Blogini yksi eniten luetuista postauksista on Ylioppilasjuhla – tarjoilut -postaus, jossa olen tarkemmin kertonut esikoisemme ylioppilasjuhlien tarjoiluista. Toisaalta en kyllä yhtään ihmettele postauksen suosiota, sillä etsiessäni tuolloin keväällä 2019 vinkkejä ylioppilasjuhlien järjestelyihin, en niitä juurikaan löytänyt.
Perheemme toisia ylioppilasjuhlia järjestäessämme, päädyimme tarjoiluiden suhteen noudattamaan lähes samaa kaavaa kuin ensimmäisissäkin juhlissa. Yhtenä syynä oli se, että olin itse huonossa kunnossa ja sairaslomalla ja toisena syynä se, että miksi muuttaa hyväksi havaittua konseptia. Koska juhlien järjestämiseen menee muutenkin valtavasti aikaa, tuntui hyvältä, että oli olemassa tarjoilukonsepti, jonka oli jo kertaalleen onnistuneesti kokeillut. Esimerkkinä tästä mainittakoon vaikkapa se, että tuolla ensimmäisellä kerralla leipoessani kakkuja pakkaseen, testasin mm. kuinka kauan yhden kakun sulamiseen menee aikaa ja miltä kakku maistuu pakastamisen jäljiltä. Näin ollen tämä kaikki pohjatyö ja kokeilut olivat minulla jo tiedossa ryhtyessäni toteuttamaan uusia juhlia.
Suosittelen siis lämpimästi lukemaan tuon aiemman postaukseni, sillä en ajatellut tässä toistaa kaikkea siinä jo kertomaani, vaan tuon esille hieman muita asioita.
Oma allergiataustani vaikutti vahvasti siihen, miten valitsimme tarjottavat. Koska emme pyytäneet ilmoittautumisia juhliin, emme myöskään tienneet täydellä varmuudella vieraiden allergioista tai erikoisruokavalioista. Tavoitteena oli, että jokaiselle löytyisi kuitenkin ainakin jotakin sopivaa syötävää. Niinpä pyrimme huomioimaan lähes jokaisen tuotteen kohdalla yleisimmät allergeenit ja ruokarajoitteet. Tämä tarkoitti sitä, että suurin osa tuotteista oli gluteenittomia ja laktoosittomia. Maidottomia tuotteita oli myös hyvin saatavilla. Luonnollisesti kaikki tuotteet olivat myös pähkinättömiä. Huolehdimme, että pöydässä oli lihavaihtoehdon lisäksi myös kasvisvaihtoehtoja. Kananmunatontakin löytyi.
Koska tiedän itse, millaista on mennä seisovan pöydän tai vaikkapa vain kahvilan kakkuvitriinin ääreen, kun pitää selvittää jokaisen tuotteen sopivuus itselle, mietin miten tuon asian voisi hoitaa mahdollisimman yksinkertaisesti, mutta kuitenkin selkeästi. Halusin laittaa tuotteiden kohdalle merkinnän sen perusallergeeneistä tai niiden puuttumisesta. Sen pohjalta syntyi ajatus laittaa pöytään pieniä yhden kukan maljakoita, joihin mieheni toteutti suunnitelmani pohjalta tulostettavia “kylttejä”. Kukat hoitivat samalla seisovan pöydän koristelun. Esikoisen juhlissa maljakoissa oli yksittäisiä valkoisia ruusuja ja toiseksi vanhimman pojan juhlissa ystäväni poimimia lemmikkejä. Tekstien ja tietojen sijoittelu sekä paperille että varsinaiseen pöytään, vaati tarkkaa suunnittelua, mutta se kannatti. Yllä olevista kuvista voit nähdä muutamia esimerkkejä.
