Minun oli tarkoitus julkaista tämä postaus jo loppiaisena, mutta hieman myöhästyin. Silloin oli niin kaunis talvisää lumineen ja auringonpaisteineen, että päätimme lähteä koko perheen voimin metsäretkelle ja samalla tietokoneella istuminen jäi odottamaan parempaa hetkeä. Muistanet vielä pikkupoikien adventtiyllätyksen, josta paljastui Mailegin piparkakkutalo. Kerroin silloin, että piparkakkutaloon ilmestyisi adventin aikana lisää yllätyksiä sekä talon asukkaat. Aluksi taloon ilmestyikin jouluvalot, joulukuusi, kelkka, piparkakkutarvikkeita, huonekaluja jne. Huonekalut ja tekstiilit olivat meillä jo aiemmista hiiritaloleikeistä, joten niitä ei tarvinnut hankkia lisää.
Tämän Mailegin suloisen teddyperheen näin ensimmäisen kerran jo kesällä ja syksyllä sain idean karhujen liittämisestä poikien vuoden 2021 adventtikalenteriin. Tilasinkin karhut jo hyvissä ajoin, samoin osan niiden vaatteista. Lelukauppa Tingelingille suuri kiitos siitä, että keräsitte teddytoiveitani koko syksyn niin, että lopulta ehdin saada kaikki toivomani asukkaat ja heidän vaatteensa ajoissa kalenteriin ja vieläpä kauniisti paketoituina! Tuosta paketoinnista oli kyllä todella paljon apua ja iloa erityisesti iltaisin, kun väsyneenä alkoi miettiä, mitä olikaan ajatellut seuraavaksi aamuksi poikien kuusen alle. Eipä tarvinnut kuin siirtää valmiit paketit sinne odottamaan aamua.
Toisen adventin aamuna kuusen alta löytyikin jokaiselle pikkupojalle oma teddyperheen jäsen. Kuopukselle lapsikarhu, jääkarhupojalle äitikarhu ja nallekarhupojalle isäkarhu. Tingelingin nalleperheen löydät linkistä. Huomasin juuri, että siellä oleva äitikarhun yöpaita on hieman erilainen kuin meillä ja koska äitikarhulla on yksi vaatekerta vähemmän kuin muilla perheenjäsenillä, voisi tuo yöpaita toimittaa myös mekon virkaa.
Joulun odotuksen edetessä lisääntyi vähitellen karhuperheen vaatevalikoima. Aivan ensin karhut saivat pyjamat, sitten päivävaatteet ja vielä toisetkin päivävaatteet. Mailegin valikoimista löytyi pikkukarhulle duffeli, muttei isommille. Niinpä päätin tehdä äiti- ja isäkarhulle itse takit, huivit ja hatut. Niitä voisin ehkä esitellä joskus myöhemmin, koska näihin kuviin ne eivät päässeet.
Isäkarhu sai nappiyökkärin lisäksi neuleen ja housut sekä mielestäni kivan slipoverikauluspaidan kera farkkujen. Vaatteista ei tarvitse avata nappeja, vaan ne voi pukea suoraan karhun ylle pujottamalla pään yli tai sujauttamalla tassut housunlahkeisiin. Karhuisän kauluspaita vaatisi selvästikin silittämistä, koska hihat pvat pakkauksen jäjiltä aivan vinksallaan. Ehkäpä ne käytön myötä suoristuvat.
Äitikarhu sai yöpaidan lisäksi päivämekon ja koska hänelle ei ollut enempää vaatteita Mailegin valikoimissa, päätin antaa hänelle viime vuodesta ylijääneen Klompelompe-pehmon hameen ja pääpannan. Henkari on Mailegin naulakosta, joka meillä oli jo ennestään hiiritalossa.
Pikkukarhulle puolestaan löytyi suloinen shortsineulepaita-asu sekä lappuhaalarit kera lippiksen. Ne ovat pyjaman kanssa kaikki samaa sävymaailmaa. Duffeli – joka ei näy näissä kuvissa – on tummansininen beigeillä raidoilla. Löysin karkkilaatikoiltani hetken etsimisen jälkeen täsmälleen samanväristä beigeä lankaa ja mietin, josko neuloisin vielä pikkukarhullekin oman villahuivin ja päähineen. Duffelin nappi on sellainen, että sen saa ihan oikeastikin auki. Äiti- ja isäkarhujen takit ovat valmiit, mutta niistä puuttuu vielä napit. En tiedä myydäänkö paikallisessa nappikaupassa minikokoisia nappeja. Ainakin aapisen hahmoille virkkaamini reppuun löysin hauskoja kirjain- ja numeronappeja, mutta muista en tiedä. Äitikarhun takkiin saattaisi sopia vaikkapa kukkanapit ja isäkarhulle pienet puunapit.
Varsinaisestihan tämä Mailegin piparkakkutalo ei ole mitenkään ideaali karhuperheelle, vaan ennemminkin pienemmille Mailegin hiirille. Minua kuitenkin viehätti ajatus tästä piparkakkutalosta nimenomaan adventtiyllätyksenä ja kun aikani mittailin, päädyin siihen, että ajatukseni karhuperheestä asumassa jouluisessa mökissään onnistuisi aivan hyvin.
Pikkuisista isoäidinneliöistä virkatun peiton olen tehnyt jo lähemmäs 15 vuotta sitten ensimmäiseen hiiritalooni, jonka rakensin vitriinikaapin hyllyille. Se oli vähän kuin sellainen ”terapiatalo” itselleni ison menetyksen ja surun aikana. Muistan vieläkin, miten paljon iloa sain hankkiessani kalusteita ja asukkaita tuohon hiirten kaappitalooni. Olisin alunperin halunnut tehdä Mailegin pupuille talon, mutta silloin ei ollut saatavilla sopivan kokoisia pupuja. Tästä syystä pojatkin sitten saivat hiiritalon. Tapetoin tuon hiirikaappini seinät MAilegin kauniilla papereilla. Virkkasin sinne mattoja ja peittoja. Kalusteita sain myös lapsuuden aikani barbitalosta, joista olen täällä aiemminkin kertonut. Täydensin kalustevalikoimaani sitten Mailegin kalusteilla. Nuo kaikki ovat myöhemmin päätyneet poikien leikkeihin. Vitriinikaappi on kyllä loistava hiiritaloksi tai vaikkapa barbitaloksi. Koska kaapin ovet saa kiinni, ei sinne pääsy kertymään pölyä samalla tavalla kuin avoimeen taloon. Silloinen vitriinini oli vain liian kapea syvyydeltään ja siksi epäkäytännöllinen.
Nyt kun joulu on mennyt, pitäisi miettiä, jääkö karhujen piparkakkutalo ympärivuotisiin leikkeihin vai siirretäänkö se vaikkapa vaatehuoneen ylähyllylle odottamaan seuraavaa adventinaikaa. Ainakin vielä tänä aamuna näin karhuperheen heräilemään piparimökissään uuteen päivään.
Mukavaa viikonloppua!