalaria ylleen pukiessaan joskus vaikea löytää varpaille ulospääsyreittiä lahkeensuusta. Tämä saattaa turhauttaa lasta ja viedä myös turhaan päiväkotihenkilökunnan aikaa, jos lapsi jo muuten osaisi pukea itse. Olenkin kuullut, että joissakin päiväkodeissa on jopa toivottu, että näitä haalareita ei laitettaisi lapselle päiväkotiin. Näistä muutamasta moitteesta huolimatta meidän lapset ovat kyllä käyttäneet näitä haalareita päiväkodissa ja pääasiassa niiden käyttö on sujunut ongelmitta.

Yllä olevassa kuvassa etualan pojalla ja kypäräpäisellä kuopuksella on kummallakin yllään PoPin fleecevuorillinen kuorihaalari.

Tarkempia tekemiäni talvi- ja  välikausivaatepostauksia löydät linkkien takaa. Lisäksi yksi postaus talvihaalareista löytyy tuosta erillisesta linkistä.

6. Asusteet

Yllä linkatuista vanhoista postauksista löytyy jokunen sana myös hyväksi todetuista asusteista. Lämpimällä aurinkosäällä lierillinen hattu suojaa lippistä paremmin. Etenkin korvat ja niska ovat vaarassa palaa käytettäessä lippistä. Ilmojen viiletessä meillä on otettu ensin käyttöön puuvillaiset trikoopipot kera huivin tai kaulurin. Itsekin huomaan, että avoimen kaulan kautta kylmä ilma pääsee helposti ”luihin ja ytimiin” ja siitä syystä pidän tärkeänä suojata lapsen kaulan. Pieni lapsi ei kuitenkaan vielä osaa solmia itse huivia, joten kauluri on silloin parempi valinta. Toisinaan lapset tosin pujottavat jo valmiiksi solmitun huivin kaulaansa, mutta valitettavasti se on silloin liian löysällä eikä lämmintä kunnolla kaulaa. Tuubihuivi on hyvä vaihtoehto kaulurille, sillä sekin on lapsen helppo pujottaa itse pään läpi. Päiväkotikäytössä oma – ja myös lasteni – suosikki on kautta vuosien ollut Kivatin kypärälakki, ensin välikausiversiona (puuvilla) ja talvena villaversiona. Kypärälakkeja käyttäessä ei tarvita erillistä kauluria. Valittaessa lapselle sopiva koko kypärälakista, se suojaa hyvin myös korvat ja niskan sekä jonkin verran myös poskia. Lapsen on helppo pukea kypärälakki itse päähänsä. Vaikein osuus on saada kypärälakin alaosa haalarin tai takin kauluksen alle niin, ettei kylmä ilma pääse sitä kautta sisälle. Kivatin kypärälakeista löytyy enemmän linkin takaa. Puuvillaisten trikoopipojen rinnalla suosittelen käytettäväksi merinovillapipoa. Ohut merinovillapipo lähes ympärivuotisessa käytössä on varmasti paras mahdollinen, sillä se on lämmin, mutta ei hiostava.

Kunnon goretexhanskat ovat taatusti paras valinta päiväkotiin sekä välikaudeksi että talveksi. Polarn och Pyret, Reima ja Rasavil ovat olleet meidän pojilla eniten käytetyt hanskamerkit. Kovilla pakkasilla olen laittanut hanskojen sisälle vielä tiiviit ja lämpimät Ruskovillan merinovillalapaset. Lämpimät nahkakintaat toki käyvät silloin myös hyvin.

Syksyllä ja keväällä – hieman lämpimimmillä säillä – olen käyttänyt pojilla päiväkodissa Kivatin puuvillalapasia. Siinä vaiheessa, jos lapsi on osannut pukea itse käsiinsä Kivatin puuvillasormikkaat, olen antanut ne käyttöön myös päiväkodissa. Ennen sitä, lapaset ovat parempi vaihtoehto, sillä aikuisilla menisi päiväkodissa kohtuuttomasti aikaa, jos heidän pitäisi pukea sormikkaat koko lapsiryhmälle. Toki aikuiset auttavat hanskojen pukemisessa, mutta on aivan eri pukea pikkulapsen käteen lapasta kuin sormikasta. Sama koskee myös sormikasmallisia hanskoja. 

Lisäksi lapsi tarvitsee päiväkotiin villasukat kylmemmille säille ja mahdollisesti kumisaappaissa käytettäviksi. Meillä mummi on pitänyt huolen siitä, että pojilla on ollut aina villasukkia saatavilla. 

Olen pakannut päiväkotiin mukaan myös varahanskat meneillään olevan sesongin mukaan. Koska pyrin siihen, että ykköshanskat ovat nimensä veroiset, ei varahanskoihin juurikaan ole tarvinnut turvautua ja siksi varahanskoiksi ovat käyneet veljen vanhat ykköshanskat eli on riittänyt, kun olen ostanut lapselle yhdet uudet hyvät hanskat (monet hanskat ovat tosin käyneet ykköshanskoista vielä yhden käyttäjän jäljiltäkin).