Pieni stressipiikki tosin nousi siinä vaiheessa (päivä ennen juhlia), kun pyysin miestäni etsimään koneeltaan vanhat “kyltit”, että voisimme tarkistaa niiden sopivuuden tämän kerran juhliin ja mahdollisesti päivittää niitä. Tiedostoa ei nimittäin löytynyt! Lopulta ne piti tehdä kokonaan uudelleen. Onneksi oli edes nuo vanhat kuvat apuna, niin ei kaikkea tarvinnut ihan alusta lähtien miettiä. Aikaa on varattava muotoilun, kirjoittamisen ja tulostamisen jälkeen vielä leikkaamiseenkin ja toki paikoilleen asetteluun.
Allergioita ajatellen kaikille ihmisille ei valitettavasti riitä pelkkä tieto tuotteen gluteenittomuudesta tai maidottomuudesta, vaan he tarvitsevat tarkemman tiedon vaikkapa leivontaan käytetystä jauhosta tai muusta ainesosasta. Niinpä suosittelen kerämään vaikkapa isoon läpinäkyvään Minigrip-pussiin kaikki kyseisessä, vaikkapa kakussa, käytettyjen ainesosien tyhjät pakkaukset. Kun pussin päälle kirjoittaa tuotteen nimen (ja ainesosat) on vieraalle helppo antaa tarkistettavaksi kyseiset tuotteet.
Samaa huolellisuutta tarvitaan myös tuotteita ostettaessa. Tästä syystä äitini ja minun puhelimet täyttyivät monista tuotepakkauskuvista, kun selvitimme niiden sopivuutta.
Gluteeniton jauho saattaa esimerkiksi olla gluteeniton, mutta ei välttämättä maidoton. Siinä saattaa olla mukana vehnätärkkelystä, joka ei käy kaikille keliaakikoille tai vilja-allergikoille. Sama koskee myös puhdasta kauraa. Se ei sovi kaikille, vaikka onkin gluteenitonta. Nämä (ja monet muut asiat) allergikon on helppo itse tarkistaa tuotepakkauksista. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon juustokakun pohjana käytettävä gluteeniton Digestive-keksi. Se mikä sopii minulle, ei välttämättä sovikaan kaikille muille. Esimerkiksi maidottoman ja gluteenittoman Digestive-keksin liitto on melko haasteellinen löytää.
Leipomusten suhteen teimme työnjaon äitini kanssa. Lisäksi tilasin äitini ystävältä – joka oli myös juhlapäivänä meillä töissä hoitaen kaiken tarjoiluun ja keittiöön liittyvän – täytekakut ja ystävältäni pullakranssit.
Minä leivoin gluteenittomat suklaakakut ja gluteenittomat sekä maidottomat sitruunajuustokakut ja porkkanaruudut. Lisäksi tein vaahtokarkkimustikkatikut ja hankin Fazerin siniset paperikarkit.
Äitini valmisti gluteenittomat ja maidottomat marenkiruusut ja kuivakakut (seitsemänminuutinkakku) sekä useamman eri version ylioppilaspikkuleivistä (esim. maidoton ja gluteeniton). Hän teki myös kaikki suolaiset tarjottavat eli karjalanpiirakat munavoineen, tuulihatut kasvis- ja lihatäytteillä ja suolaiset piirakat kasvis- ja kanaversioina (edellisiin juhliin kinkulla). Kaikki tuulihatut olivat sekä maidottomia että gluteenittomia, samoin suolaiset piirakat. Karjalanpiirakoista oli tarjolla “tavalliset” versiot laktoosittomina, gluteenittomat versiot laktoosittomina ja kolmantena versiona gluteenittomat ja maidottomat piirakat. Huomioithan levitteen osalta sen, että gluteenittomalle vieraalle pitää olla käytössään erillinen levite, joka on hyvä myös merkitä erikseen.
