Kahvilassa syntymäpäivänä

11 vuotta sitten sain maailman parhaan syntymäpäivälahjani. Saimme mieheni kanssa tosin loppuun asti jännittää, syntyykö vauva minun kanssa samana syntymäpäivänä, vai ehtiikö vuorokausi vaihtua seuraavaan. Jännitystä lisäsi se, että synnytyssalin kello oli yhdeksän minuuttia jäljessä. Voitteko uskoa, että vuonna 2009 voi olla niin?! Huomasimme asian heti synnytyssaliin mennessämme ja kysyimme siitä henkilökunnalta. He sanoivat, että osastolla oli ollut sähkökatkos, jonka seurauksena kellot olivat jääneet jälkeen. He lisäsivät vielä, että koska olemme aloittaneet tämän kellonajan mukaan, niin synnytys viedään myös loppuun sen mukaan. Kun keskiyö alkoi lähestyä, alkoi asia vaivata minua. Itseni tuntien tiesin, että jos vauva syntyisi oikeasti seuraavan päivän puolella, mutta synnytyssalin kellon mukaan edellisenä päivänä, vaivaisin asialla mieltäni taatusti koko loppuelämäni. Toivoin todella, että niin ei kävisi ja ajattelin, että jos vain jotenkin voin asiaan vaikuttaa, yritän saada vauvan syntymään mahdollisimman pian. Niinpä hän sitten syntyikin sairaalan kellon mukaan klo 23.40, mutta virallisen ajan mukaan kello 23.49. Olen itse syntynyt aamukuudelta ja täytyy sanoa, että tuona aamuna vuoden vanhempana herätessäni, en osannut aavistaakaan, että vielä saman päivän iltana, juuri ennen keskiyötä, saisin syliini hartaasti toivotun nallekarhuni. Hänen laskettu aikansa olisi ollut vasta viikon päästä, joten siksikään en osannut häntä vielä odottaa. 

Tällä viikolla vietimme yhdettätoista yhteistä syntymäpäiväämme tai oikeastaan kai kahdettatoista, jos tuo ensimmäinen 11 minuuttinen vuonna 2009 lasketaan mukaan. Jo vuosien ajan olemme syntymäpäivämme kunniaksi käyneet kahdestaan kahvilassa. Olemme luonteiltamme hyvin samanlaisia ja tykkäämme muunmuassa istuskella rauhassa kahvilassa nauttimassa tunnelmasta ja keskustelemalla kahdestaan ilman häiriötekijöitä.

Tänä vuonna koronatilanne sai aikaan sen, ettei tuntunut houkuttelevalta ajatukselta mennä kaupungille kahvilaan. Niinpä päätinkin järjestää nallekarhulleni yllätyksen. Kiiruhdin töistä kotiin valmistamaan sinne meille yhteistä kahvilahetkeä.

En ehtinyt ihan saada kaikkea valmiiksi, kun nallekarhu jo saapui koulusta kotiin, mutta ohjasimme hänet ensin ulos Gustavia katsomaan ja sen jälkeen kodinhoitohuoneeseen vaihtamaan vaatteita. Sen jälkeen olin saanut kahvilapöytämme valmiiksi olohuoneeseen ja sain kutsua iloisesti yllättyneen päivänsankarin seuraani.

Reilu kolme vuotta sitten ostin työhuoneeseemme pyöreän pöydän, koska halusin sellaisen pöydän, joka voisi olla keskellä huonetta ja kirjahyllyt puolestaan saisivat kaiken seinätilan. Sittemmin otimme työhuoneemme makuuhuonekäyttöön ja pöytä jäi ylimääräiseksi. Olisin halunnut sen eteisaulaan, koska olen jo pitkään haaveillut siihen pyöreää pöytää, mutta tämä pöytä oli siihen liian iso. Lopulta pöytä päätyi olohuoneen nurkkaan. Kotikahvilaa varten siirsimme olohuoneesta pois varsinaisen olohuoneen pöydän ja nojatuolit. Sohva sai kuitenkin jäädä taustalle omalle paikalleen. Nostimme pyöreän pöydän nurkasta keskelle olohuonetta ja laitoin korituolit kahvilan tuoleiksi. 

Nallekarhupoikaani odotti lämpimään maitovaahtoon Nespresson maidonvaahdottimella tehty vaahtokarkkikaakao. Itselleni olin tehnyt samaan maitovaahtoon kahvin. Toivoin tätä kattausta ajatellen mieheltäni syntymäpäiväkukiksi samanlaista asetelmaa kuin viime syksyisissä Afternoon Tea Parteissa. Ihastuin jo silloin tuohon kauniiseen, pieneen, mutta tiiviiseen, jättiteekuppiin tehtyyn kimppuun, että ajattelin vielä joskus toivovani samanlaista. Kukkakauppias oli kuulemma heti muistanut millaisesta kimpusta oli kyse.

 

Tilasin taitavalta työkaveriltani meille gluteenittomat legoleivokset syntymäpäiväkahvilaherkuiksi. (Muukin perhe sai omansa.)

Nallekarhuni lempiväri on vihreä ja siitä sain ajatuksen kattaa toiselle tarjoiluastialle valkoisten vaahtokarkkien sekaan Vihreitä kuulia. Kuulat nappasivat kivasti kaverikseen kukka-asetelman vihreät osat.

Nallekarhun vaatteet:

Äidin vaatteet:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.