Tein tarkoituksella ohjeista suurimman koon eli kymmenvuotiaan mitoituksella. Jääkarhupoikamme täyttää pian yhdeksän, joten kuvistakin saattaa nähdä, että neuleessa on pituuden suhteen vielä hieman kasvuvaraa. Helman pituudenhan voi päättää vasta neulomisvaiheessa, koska neule neulotaan ylhäältä alaspäin. Halutessani olisin voinut siis tehdä siitä myös lyhyemmän, mutta muistaakseni päinvastoinkin lisäsin siihen muutaman kerroksen. Hoikkarakenteiselle pojalle myös leveyteen jää hieman ylimääräistä, mutta ei mielestäni liikaa.
Hei, Kaunis ja todella taitavasti tehty villatakki <3 Ja jännä miten rauhallinen takki on vaikka siinä on kuvioneuletta. Ole aidosti ylpeä ja unohda kriittisyys.
Itse en oikeastaan neulo ja kouluaikana mummoni teki mulle koulutöiden kantapäät ja peukalot. Se oli hänen kömpelö tapa osoittaa rakkautta ❤️
Kiitos kannustavasta kommentista! Ihana mummo sinulla. Äitini opetti minut jo pikkutyttönä neulomaan ja virkkaamaan. Siitä asti olen tehnyt käsitöitä enemmän ja vähemmän. Niistä on tullut minulle iso henkireikä oikeastaan opiskeluajoista lähtien. Kun muutti vieraalle paikkakunnalle eikä aluksi ollut juurikaan ystäviä eikä harrastuksia, oli luonnollista täyttää tyhjä tila käsitöillä. Samoihin aikoihin aloin esimerkiksi katsoa enemmän TV:tä (nuoruusvuosina sellaiselle ei harrastuksilta, töiltä, koululta eikä kavereilta jäänyt aikaa) enkä osannut istua TV:n ääressä tekemättä mitään. Silloinkin käsityöt astuivat peliin, samoin esimerkiksi junamatkoilla jne. Käsityö on myös helppo sujauttaa mukaan vaikkapa lasten harrastuskuskauksiin odotusajoiksi.