Kylliksi ei voi varmasti korostaa sitä, että allergiat on huomioitava ihan leivonnan alusta lähtien. Keittiön on oltava puhdas. Tällä tarkoitan sitä, ettei vieressä voi samaan aikaan olla joku leivän mutustaja tai leivänmurut eivät ylipäätään voi olla vaarassa kontaminoida taikinaa. Joskus olen myös törmännyt siihen, että kakku on kyllä leivottu tarkasti gluteenittomista ainesosista, mutta ajattelemattomuuttaan ja vanhasta tottumuksesta kakkuvuoka onkin jauhotettu tavallisella korppujauholla. Vuoka onkin jauhotettava joko gluteenittomalla korppujauholla tai vaikkapa perunajauholla, ellei se ole allergeeni jollekin.
Erinäisistä syistä tälläkään kertaa emme välttyneet testikakun maistamiselta. Kuten kuvasta näkyy, yksi kakku katoaa perheessämme hetkessä parempiin suihin.
Jos aiot itse leipoa “kaiken”, kannattaa valita mahdollisimman paljon tuotteita, jotka voit leipoa valmiiksi pakkaseen, sillä viimeisille päiville ennen juhlia riittää muutenkin paljon hommia. Tarjoiltavista luonnollisesti esimerkiksi täytekakkujen täyttämiset jäävät joka tapauksessa viimeisiin päiviin, joten muiden on hyvä olla ajoissa valmiina. Koska olin tilannut täytekakut muualta, jätin tällä kertaa porkkanaruutujen leipomisen ja kuorruttamisen toiseksi viimeiseen päivään. Edelliskerralla leivoin nekin etukäteen pakkaseen.
Muiden kakkujen leipomisen aloitin noin kuukausi ennen juhlia leipomalla aina kaksi kakkua kerrallaan, sillä ne sopivat sopivasti uuniin kaksi vierekkäin. Juustokakut laitoin suoraan pakastimeen ja kakun hieman jäädyttyä irrotin sen vuoasta. Kesää vasten pakastimeen valmiiksi ylimääräistenkin kakkujen leipominen ei haitannut, sillä ne tuli viimeistään kesäloman aikana syötyä. Niinpä päädyin tekemään kumpaakin kakkua kymmenen, vaikka puolet olisi riittänyt. Kesävieraiden saapuessa oli helppo ottaa kakku/kakut pakkasesta sulamaan kun vielä tiesi oikean sulamisajankin.
Kun kakkuja leipoi sarjatyönä, oppi reseptin ja leipomisvaiheet hyvin ulkoa, mikä omalta osaltaan nopeutti prosessia. Tein myös monesti niin, että pyysin jonkun perheenjäsenen vaikkapa vatkaamaan kermaa tai raastamaan sitruunaa, jolloin yhteistyöllä saatiin vieläkin nopeammin ja tehokkaamin yhden kakun ainesosat kasaan ja kakku uuniin tai pakastimeen.
Monissa juhlissa näkee nykyään toinen toistaan upeampia kakkuluomuksia, jotka ovat kuin taideteoksia. Todella kauniita, usein myös korkeita, ja upeasti koristeltuja. Itse en ainakaan vielä näillä kahdella ylioppilasjuhlakerralla ole kokenut niitä omakseni. Ainut vaihtoehto olisi ollut tilata sellaiset kakut, mutta se olisi tullut varsin kalliiksi. Saattaa toki olla, että tulee vielä sellaisetkin juhlat meidän perheessä, mutta nyt koen, että nämä valinnat sopivat meille.
Erityisesti suolaiset tarjottavat olivat ihmisten mieleen. Tämä saattaa johtua myös siitä, että monella vieraalla saattaa olla samalle päivälle useammat juhlat kierrettävänään, jolloin makeaa ei enää tee juurikaan mieli.
Samasta syystä kannattaa huomioida asia myös tarjoiltavien koossa. Pieniä paloja on helpompi maistaa useampaa eri sorttia. Kakkujenkaan ei kannata olla kovin suuria, koska pienempi kakku kuluu nopeammin, jolloin ei ole sitä vaaraa, että sama kermakakku seisoisi huoneenlämmössä liian pitkään. Pienen kakun tilalle on helppo vaihtaa aina uusi kakku. Toki pöytään myös mahtuu enemmän erilaisia tarjottavia esille, jos kakut ja muut tarjottavat ovat kooltaan pienempiä tai niiden tarjoilupaikka on pieni.
