Josko viime vuonna pääsiäinen tuntui olevan tosi aikaisin, niin tänä vuonna onkin sitten päinvastoin. Lapsetkin ovat jo moneen kertaan kysyneet, että kuinka monta viikkoa vielä pääsiäiseen.
Äitini toteutti toiveeni isosta pajunkissakranssista <3
Pitkästä odotuksesta huolimatta, palmusunnuntai on kuin onkin tällä viikolla. Vaikka pääsiäisen tärkein sanoma on ihan jotain muuta kuin tiput ja puput, kuuluvat nekin silti osana lasten pääsiäisiloa. Oikeastaanhan vaikkapa tiput symbolisoivat munasta kuoriutunutta uutta elämää ja juuri siitä uudesta elämästä pääsiäisessäkin on kyse tai oikeastaan kuoleman voittamisesta ja elämän jatkumisesta.
Tämänvuotisia pääsiäisyllätyskoreja en ole vielä koonnut pojille, joten käytän tässä postauksessa viimevuotisia kuvia.
Kun isot pojat olivat pieniä, meillä oli “maailman isoimmat” pahvimunat, joihin kokosin pojille pääsiäisyllätyksen tai -yllätykset. Munat piilotettiin ja niiden etsintä oli tosi odotettu ohjelmanumero. Munissa saattoi olla Schleichin eläimiä tai “silmäautoja”, toisinaan joku pikkuinen kirjakin tai Legopussi. Playmobililla oli jonain vuonna hauska idea, kun olivat tehneet sellaisia munanmuotoisia paketteja. Myös Duplolla on joskus ollut myynnissä kiva pieni paketti, jossa on ollut tipu, pupu ja muutama muu Duploeläin. Pieniä Maileg-pupuja ja -hiiriä on myös saattanut löytyä meidän pääsiäisyllätyksistä.
Nykyään piilotamme yleensä nuo Mailegin metalliset pääsiäismunat. Niihin ei sovi kuin pieni yllätys, joka useimmiten on Kindermuna. Etsiminen on silti aina yhtä jännittävää.
Pikkupojille olen koonnut omat pääsiäisyllätyskorit. Niiden suunnittelu, yllätysten miettiminen ja hankkiminen on tosi mukavaa puuhaa.
Petteri Kaniinin satumaailma -kirjan kuopus sai pääsiäisyllätykseksi ensimmäisenä pääsiäisenään. Pienen Harmaakanin tarinat seurasivat perässä myöhemmin. Näitä kirjoja tapaammekin lukea erityisesti pääsiäisen aikoihin, joskin kuopus toivoo Petteri Kaniinia myös monesti muulloinkin luettavaksi.
Tilasin viime vuoden pääsiäiskoreja ajatellen ensimmäistä kertaa tanskalaiselta Fabelabilta tuotteita. Lunch bag:it olivat mielestäni hauskoja ja myöhempääkin käyttöä ajatellen tarpeellisia. Valitsin lampaan, pupun ja tipun. Lisäksi tilasin tuollaiset pelkistetyt ompelukuvat tarvikkeineen. Suoraan Tanskasta tilaaminen sujui hyvin, mutta Fabelabin tuotteita saa myös kotimaisista verkkokaupoista, kuten Gefferistä ja Emmasandmamas-kaupasta. Jälkimmäisessä näytti olevan myynnissä ainakin noita ompelukuvia.
Vuosi sitten olin tilannut juuri ennen pääsiäistä La Coquetalta pikkupojille uudet neulepaidat ja siitä syystä päätin laittaa ne noihin kangaspussukoihin pääsiäisyllätyksiksi. Ne oli siis oikeastaan ihan ylimäärinen juttu, sattui vaan ajoitus kohdalleen.
