Postauksen aluksi muutama yleisajatus juhlia varten tapahtuvasta kodin järjestämisestä ja siivoamisesta:
- Jos et halua/pysty tekemään kumpaakaan, vuokraa erillinen juhlapaikka juhlia varten.
- Jos et kaipaa isompaa järjestelyä kodissa, ylläpidä viikkosiivouksella kodin järjestystä&siisteyttä ja tee loppusiivous juhlia varten vasta edellisenä päivänä. Liian aikaisin tehty juhlasiivous saa sinut siivoamaan koko ajan. (Nimimerkki kokemusta on. Koko kesä meni siivotessa, kun rippijuhlat pidettiin heinäkuun lopussa.)
- Jos aiot tehdä perusteellisemman siivouksen (=järjestämisen), niin aloita hyvissä ajoin ja etene huone/tila/kategoria kerrallaan.
- Yhtenä vaihtoehtona on tehdä itse järjestelytyö, mutta jättää varsinainen siivoaminen (lattiat, pinnat, wc:t jne.) ammattilaiselle.
- Ajoissa kannattaa huomioida esim. ikkunoiden tai mattojen pesu (jos tarvetta).
- Jos sinulla on omaa pihaa, huomioi aikataulullisesti myös sen järjestämiseen ja siivoamiseen menevä aika.
En enää muista missä järjestyksessä ja missä vaiheessa kevättä kävimme kodin järjestämisen ja siivoamisen kimppuun. Olin itse sairaslomalla ja luonnollisestikin melko huonossa kunnossa. Alusta asti oli selvää, että en pystyisi ”raakaan” siivoustyöhön enkä varsinkaan millään pika-aikataululla. Tilanteeni toi siis suoraan lisähaasteen juhlien järjestämiselle enkä olisi niistä ilman vahvoja apuvoimia edes selvinnyt. Tästäkin syystä ennakkoon tehtävät suunnitelmat työnjakoineen ja aikatauluineen olivat erityisen tärkeät. Vaikka moni muu toimikin varsinaisten järjestelyiden tekijänä, halusin kuitenkin pitää langat omissa käsissäni. Voisikin ehkä sanoa, että toimin työnjohtajana jakamalla muille varsinaisen työn. Samalla aikatauluasiat olivat käsissäni eli tiesin mitä milloinkin pitää tehdä, että aikataulu pitää. Vastaavasta tilanteesta minulla on aiempaakin kokemusta, kun esikoisen lähtiessä rippileirille, jouduin leikkaukseen, jonka jälkeen en kahteen viikkoon saanut nostaa maitotölkkiä painavampaa. Arvata saattaa, ettei minusta ollut silloin(kaan) suursiivouksen tekijäksi. (Kaiken lisäksi kuopus oli silloin 8kk, joten tarvitsin päivittäistä apua jo ihan vauvankin nostelemiseen.) Nyt oli kyseessä kuitenkin eri tilanne ja hyvänä päivänä pystyin ehkäpä tunnin verran tekemään jotakin oikeasti hyödyllistä. Niinpä otin suosista vaikkapa yläkerran aulan kirjahyllyjen järjestämiseen aikaa koko viikon ja tein sitä pienissä erissä pala kerrallaan.
Yllä olevissa kuvissa olemme järjestäneet lastenhuoneen. Käytännössä miehistö teki suurimman työn eli perkasi kaikki tavarat (annoin vain ohjeita) ja laittoi ne suunnilleen paikoilleen. Sen jälkeen tein hienosäädön yhdessä poikien kanssa. Pyysin siis aina jonkun pojan avukseni ja pohdimme yhdessä vaikkapa mihin järjestykseen Legot järjestetään vitriiniin. Sen jälkeen poika/pojat toteuttivat suunnitelmat. Saatoin istua vieressä ”apuna”.
Tältä näyttää, kun siivotaan. Aluksi tulee nimittäin aina sotkuisempaa kuin oli ennen siivoamisen aloittamista. Oikeampi sana siivoamisen sijaan tässä tapauksessa on mielestäni kuitenkin järjestäminen. Itse siivoaminenhan on oikeastaan vain loppusilaus. Järjestäminen on se osuus, joka vie paljon aikaa.
Pohtiessani ääneen talon siivous/järjestämisurakkaa, sain kuulla monenmoisia vinkkejä ja kannustimia. Melko usein sanottiin, että ei yläkertaa tarvitse edes siivota, sillä eivät vieraat sinne mene. Valhe. Onneksi tiesin sen jo vanhasta kokemuksesta valheeksi. Tai laita lapset siivoamaan yläkerta. Niin yleensä toiminkin arjessa ja jopa pienempien juhlien suhteen, mutta nyt se ei käynyt. Ylipäätään koen, että talo tarvitsee kerran pari vuodessa isomman järjestysoperaation ja tällä kertaa juhlat antoivat hyvän syyn sille. Pojille oli esimerkiksi kertynyt huoneisiinsa sellaisia leluja, joilla he eivät enää olleet leikkineet, joten oli siltäkin osin sopiva aika ja hetki käydä tavarat tarkemmin läpi.
Olen mielestäni oppinut arjessa sietämään epäjärjestystä entistä paremmin (kahdessa kerroksessa asumisessa on hyvät puolensa), mutta juhlien kohdalla en siihen pysty enkä edes haluaisi pystyä. Juhlat on juhlat.