Sitä en ole lähtenyt selvittämään, mistä juontaa juurensa se, että ylioppilasjuhlapöydässä pitäisi olla tarjolla niin montaa erilaista sorttia. Toki vähempikin riittää. Toisaalta monella tarjottavaa löytyy vielä paljon enemmän kuin meillä oli. Tavoitteena olikin ehkäpä sellainen kultainen keskitie ja ennen kaikkea omannäköisyys. Luonnollisesti allergioiden ja erityisruokavalioiden huomioiminen lisää osaltaan määrää. Toisaalta niitä voi säilyttää myös jääkaapissa tai keittiössä, mutta silloin on tärkeää jollakin tavoin saada vieraiden tietoon, että sellaisia tuotteita on saatavilla. Mikäli allergisille tarkoitetut tuotteet ovat samaan aikaan pöydässä muiden tuotteiden kanssa, on tärkeää huomioida myös se, että ne eivät pääse kontaminoitumaan vaikkapa samasta veitsestä jne. Allergisten tuotteet täytyy myös sijoittaa niin, etteivät ne pääse kosketuksiin allergeenejä sisältävien tuotteiden kanssa. Ne on siis laitettava tarjoiluastian ylätasolle tai pöydän keskiosaan. Mikäli laitat ne alatasolle tai pöydän etuosaan, voi niiden päälle pudota muruja takaa tai yltä toisia tuotteita otettaessa. Tämä kaikki kuulostaa ehkä monimutkaiselta ja hankalalta, mutta todellisuudessa se ei sitä kuitenkaan ole. Kun kerran ajattelee asian tarkasti ja toteuttaa esille laittamisen suunnitelman mukaan, menee kaikki varmasti hyvin.
Ripaus vaaleansinistä -postauksesta voit tarkemmin lukea juhlia varten hankkimistani tarjoiluastioista ja kattaustarvikkeista. Tässä tyydyn vain toteamaan, että vaaleansinisten tekstiilien ja kukkien lisäksi ostin erilaisia ja erikorkuisia valkoisia tarjoiluastioita. Muutama jalallinen tarjoiluastia ja esimerkiksi kolmikerrosvadit meillä oli jo ennestään, mutta osan lisäsin kokoelmiin näiden juhlien myötä. Ennestään meillä oli myös Teeman matalia valkoisia tarjoiluastioita useammassa eri koossa, jotka osoittautuivat jälleen oikein toimiviksi seisovaan pöytään tehtävää kattausta ajatellen. Myös jokunen kirkkaan lasin värinen Kastehelmi-tarjoiluastia oli käytössä kattauksessa.
Omaa silmääni miellyttää tarjoiluastioiden korkeuserot, koska ne tuovat elävyyttä tarjoilupöytään etenkin silloin, jos pöytä on iso ja/tai tarjolla on useampia sortteja.
Jos olisin voinut valita kahviastiat, olisin valinnut yhdet ja samat valkoiset astiat kahvin- ja teenjuojille sekä Kastehelmen lasilautaset mehunjuojille. Ei kuitenkaan ollut tarkoituksellista varta vasten juhlia varten ostaa uusia astioita etenkin kun olemassa olevat astiat eri kahviastiastoja yhdistellen riittivät hyvin. (Tämä kaikkihan alkoi siitä, kun Pentik päätti lopettaa Halla-sarjan…)
Esikoisen juhlia varten ostin Arabian 24h-sarjan valkoisia kahvikuppeja ja lautasia, joita olimme päättäneet alkaa kerätä Halla-sarjan sijaan. Silloin ostimme myös Ikean kolmikerrosvadit ja “kultaisia” tarjoiluvälineitä teemaan liittyen. Samoihin aikoihin havahduimme siihen, että Elegian kahvilusikkamme olivat kutistuneet 18 kappaleesta viiteen. Niitäkin siis tarvittiin lisää. (Joskin sekin selvisi, ettei niitä enää valmisteta.) Toisiin ylioppilasjuhliin täydensimme valkoisten tarjoiluastioiden valikoimaa.