Meillä on myös ollut jo vuosien ajan sellainen tapa, että jokainen saa valita kaupasta yhden mieleisensä pääsiäismunan, joka sitten laitetaan osaksi pääsiäisyllätystä. Viime vuonna pojat toivoivat tuollaiset hieman isommat Kindermunat. Laitoin ne sitten vielä “piiloon” noihin pahvimuniin. Oletteko muuten nähneet miten suuret Kindermunat tänä vuonna ovat löytäneet tiensä kaupan hyllyille? Pojat ne toki näkivät, mutta niiden ostamisesta kieltäydyin 😉
Kuopuksen kori oli viime vuonna kovin “Petteri Kaniini -voittoinen”. Petteri Kaniini -pahvimunan sisällä oli hänen toivomansa suklaamuna. Petteri Kaniini
-sorminukkekirjan olin löytänyt muistaakseni kirja-alesta. Korissa oli myös Petteri Kaniini -puuhakirja tarroineen, Fabelabin pupuompelukuva ja pupukangaspussukka, jonka sisällä oli La Coquetan neule ja pieni suklaapupu. Valkoisen pehmeän vedolla toimivan ja liikkuvan pupun löysin muistaakseni Minimanista. Tänä vuonna siellä näytti olevan samanlaisia tipuina. Niitä näin myös Tigerissa ja Citymarketissa.
Viime vuonna eskaripojan kori oli rakennettu hyvin samoista aineksista kuin kuopuksenkin. Fabelabin ompelukuvana oli kissa ja kangaspussukkana lammas. Puuhakirja oli myös Petteri Kaniini, mutta hieman erilainen.
Itse en niinkään tykkää haalia kotiin mitään “krääsää”, vaan näitä koreja kootessani ajattelen, että sinne tulisi sellaisia yllätyksiä, joita muutenkin voisi lapsilleen ihan käytettäväksi hankkia. Meillä ainakin pojat tykkäävät tehdä puuhakirjoja ja ne ovat erittäin hyvää ajanvietettä muunmuassa silloin, kun pitää odotella vaikka isoveljen pianotunnin ajan musiikkiopiston eteisessä tai milloin missäkin. Näissä koreissa tarpeetonta krääsää edustavat nuo vieteripuput, mutta kovasti niitäkin on kuitenkin viimeisen vuoden aikana käytetty. Ihmeellistä kyllä.
Viime vuonna tokaluokkalaisen korista löytyi Legoaiheinen puuhakirja. Fabelabin kangaspussukka oli tipuaiheinen ja ompelukuvassa oli nallekarhu.
Korit olen ostanut ihan Citymarketista ja tänäkin vuonna näin siellä myynnissä samanlaisia kahdessa eri koossa, Meidän korit ovat ne isommat. Pienemmät puolestaan sopisivat hyvin virpomispalkoille.
Nauhat kävin hakemassa paikallisesta nappi- ja nauhaliikkeestä. Valitsin ne poikien lempivärejä ajatellen ja samaa ajatusta mietin myös koreja kootessani. Kuopuksen lempiväri on vaaleansininen, toiseksi nuorimman valkoinen ja keskimmäisen pojan lempiväri on vihreä.
Ja voi sitä onnen ja ilon odotettua hetkeä, kun viimein pääsi näkemään yllätyskorinsa ja sitä tutkimaan!
Pääsiäisen todellinen yllätyshän silloin reilu 2000 vuotta sitten oli se, kun naiset menivät haudalle ja he näkivät ison kiven sivussa haudalta suulta ja hauta olikin tyhjä. Nämä pääsiäisyllätyskorit eivät kyllä takuulla vedä vertoja sille yllätykselle, mutta voivat kuitenkin olla muistuttamassa meitä pääsiäisen todellisesta yllätyksestä.
Fabelabilla on toisinaan jaossa ihan ilmaisia kivoja askarteluohjeita. Viimevuotiset virpomisvitsat teimmekin Fabelabin ohjeilla.
Onko teillä tapana antaa lapsille pääsiäisyllätyksiä?
Minun pitäisi nyt pyytää miestä hakemaan pääsiäiskorit vintiltä ja vähitellen miettiä niihin sisältöä. Muutama juttu saattaa jo löytyäkin jemmasta 😉