7. Kengät

Kumisaappaiden lisäksi lapsi tarvitsee päiväkotiin hyvät jalkineet. Loppukeväästä ja alkusyksystä, säiden ollessa kuivempia ja lämpimämpiä, esimerkiksi lenkkarit käyvät hyvin päiväkodin ulkoleikkeihin. Säiden viiletessä ja sateiden lisääntyessä otamme käyttöön goretexkengät, jotka välikausiversioina muistuttavat vielä melko paljon lenkkareita, joskin goretexeissä on pikkulapsilla yleensä vartta ja lisäksi ne ovat lenkkareita painavammat. Talvella suosimme myös goretexeja, joskin parhaiksi talvikengiksi vuosien varrella ovat valikoituneet Kavatin nahkatalvisaappaat, jotka pitävät myös vettä. Niistä löydät tarkempaa tietoa viisivuotiaan talvivaatepostauksesta. 

Välikausigoretexeina olemme käyttäneet pojilla pääsääntöisesti Vikingin kenkiä, joista yleisesti ottaen on ollut hyviä kokemuksia. Yhtenä vuonna tarrat olivat vialliset ja ne piti vaihdattaa uusiksi suutarilla. Vikingin kenkiä on helposti saatavilla marketeista ja melko usein niistä on myös tarjouksia, joten sekin on puoltanut niiden ostamista. Kenkien osalta tärkeintä lienee kuitenkin se, että ne ovat sopivan kokoiset, pysyvät hyvin jalassa ja lapsen on ne helppo pukea itse jalkoihinsa heti kun siihen ikänsä ja taitojensa puolesta pystyy. 

Päiväkotiin, osa 1: Päiväkotitarvikkeet pähkinänkuoressa

0

Aloitin jo kirjoittamaan postaussarjaa päiväkotiin tarvittavista vaatteista ja muista tarvikkeista, mutta koska siitä tuttuun tapaan tuli liian pitkä ja jo lähtökohtaisesti useamman postauksen pituinen, päätinkin aloittaa tämän postaussarjan hieman nurinkurisessa järjestyksessä. Eli teenkin ensin tällaisen lyhyemmän ja luettolomaisen postauksen teemalla ”Päiväkotitarvikkeet pähkinänkuoressa” ja avaan sitten noissa myöhemmissä saman sarjan postauksissa tarkemmin tarvikeluettelon sisältöä. Päädyin tähän ratkaisuun myös siitä syystä, että melko monessa perheessä päiväkodin aloittaminen ajoittuu elokuun alkuun eikä koko postaussarjani ehtisi millään siihen mennessä valmiiksi. Samalla teen myös itselleni valmiiksi luetteloa eli mitä pitää alkaa kuopukselle kerätä valmiiksi.

Lista pohjautuu omien lasteni päiväkotitaipaleille (esikoinen aloitti päiväkodissa elokuussa vuonna 2002 ja kuopus aloittaa nyt elokuussa 2020 viimeisen päiväkotivuotensa) eikä varmasti ole täysin kattava. Eri päiväkodeissa on lisäksi eroja mukaan tarvittavien tarvikkeiden suhteen. Näistä syistä toivoisin, että jättäisit mielellään kommenttiosioon viestin, jos huomaat listassani puutteita, niin voi niiden perusteella täydentää luetteloa.

Päiväkotitarvikkeet pähkinänkuoressa:

  • Nimikointitarrat ja nimikointitussi (kotiin vaatteiden ja tarvikkeiden merkkausta varten)
  • Sisätossut
  • Sadevaatteet
  • Kumisaappaat
  • Säänkestävät ulkovaatteet
  • Asusteet: hanskat, päähine, kauluri, villasukat, varahanskat
  • Kengät (mieluiten goretex)
  • Sisävaatteet
  • Varavaatteet: sukkia, alushousuja, collegehousuja/legginssejä, pitkähihaisia trikoopaitoja
  • Neuletakki tai fleecetakki
  • Villahaalari tai fleeceasu
  • Aina erilliset ulkovaatteet esim. lämpimällä säällä erikseen ulko- ja sisäshortsit/hame/housut
  • Unilelu päiväkodissa pidettäväksi
  • Juomapullo
  • Reppu, jota lapsen on hyvä kantaa retkillä
  • Eväsrasia
  • Istuinalusta
  • Aurinkorasva *monessa päiväkodissa käytäntö on muuttunut niin, että vanhempien pitää rasvata lapsi valmiiksi kotona
  • Liikuntavarusteita päiväkodista ja lapsen iästä riippuen esim. luistimet ja kypärä, sukset, monot ja sauvat, pyörä ja kypärä, uima-asu ja pyyhe
  • Kansio ja muovitaskuja esim. kasvun kansiota varten
  • Xylitol-pastilleja: Meidän lasten päiväkodeissa lapset ovat muistaakseni aina saaneet ruuan jälkeen xylitol-pastillit eli omia ei ole tarvinnut viedä
  • Vaippoja vaippaikäiselle lapselle
  • Muovipussi tai kangaskassi lapsen lokeroon tyhjänä odottamaan kotiin kuljetettavia töitä tai vaikkapa pesuun meneviä sadevaatteita