Erikoisaamupala

Vuosi sitten kuopuksen aloittaessa koulun, aloin tehdä nelipäiväistä työviikkoa. Tänä lukuvuonna työviikkoni on kolmipäiväinen eli olen maanantait ja perjantait kotona. Meidän paikkakunnalla oppilaiden koulu alkoi maanantaina ja vaikka olin itse aloittanut työt jo edellisellä viikolla, oli minulla tuo lasten ensimmäinen koulupäivä vapaa. Olen tavannut tehdä ”erikoisaamupalan” aina koulunsa aloittavalle ekaluokkalaiselle, mutta tänä vuonna sen saivat kaikki kotona asuvat koululaiset. 

Katoin jo edellisenä iltana pöytään valmiiksi Bloomingvillen pupuastiat ja GreenGaten vaaleansinivalkopilkulliset astiat. Löysin loppukesästä Facebook-kirppikseltä lisää noita vaaleansinisiä GreenGaten astioita ja sain täydennettyä niillä hieman omaa valikoimaani.

Koululaisten erikoisaamupalalta löytyi tällä kertaa puuroa kera vadelmien tai mansikkahillon sekä maidon, croissantteja, keitettyjä kananmunia, mummin mehua sekä viinirypäleitä ja omenalohkoja. Tarjottimen munakupissa oli vielä jokaiselle vitamiinit tabletteina.

Croissant on ainakin meidän lapsille erikoisherkku, jota ei joka päivä saa syödäkseen. Itsehän en enää näitä voi vilja-allergian vuoksi syödä. Kesäretkille on ollut helppo ostaa lapsille mukaan ”croisoja”. Lisäksi ne ovat toivottuja syntymäpäivän aamuna (joskin huomasin, ettei postaukseen kuviin ole valikoitunut yhtään sellaista kuvaa).

Lukuvuoden enimmäisen kouluaamun keskusteluja väritti iloisuus ja jännittyneisyys. Omiin tuntemuksiini hiipi myös se, että nyt meillä on täällä kotona enää kolme koululaista. Jonnekin vierivät vuodet, kun koululaisia oli vasta kaksi ja kotosalla pyöri heidän lisäkseen kolme alle kouluikäistä. Nyt on heidän vuoronsa. Keskimmäinen poika aloitti nyt yläkoulun, toiseksi nuorin viidennen luokan ja kuopus tokaluokan. 

Juuri eilen istuin olohuoneessa yhden poikamme kanssa ja hän sanoi: ”Äiti, mä odotan niin joulua, että oltais taas koko perhe koolla. Odotan sitä hetkeä, kun saa niitä karkkeja.” Hän ei niinkään tarkoittanut karkkeja itsessään, vaan sitä hetkeä, kun kokoonnumme kaikki yhdessä illalla olohuoneeseen ja on aika avata lahjat. Samaan aikaan olohuoneen pöydälle katetaan erilaisia karkkeja, joita voi lahjojen avaamisen yhteydessä syödä. Hän tarkoitti sitä silloin vallitsevaa tunnelmaa, johon sekoittuu niin ikään ilo ja jännitys sekä yhdessä oleminen ja yhdessä jakaminen. Sanoittakin tiesin, mitä hän tarkoittaa. Tuota hetkeä ja tunnelmaa ei voi vangita kuin mieleensä eikä se voi toteutua missään muussa hetkessä samanlaisena.

Nyt alkaa olla syyslukukautta takana pian ensimmäinen kuukausi. Monet aamupuurot, -murot ja -myslit on syöty, samoin useampi omena pilkottu aamu-, väli- ja iltapaloiksi ja marjojakin syöty monta rasiallista, hillopurkeista puhumattakaan. Harrastukset ovat käynnistyneet ja arjen aikataulu on alkanut vähitellen käydä tutuksi. Ensimmäinen syysflunssa on löytänyt tämänkin talon ja aamuisin kakluuni on täyttynyt palavilla ja lämpöä tuovilla puilla. Tällä viikolla on saatu kaivaa esille jo huomattavasti lämpimämpää vaatetta kuin nuo ensimmäisten kouluviikkojen shortsit ja t-paidat. Aamupakkanen sai kerta heitolla merinovillapipot ja -tuubihuivit käyttöön, hanskoista, ulkohousuista ja kevytuntuvatakeista puhumattakaan. Onneksi on olemassa lämpimiä vaatekertoja, vaikka kyllähän se aina hieman totuttelua vaatii.

Miten sinun ja perheesi syksy on käynnistynyt?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.