Syksy tuo ainakin minulle usein tarpeen sisustaa kotia, tehdä ikään kuin jonkinmoista talvipesää perheelle kesän ulkoelämän jälkeen. Sinänsä meillä ei kyllä sisustusrintamalla ole vuosiin tapahtunut mitään suuria mullistuksia enkä sellaisia kaipaakaan. Minulle riittää lähinnä tekstiilien, kuten sohvatyynyjen vaihtaminen. Tämänkin postauksen toiveista ja tarpeista monet ovat joko jo pidempään toivelistalla olleita tai sitten todellisia tarpeita esimerkiksi rikkoutuneen tilalle.
Syksyn tullen huomaa aina, miten sitä kaipaa iltaisin kääriytymistä lämpimän viltin alle. Toki meillä niitä jo onkin, mutta yksi villahuopa on vuosien käytön jäljiltä revennyt jo niin monesta kohtaa, ettei mitkään ompelu- ja paikkausyrityksetkään ole sitä enää voineet pelastaa. Olenkin etsinyt sille korvaajaa jo jokusen vuoden. Toiveissani on ehkä eniten yksivärinen beige villapeitto.
Tällaisia vaihtoehtoja löysin tällä kertaa. Ylin peitoista on Pentikin Winston-torkkupeitto. Kuvassa näkyvän valkoisen lisäksi peittoa on saatavilla myös harmaana, vaaleanpunaisena ja vaaleanruskeana. Tuo ruskean sävy pitäisi nähdä luonnossa, sillä verkkokaupan sivuilla se taittaa mielestäni liikaa harmaaseen. Lapuan Kankureiden Saaga Uni pitkänukkainen ja pehmeä mohairhuopa olisi enemmän kuin mieluinen. Hinta vaan on melko korkea. Kuvissa näkyvän luonnonvalkoisen ja beigen lisäksi, peittoa on saatavilla myös roosan ja savun värisinä. Alin peitto on niin ikään Lapuan Kankureiden, nimeltään Sara. Kyseessä on Suomessa kudottu yksivärinen, klassinen villahuopa.
Millaista villahuopaa sinä suosittelisit?
Koristetyynyjä katselin tällä kertaa Zicoksen valikoimista. Kolme ylintä tyynynpäällistä ovat Fondacon Ted-päälliset. Itse asiassa ehdin jo tilata niitä muutaman luonnonvalkoisena. Tyynynpäällisen kuvauksessa kerrotaan sen muistuttavan lammasturkista ja sitä se todellakin on. Ihanan pehmeä!.Ajattelin, että näille olisi käyttöä myös syysterassilla. Jäin vielä miettimään ruskeiden tilaamista. Ne sopisivat myös hyvin meidän syyskotiin. Kauppiaan mukaan nyt loppumaan päässeitä luonnonvalkoisia ja hiekan värisiä päällisiä on tulossa vielä lisää. Hiekka kiinnostaisi myös, mutta verkkosivujen kuvassa se näyttää omiin silmiini taittavan vihreään. Olisi kiva nähdä nämäkin päälliset livenä.
Kaksi alinta ovat Fondacon Ludde-tyynynpäällisiä. Niitä kuvaillaan pehmeiksi ja kiharakarvaisiksi. Osaa Zicoksen valikoimissa olevista tyynynpäällisistä sai myös kauniissa vihreän sävyissä (toki monessa muussakin sävyssä) ja jäin hieman miettimään, olisiko sellainen ollut kiva nallekarhupojan huoneeseen.
Niin ikään Zicokselta löytyy Cooee Designin kynttilänjalkoja useammassa eri värissä. Kynttilänjalkoja valmistetaan kolmessa eri koossa eli korkeudeltaan 13 cm, 21 cm ja 29 cm. Ostin kesällä tuon keskimmäisen koon hiekan värisenä. Toivoisin saavani samassa värissä vielä kaksi muutakin kokoa. Pienintä kokoa voisin ottaa myös valkoisena (sitä en nähnyt Zicoksella) ja coconutin värisenä (ruskeana). Samaa kokoa ja väriä voisi olla useampi kappale. Kattauksessa näyttäisi kauniilta eri korkuisten kynttilöiden meri. Myynnissä näytti olevan myös mustia ja oliivinvihreitä kynttilänjalkoja.
