Olen puhunut jo aiemmin siitä, miten toisinaan on ollut vaikea löytää itselleni sopivia palautumiskeinoja. Siitä syystä niitä onkin tullut kokeiltua useampia eri vaihtoehtoja. Useimmiten on vieläpä niin, että joku keino saattaa toimia nyt, mutta ei enää kuukauden päästä tai että joku keino toimii tietyissä tilanteissa, mutta ei joissakin toisissa. Kerrottakoon samalla sekin, että tämä blogin kirjoittaminen kuuluu myös noihin palauttaviin keinoihin, mutta valitettavasti se ei ole tämän alkukesän aikana toiminut. Siitä syystä olen kokeillut muita itselleni ainakin joissakin tilanteissa sopivia keinoja. 

Harrastin nuoruusvuoteni joukkuevoimistelua ja treenejä oli viimeisinä vuosina kuusi kertaa viikossa. Sen lisäksi valmensin nuorempia tyttöjä ja toki tuohon päälle tuli myös kilpailut ja esiintymiset matkoineen. Muuttaessani lukion jälkeen uudelle paikkakunnalle opiskelemaan, loppui tuo kaikki kuin seinään enkä tuosta vain löytänyt uudesta kotikaupungistani itselleni sopivaa harrastusta. Noihin aikoihin avasin TV:n, jonka katseluun minulla ei ollut ollut aikaisemmin aikaa. En edes tiennyt, mikä oli Kauniit ja rohkeat (josko se tieto nyt ylipäätään niin kovin tärkeä oli) tai jotkut muut sarjat. Pelkän TV:n katselu tuntui kuitenkin heti alusta alkaen jokseenkin turhalta. Silloin muistin käsityöt. Äitini oli opettanut minut kutomaan (neulomaan) ja virkkaamaani jo ihan pikkutyttönä eivätkä nuo perustaidot olleet minnekään vuosien saatossa kadonneet. Aloin virkata pipoja ja laukkuja sekä neuloa kummitytölleni paitoja, liivejä ja milloin mitäkin. Vauvalahjojen tekeminen ystävien ja sukulaisten lapsille oli myös mukavaa puuhaa. Vähitellen aloin myös tehdä itselleni vaatteita ja asusteita. Varmaankin juuri noilta ajoilta on jäänyt tuo käsityön ja TV:n katsomisen yhteys rentouttavana ja palauttavana puuhana. Sitä olenkin vuosien varrella käyttänyt paljon.

Kevät meni menojaan enkä tainnut joululoman jälkeen katsoa TV:stä (tai suoratoistopalveluista) yhtään mitään. Käsitöitä kyllä tein, mutta niiden tekemisen aikana istuin vain hiljaa tai kuuntelin jotakin opetusta. Kesäloman alkaessa tuntui pitkästä aikaa siltä, että voisin ehkä jotakin taas katsellakin. Samalla kun aloitin itselleni täysin uuden neuletyypin neulomisen, löysin myös Netflixistä uuden sarjan. Meidän perheen televisio on yläkerran aulassa ja siinä on myös yksi syy, miksi sitä ei tule niin usein katsottua. Emme kuitenkaan halua TV:tä alakertaan. Toisinaan kuitenkin kaipaisin lyhyeen iltahetkeeni katselumahdollisuutta kera käsityön ja iltateen. Sähköpöydän myötä siihen löytyi sopiva ratkaisu.