Teddykarhut huviretkellä osa 1

Keskimmäisen poikamme yksivuotissyntymäpäiviä vietettiin aikoinaan teddykarhujen huviretki -teemalla. Siitä lähtien teema on ollut mielessäni ja olen haaveillut sen toteuttamisesta ulkona jonain kesäisenä päivänä piknikin merkeissä. Samainen poika, joka noin yksivuotisjuhliaan silloin vietti, on toivonut retkeä vanhan kirkon raunioille. Tänä kesänä tuntui löytyvän sopiva hetki noiden kahden toiveen toteuttamiselle.

Kuopuksen kummitäti lapsineen on tänä kesänä tehnyt paljon minikukkakimppuja ja näytti kuvia Instagram-tilillään heidän kauniista kimpuistaan retkipäivämme aamuna. Siitä saimmekin poikien kanssa ajatuksen aloittaa retkelle valmistautuminen luonnonkukkia pieniksi kimpuiksi sitomalla. Minikimput jos mitkä sopivat erityisen hyvin nallekarhuille juuri kokonsa puolesta.

Ystäväni oli myös huomannut, että heidän tekemänsä minikukkakimput olivat jotkut toisetkin keksineet, sillä samaisen päivän sanomalehdessä kerrottiin pienten kimppujen olevan tällä hetkellä muodikkaita. Koska piknik-peittomme oli jo riittävän värikäs, halusimme minikimppuihimme vain yhtä väriä ja valkoinen tuntui siihen sopivimmalta. Toivoin myös sinisiä kellokukkia, mutta niitä ei lähitien vierustoilta löytynyt. Sen sijaan jääkarhupoikani löysi niitä retkipaikalta, muisti toiveeni ja eikä aikaakaan, kun peittoa kaunisti myös siniset kellot.

Kiitos kuopuksen kummitädille minikukkakimppuvinkistä! Se tuli meille juuri sopivalla hetkellä.

Eikös niin, että jääkarhutkin lasketaan nallekarhujen joukkoon. Ainakin jääkarhufani oli ikionnellinen, kun lupasin, että hänen tärkein unikaverinsa saa ilman muuta osallistua retkelle.

Blogini lukijoille ei ole varmasti jäänyt epäselväksi, että kirjat ovat lehtien, Pinterestin ja Instagramin ohelle, yhä yksi tärkeimmistä inspiraation lähteistäni. Niistä saa toki ideoita, mutta ideoitakin merkittävämpänä pidän niiden mukanaan tuomaa inspiraatiota eli innostumista ja virittäytymistä aiheeseen.

Lastenjuhliin liittyviä kirjat ovat minulle tärkeitä. Muutamissa niissä oli teemana nallekarhujen huviretki.

Tykkään kovasti tästä Kaarina Helakisan ja Leena Lumpeen Suomen lasten juhlakirjasta. En tiedä onko sitä yhä saatavilla. Tässä kirjassa ei niinkään muiden lastenjuhlakirjojen tavoin ole paljoa kuvia, vaan ennemminkin tekstiä sisältäen juhlatietoutta ja monenlaisia vinkkejä juhlien järjestäjille. Kirja painottuu kalenterivuoden yleisiin juhlapäiviin, mutta mukaan mahtuu myös syntymäpäiväjuhlille varteenotettavia vinkkejä sekä muutamia teemajuhlia lapsille.

Kukkien poimimisen jälkeen eli retkipäivän aamuna, askartelin jälleen muutamia ”hammastikkuviirejä”. Ne syntyvät helposti ja nopeasti.

Tuleva tokaluokkalainen halusi ehdottomasti osallistua piknik-astioiden ja tarjoiltavien sekä piknik-vieraiden eli nallejen järjestämiseen ruutupeitolle. Oli mielenkiintoista nähdä, miten hänellä oli selkeästikin aivan oma visio toteutuksesta. Muun muuassa hän oli pohtinut hyvin tarkkaan minkä värisistä ja millaisista astioista mikäkin nalle syö ja juo. Kotona hän ryhmitteli nallet tietyin perustein. Siltä pohjalta hän teki myös nallejen ”istumajärjestyksen” peitolle. 

Todellisuudessahan lapsi leikkii jo siinä vaiheessa, kun hän rakentaa leikkiä ja niin oli nytkin. Meidän pikkupojat leikkivät todella paljon ja tässäkin nimenomaan leikki ohjasi toimintaa ja hyvä niin. Usein sitä kuitenkin pyörii leikkien aikana alakerrassa kotitöiden pareissa eikä enää niin usein pääse näkemään näitä herkullisia leikin rakentumisen hetkiä. 

Järjestämisen jälkeen kuppeihin koekaadettiin juomista.

Sitten tuota juomaan piti tietenkin koejuoda.

Kun piknikoli vihdoin valmiina, saimme kutsua myös veljet eli loput nallekarhujen hoitajat mukaan herkuttelemaan.

Mutta mitä piknikillä sitten oikein tarjottiin?

Kärpässienikannusta kaadettiin piknik-juomaa. 

Juomalasien päällä oli kesäisen piknikin merkiksi tikkuun pujotettuja marjoja; mustikoita ja mansikoita.

Pojat tekivät pieniä kolmikerroskolmioleipiä, joihin laitettiin tekemäni tikkuviirit. Kaupasta ostimme minikorvapuusteja ja minimuffineita.

Ylioppilasjuhlan tavoin tarjolla oli vaahtokarkkeja tikussa kera mustikan, Tuleva neljäsluokkalaiseni teki varta vasten tälle piknikille kookospalloja.

Samoin ylioppilasjuhlista tuttua ranskalaista suklaakakkua oli tarjolla myös nalleille, mutta vain pienoisina palasina ja kera tuoreen mansikan.

Marengit olivat tällä kertaa kaupasta. Pienen muffinitelineen olen löytänyt kirpputorilta vuosia sitten. Samanlaisen, mutta isomman, olen ostanut lasten synnttäreitä varten juhlatarvikeliikkeestä.

Superyksinkertaista kakun korviketta tein piknikille valmiiksi pilttipurkkeihin. Laitoin purkkeihin vuorotellen keksinmuruja, mansikkahilloa ja kermavaahtoa. Sidoin nyörillä lusikan valmiiksi lasipurkkiin kiinni, jolloin se oli helposti saatavilla. Meidän espressolusikat ovat menneet rikki (olivat posliinia), joten nämä tavalliset kahvilusikat olivat tähän tarkoitukseen hieman liian pitkiä. Niillä nyt kuitenkin tällä kertaa oli pärjättävä.

Muutama pienempi nalle sai myös ihan oman tarjoilupöydän miniastioineen.

Löysimme lopulta tosisuojaisan piknik-paikan ja pojatkin saivat riisua neuleensa pois. En sitten tiedä miten lämmin nalleilla oli turkeissaan…

Eipä siinä sitten kauaa kulunut, kun nallet avustajineen olivat tyhjänneet pöydän. Sen jälkeen oli vuorossa leikkejä raunioilla, mutta siitä on tehtävä ihan erillinen postaus, ettei tämä veny liian pitkäksi.

Toivottavasti nautitte retkestämme!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.