Nämä kaksi led-kynttilää tilasin myös Zicokselta tänä syksynä. Olen niiden hankkimista pohtinut jo vuoden ajan ja nyt päädyin tilaamaan ikään kuin testikäyttöön yhden sisä-led-kynttilän ja yhden ulkokäyttöön sopivan led-kynttilän. Olen kuullut näistä kynttilöistä paljon kehuja siitä, miten aidoilta ne näyttävät käytössä. Kynttilöiden lisäksi ostin niihin kuuluvan kaukosäätimen, jolla kynttilät on helppo sytyttää ja halutessaan myös ajastaa olemaan päällä tietyn tuntimäärän ajan.
Uyuni-led-kynttilöitä on myynnissä useita erilaisia ja eri pituisia malleja. Osaa malleista löytyy myös useammassa eri värissä. Sisäkynttilän ostin tässä koossa. Ajattelin, että sitä on turvallista polttaa myös kirjahyllyssä. Se päätyi kuitenkin ainakin näin alkuun eteisaulan katossa roikkuvaan lyhtyyn. Lyhty on porraslasin edessä tuoden samalla valoa mahdollisille yökulkijoille.
Ulkoportaiden lyhtyyn ostin ulko-led-kynttilän tässä koossa. Tähän asti olen polttanut ulkolyhdyssä öljykynttilöitä. Laskin, että pidemmän päälle led-kynttilän käyttö tulee öljykynttilää edullisemmaksi. Ajastimen käyttö pidentää omalta osaltaan kynttilän paloaikaa. Sekä sisä- että ulko-led-kynttilälle luvataan paloaikaa 1000 tuntia ennen patterinvaihtoa. Paristot maksoivat yhteen kynttilään noin 1,60 euroa. Yhden illan, yön ja aamun kokemuksella voin minäkin suositella lämpimästi näitä led-kynttilöitä.
Olen ilmeisesti tullut vanhaksi, kun olen yhtäkkiä alannut olemaan kiinnostunut maljakoista. Toki meillä on maljakoita ollut tähänkin asti, mutta yhden Aalto-maljakon ja Kastehelmen sijaan lähinnä Ikean kirkkaita maljakoita, joita käytän myös pöytäkynttilöille. Nyt olen huomannut kuitenkin vaivihkaa katselevani maljakkovalikoimia ja vieläpä muissakin väreissä kuin ainoastaan kirkkaan lasin värisenä.
Ostin vuosi sitten mielestäni todella aidon näköisiä eukalyptuksen oksia, joita on kiva pitää maljakossa. Kirkkaassa, läpinäkyvässä lasimaljakossa ne näyttävät kuitenkin hieman hassuilta ilman vettä ja luonnollisestikaan teko-oksien kanssa ei voi vettä käyttää. Niinpä olen toivonut löytäväni oksille läpinäkymättömän, mieluiten ehkä valkoisen, maljakon. Sen pitäisi olla myös melko korkea, koska oksat ovat korkeat. Esimerkiksi nämä kaksi mallia voisivat sopia tarkoitukseen. Ylempi on Cooee Designin pilarivaasi 32 cm korkeana ja alempi puolestaan Pentikin Tyyni Lasimaljakko koossa 20cm x 30cm. Olisiko sinulla ehdottaa muita vaihtoehtoja?