Jos perheellä ei ole tarvetta isommalle astiamäärälle, voi kahviastioita vuokrata. Jotkut tekevät myös niin, että yhdistävät juhlia varten sisarusten tai ystävien astiat. Koska meillä on vuosien saatossa vietetty useammatkin isommat juhlat ja niitä on ainakin rippijuhlien ja syntymäpäivien muodossa yhä tulossa, olen pitänyt hyvänä ratkaisuna, että kahviastiat löytyvät omasta takaa isommallekin joukolle. Tulevaisuudessa on ehkä jossakin vaiheessa vielä mietittävä sitä, että luovutaanko kokonaan vaikkapa Halla-astiastosta ja ostetaan tilalle toista yhtenäistä astiasarjaa. Sitä ennen mennään kuitenkin näillä eli Hallalla, GreenGatella, 24h:lla, Kastehelmellä ja Teemalla.
Tarjoiluastioiden, asettilautasten, kahvilusikoiden ja kahvi- ja teekuppien lisäksi tarvitaan myös juomalaseja. Kaikki ihmiset eivät juo kahvia tai teetä ja vaikka joisivatkin, haluaa moni lisäksi lasillisen kylmää juotavaa, kuten vettä tai mehua.
Esillelaitossa kannattaa huomioida järjestys ja paikat. Suolaiset tarjottavat tulevat ensin, sitten makeat. Juomien vuoro on viimeisenä ihan vain jo siitä syystä, että piirakoiden ja kakkujen ottaminen lautaselle on melko hankalaa, jos toisessa kädessä on jo kahvikuppi.
Meidän juhlissa seisovaa pöytää kierrettiin tarkoituksella väärään suuntaan, sillä siten saimme muut asiat hoitumaan jouhevasti ja järjestyksessä. Kahvi- ja teekupit lisukkeineen olivat seisovan pöydän vieressä olevalla sivutasolla. Teepussien, sokerin ja laktoosittoman maidon lisäksi tarjolla oli gluteenitonta kauramaitoa sekä Hermesetasta.
Kahvi(kakku)lusikat on helppo laittaa valmiiksi kahvi/teekupin yhteyteen aluslautaselle. Samalla on kuitenkin huomioitava ne, jotka eivät juo kahvia eivätkä teetä ja juomalasien sekä asettilautasten lisäksi laitettava kakkulautasten yhteyteen irrallisia pikkulusikoita vaikkapa juomalasiin. Molemmissa juhlissa olemme päätyneet laittamaan kaikki servetit niin ikään asettilautasten viereen eli emme ole laittaneet niitä lainkaan lusikoiden tavoin valmiiksi kahvikuppeihin.
Pohdimme pitkään mitä teemme tervetulo- ja onnittelumaljojen kanssa. Tämä siitä syystä, että emme käytä lainkaan alkoholia. Siitä johtuen puolestaan oli täysin selvää, että mikäli onnittelumaljaan päädytään, se hoidetaan täysin Pommacin tai vastaavan voimin. Lopulta ajattelimme, että on mukava, että voi kohdata jokaisen vieraan varmuudella henkilökohtaisesti tuossa hetkessä, joten päädyimme sen järjestämiseen. Meillä ei ole shampanjalaseja emmekä kokeneet tarpeelliseksi niitä pelkkää tätä käyttöä ja hetkeä varten hankkia. Äidilläni oli onneksi niitä meille lainattavaksi.
Postauksesta tuli “too long, didn’t read” -versio, jopa niin pitkä, etten jaksanut sitä enää itsekään lukea alusta asti uudelleen tarkistusmielessä. Toivottavasti se kuitenkin sisältää kaiken olennaisen. Mielelläni vastaan kysymyksiin, jos jotain puuttuu tai jokin asia jäi mietityttämään.