Äidin karkkilaatikoilla

Kuvassa näkyvän satukaapin alalaatikot olen vallannut itselleni omiksi herkkulaatikoikseni. Nämä äidin karkkilaatikot eivät kuitenkaan sisällä mitään syötävää, ellei sitten puhuta jostain muusta kuin suulla maistamisesta. 

Näiden laatikoiden makuja maistelen silmilläni katsoen ja sormillani tunnustellen.

En tiedä kuinka moni muu teistä tykkää tällaisista herkuista, mutta itselleni nämä saavat sormet syyhyämään samalla kun näen silmissäni uusia toteutettavia ideoita.

Langat muuttivat näihin laatikoihin tänä keväänä. Aiemmin säilytin niitä korkeassa kahdeksan korin Elfa-koristossa. Sen perusteella voi varmaan päätellä, että näihin kahteen laatikkoon ei ole millään mahtunut aiempien korien sisältö. 

Päädyinkin siihen, että laitoin paksuimmat villalankakerät isoon Tine Kn koriin. Lisäksi luovuin kokonaan isosta korillisesta lankoja. Käytin ennen paljon Novitan lankoja, mutta kyllästyin siihen, kun samaa värisävyä sai aina vaan yhden tai pari sesonkia ja esimerkiksi talvisesongin aikana ei löytänyt mistään puuvillalankoja. Harmistuin myös siitä, että villalangat kutittivat ihoa. 

Neuloessani nuoremmille pojilleni vauvanvaatteita ja -peittoja, tutustuin ihanan pehmeisiin babymerinolankoihin ja sille tielle olen jäänyt. Esimerkiksi Dropsin merinovillalankoja saa lukuisissa eri värisävyissä (se vasta todellinen karkkikauppa onkin) ja mikä parasta, samoja sävyjä on saanut kaikki nämä vuodet. Dropsin lankoja olen käyttänyt muunmuassa Klompelompen neuleissa. Tuossa tähtikorikassin päällä näkyy myös yksi Dropsin babymerinovillalangasta tekemäni iso huivi. Tämän kesän neulehaaveissani on aloittaa ison villashaalin neulominen juuri tuosta samasta beigestä merinovillasta, mutta kaksinkertaisella langalla ja isoilla puikoille. Siitä taitaa tulla sellainen ikiprojekti, jonka muut pienemmät käsityöt aina välillä syrjäyttävät.

Ylemmässä laatikossa säilytän puuvillalankoja.

Tämän karkkilaatikon herkut on lajiteltu suunnilleen väreittäin. Silloin oikean sävyn ja sen myötä langan paksuuden valitseminen ja löytäminen käy helpommin.

Alemmassa ja samalla hieman syvemmässä laatikossa säilytän villalankoja. Osa villalankakeristä (oikeassa laidassa) on niin isoja, että ne tarvitsevatkin ”pystyviikattuna” korkeamman tilan ja tässä laatikossa korkeus oli juuri sopiva. Vasemmalla puolella puolestaan on lähinnä Dropsin babymerinovillakeriä, joita menee useampi saman värinen päällekkäin. 

Lankojen värimaailmasta voi varmasti päätellä — muutamia poikkeuksia lukuunottamatta — myös jotain ”karkkimaustani”. Valkoinen, vaaleansininen, tummansininen, beige ja ruskea kuuluvat myös lankojen maailmassa lemppareihini.

Millaisia karkkilaatikoita sinulta löytyy?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.