Seuraavaksi ajattelin kertoa hieman astiatoiveistani. Erään ystäväni kanssa tässä kesällä juteltiin, että miten sitä on useamman vuoden elellyt ilman uusia astiatoiveita/-tarpeita, mutta yhtäkkiä havahtunut asiaan. Toki meilläkin astiavalikoima on vuosien saatossa jonkin verran täydentynyt, mutta jostain syystä kiinnostus uusiin astioihin on herännyt jotenkin eri tavalla, ehkä vastaavalla tavalla kuin joskus parikymppisenä ensimmäisiin omiin koteihin muuttaessa. Olenkin täällä monesti kertonut, miten harmissani olin, kun kerättäväkseni valikoitunut Pentikin Halla-sarja päätettiin lopettaa. Siitä seurasi kyllä harmia. Olin ajatellut, että meillä on tuo yksi astiasarja arjessa ja juhlassa, jota kasvavan perheen ja perheenjuhlien myötä vähitellen täydennämme. Sarjan lopettamisen jälkeen tein päätöksen, etten ainakaan koskaan enää aio kerätä mitään Pentikin sarjaa. En usko, että meillä tavallisilla pulliaisilla on ylipäätään taloudellista mahdollisuutta ostaa uusi astiasarja kerralla kokonaisena sisältäen astiaston vaikkapa 18 hengelle tai jopa enemmälle. Sen jälkeenkään, jos astiasarjan valmistus yhtäkkiä lopetetaan, ei jää mahdollisuutta täydentää sarjaa vaikkapa rikkoutuneiden tilalle tai perheen yhä kasvaessa. Ehkä tämä ei ole kaikille ongelma, mutta itselleni on. Edelleen yksi vitriini on täynnä Halla-astioita, koska en ole yksinkertaisesti osannut päättää mitä niille teen. Pidän niistä yhä. Voisin ehkä hankkia niitä lisää käytettynä, mutta malttaisinko siltikään käyttää niitä arjessa särkymisriskin vuoksi. Voisin myös myydä ne, mutta entä jos kaikki eivät menisikään kaupaksi, niin mitä tekisin epämääräisellä vajaalla astiastolla. Samasta syystä meillä on nyt käytössä useamman eri astiasarjan astioita, mutta suosin sellaisia, joita yleensä on saanut pidempään ja vuodesta toiseen. Siinä tapauksessa ei ainakaan kannattaisi sekaantua sesonkiväreihin, jotka takuuvarmasti jossakin vaiheessa poistuvat valikoimista.
Kuvassa näkyvät lautaset ovat ruotsalaisen Cult Designin Orient-mallistoa. Meiltä löytyy tästä sarjasta lähinnä yksittäisiä tarjoiluastioita, mutta niiden lisäksi voisin kotiuttaa meille noita kauniita piparkakkureunaisia asettilautasia sekä isompia ruokalautasia. Samasta sarjasta ottaisin mieluusti myös isomman kakkuvadin ja (hedelmä)tarjoilulautasen. Hieman vastaavaa kaunista astiasarjaa lautasten osalta ovat muunmuassa nämä kauniit Petra Lundin keraamiset pitsikuvioidut lautaset. Kesällä ihastuin myös näihin Valkoisessa Puussa myynnissä oleviin Willa-sarjan pitsikuvioisiin astioihin.
Meidän keittiön mukitelineessä roikkuu Muumi-mukeja arkikäyttöä varten. Pojat juovat niistä esimerkiksi vettä tai sitten niitä katetaan eri aterioille, etenkin aamu-, väli- ja iltapaloille. Välillä mukit kolisevat keittiön armottomalle laattalattialle, mutta sellaista sattuu. Mukeja ei siis ole ostettu keräilymielessä, vaan puhtaasti jokapäiväistä käyttöä varten. Jotenkin oma silmäni on kuitenkin alannut kyllästymään mukien riemunkirjavuuteen ja siksi olen pohtinut, josko tuossa mukitelineessä voisikin roikkua hieman seesteisemmän sävyiset mukit. Kun näin Marimekolla loppukesästä beigevalkoisen Oivan Siirtolapuutarha-sarjan Räsymatto-kuosisen mukin, ihastuin siihen heti ja ajattelin sen sopivan täsmälleen mukitelineeseen Muumi-mukien tilalle. Mukin vetoisuus on 2,5 desilitraa. Saman kokoinen (vaikkakin kuvissa kokosuhde vääristää) on myös vieressä oleva terran värinen Oiva-muki. Pidän kovasti tuosta terrasta paitsi värinä niin myös sen karkeasta, jotenkin savimaisesta ulkopinnasta. Samalla kuosilla ostin viime syksynä meille aamiaiskulhoja. Ainut mikä harmittaa, on mukin musta sisäpinta. Kunpa sitä olisi saanut ruskealla sisuksella, kuten kulhojakin. Tuosta huolimatta, nämä kaksi kuosia voisivat hyvin kulkea vuorotellen, rinta rinnan, keittiömme mukitelineessä. Jonkin aikaa kuitenkin kestäisi ennen kuin saisin kerättyä näitä mukeja riittävän määrän eli esimerkiksi kuusi kumpaakin väriä.
Kun nyt miellyin näihin väreihin ja kuoseihin, en voinut olla ihastumatta myös samojen sarjojen lautasiin. Halla-sarjassa meillä oli käytössä sellainen hieman isompi asettilautanen tai pienempi ruokalautanen, kummaksi sen sitten mieltääkään. Sitä kokoa olen kovasti kaivannut ja nyt näistä Marimekon lautasista sattuisi löytymään parikin vaihtoehtoa tuossa halkaisijaltaan 20 cm koossa.
Haasteeksi nousee ainoastaan tuo Halla-astioista tuttu ongelma. Kuosit ja värit lopetetaan ennen kuin ehtii saada kerättyä niitä riittävän määrän eikä särkyneiden tilalle saa enää uusia.
Jotain kaunista on myös näissä Aarikan tarjoiluvadeissa ja -kulhoissa. Pidän nimenomaan näistä valkoisista astioista puunvärisin helmin.
Aarikalta löytyy myös kauniita Puisto-sarjan ottimia ja välineitä. Parikymppisenä keräsin Aarikan vastaavaa sarjaa, joissa ottimien päässä oli luonnonvärinen puinen lintu. Osa niistä on edelleen käytössä, mutta osa on jo mennyt ajan saatossa huonoksi. Meillä on edelleen käytössä myös Aarikan pyyhenipsuja, mutta aikoinaan kun perhe kasvoi, en löytänyt uusia mistään. Nyt huomasin, että valikoimissa on Pallo-pyyhenipsuja ottimien tavoin mustina ja valkoisina. Nämä sopisivat meille hyvin alakerran vessaan.
Olen yrittänyt etsiä meille uutta lattialampunjalkaa, koska parikymmentä vuotta vanha Ikean lampunjalka hajosi lopullisesti. Viimeiset vuodet se otti jo tukea seinästä, mutta lopulta ei enää sekään riittänyt. Jotenkin kuvittelin, että vastaava lampunjalka löytyisi helposti, mutta eipäs mennytkään niin. Tuossa lattialampunjalassa meillä on ollut hieman isompi Pentikin beige lampunvarjostin, joten se vaatii jalakseen 140 cm korkean lampunjalan. Meillä on Ikealta myös useampi myöhemmin myynnissä ollut 130 cm jalka pienemmillä Pentikin varjostimilla, mutta tuohon isompaan ne eivät käy.
Ainut 140 cm jalka, jonka löysin, on tuo ylimmän kuvan Pentikin Helmiina-lattialampunjalka. Ongelmana siinä on väri. Vaikka en pidäkään mustasta, on meillä kaikki lattialampun jalat ja verhotangot mustia. Valkoinen kävisi myös ja ehkä messinginkin värinen, mutta eipä ole niitäkään löytynyt 140 cm korkeana. Hopeinen ei mielestäni sovi kovin hyvin beigen varjostimen kanssa eikä varsinkaan meille, koska meillä ei ole mitään muuta hopeista “kaveriksi”. Alemman kuvasarjan lampunjalat ovat Ellokselta PR Homen lattialampunjalkoja, joita löytyy kolmessa eri värissä. Olin jo toiveikas näiden suhteen, mutta sitten näinkin, että niiden pituus on vain 130 cm.
Osaisitko auttaa minua löytämään 140 cm lattialampunjalan?
Millaisia toiveita tai tarpeita sinulla on tänä syksynä kotiisi?
Meillä on ollut nyt pari vuotta tuo Kankurien Sara sinisenä. Ihanan lämmin.
Hei! Kiitos suosituksesta! Täytynee ottaa tuon peiton hankkiminen harkintaan.