Avokirjahyllyt ovat siitä tylsiä, että kirjat pääsevät keräämään pölyä, joka on niistä säännöllisin väliajoin puhdistettava. Usein sen aika on muutenkin keväällä tai kesällä. Olen jakanut kirjat hyllyihin tiettyjen kategorioiden ja/tai kirjasarjojen mukaan. Täytyy sanoa, että aika hyvin tuo järjestys säilyykin, sillä poikien ottaessa hyllystä kirjoja, he kyllä tasan tarkkaan tietävät mistä hyllystä mitäkin löytää. Silloin luonnollisesti tietää myös minne kirjat kuuluu palauttaa. Useimmiten ongelmaksi tulee se, että mielenkiintoisia kirjoja kerääntyy yöpöydälle tai lattialle vuoteen viereen melkoinen pino eikä sellaisen kirjamäärän takaisin paikoilleen laittaminen enää olekaan niin mukavaa. Luonnollisesti sellainen pidempään jatkuessaan tuo myös epäjärjestyksen ja sotkun tullessaan. Hyvä ja tärkein asian on kuitenkin se, että pojat lukevat ja että siihen on kirjoja helposti saatavilla. (Siksi siedän noita kirjakasojakin oikein hyvin perusarjessa.)
Hyllyjen siivoaminen tarkoittaa joka ikisen kirjan poistamista hyllystä ja perusteellista imurointia sekä kirjojen uudelleen järjestämistä. Koska kirjahyllyt ovat tosi korkeat, vaatii niiden tyhjääminen, imurointi ja täyttäminen melkoista jumppaa ja useita tuolille nousuja. Parasta onkin, jos sen saa tehdä yhdessä jonkun kanssa eli toinen nostelee kirjoja ja toinen odottaa imurin kanssa.
Enkä siis usko siihen, että vieraat lähtisivät katsomaan, ovatko kirjat tai kirjahyllyt pölyssä. Ennemminkin se tuo itselleni juhlan, kun tiedän, että tuokin asian on hoidettu juhlakuntoon. Lisäksi ajattelen niin, että koska tuo asia pitää joka tapauksessa tehdä muutaman kerran vuodessa, miksi en tekisi sitä juuri ennen juhlia, etenkin kun se vaikuttaa omaan juhlamieleeni. (Erityisen hyvin mieleeni on jäänyt kirjahyllyjen perusteellinen siivoaminen ennen keskimmäisen pojan ristiäisiä (ja joulua) vauvan pitkien päiväunien aikana.)
Yksi asia varsinaisen järjestämisen ja siivoamisen lisäksi mitä on juhlia ajatellen mietittävä, on se, että pitääkö huonekaluja siirtää niiden varsinaisilta paikoiltaan muualle tai jotenkin toisin. Tähän liittyy olennaisesti se, että miten vieraille järjestyy paikka kahvikupin ja kakkulautasen laskemiselle. Seisten on nimittäin mahdotonta pitää kädessä sekä kuppia että lautasta ja sen lisäksi lusikoida kakkua lautaselta. Vähintäänkin on siis löydyttävä jokaiselle laskutila, mutta mielellään ihan istumapaikkakin. En usko, että kenenkään tavallisen ihmisen kotoa löytyy vakiona kahvittelupaikka kymmenille ihmisille samanaikaisesti. Siksi on pohdittava, miten sen saisi onnistumaan.
Ylioppilasjuhlien etuna toki on se, että ne voidaan järjestää porrastatulla aikataululla, jolloin kaikki eivät ole samaan aikaan paikalla. Toisaalta en suosittele kuitenkaan kovin tiukkaa porrastusta, sillä monella saattaa olla samalle päivälle useammat juhlat, jolloin niistä karsiutuvat tiukasti toistensa kanssa päällekkäin menevät kutsut. Itse olemme ratkaisseet asian niin, että olemme kutsuneet lähisukulaiset tuntia ennen muita vieraita ja niin, että jokaisessa kutsussa on lukenut alkaen-kellonaika ilman päättymisaikaa. Tämä ratkaisu on toiminut hyvin meidän kohdalla.
Pyörittelin pitkään mielessäni, miten saisimme meille järjestymään nuo tarvittavat kahvittelupaikat. Seisovan pöydän olisi voinut laittaa keittiön tasoille, jolloin myös ruokailuhuoneen pöytä olisi vapautunut istumapaikoiksi. Halusin kuitenkin pitää keittiön erikseen keittiönä tiskeineen, kakkuineen ja muine juhlan myötä luonnollisesti tarvittavine juttuineen. (Tiskejä toki koko ajan myös tiskattiin, mutta näin siihenkin puuhaan löytyi luonnollinen paikka.)
Ensimmäisissä järjestämissämme ylioppilasjuhlissa olohuone pysyi olohuoneena ja ruokailuhuone ruokailuhuoneena (seisova pöytä), mutta tällä toisella kerralla ehdotin miehistölle olo- ja ruokailuhuoneiden vaihtamista päikseen. Niinpä yhtenä keväisenä iltana ryhdyimme tuumasta toimeen ja siirsimme huonekalut (tai miehistö siirsi, minä vain ohjeistin). Työläintä oli siirtää vitriinit, sillä ne oli tyhjättävä ennen siirtoa, mutta tulipa sitten samalla nekin järjestettyä. Pianoa emme lähteneet siirtämään, vaan se sai pysyä olohuoneen puolella omalla paikallaan. Olohuoneen pyöreä pöytä rottinkituoleineen sekä ”uuden” olohuoneen nurkassa oleva klaffitaso siirtyivät vielä juhlan ajaksi muualle samoin kuin kaikki ruokapöydän tuolit.
Näistä kuvista voit nähdä nuo huoneet juhlapäivänä.
No minne sitten olohuoneen lisäksi saimme vieraille istumapaikkoja?
Koska valokuvaajamme sairastui juuri ennen juhlia, päädyin itse räpsimään juhlapäivän kuvia. Räpsimään siksi, sillä juhlien emäntänä samalla toimiessani sitä ei voi juuri muuksi kutsua. Tästä syystä huomasin esimerkiksi sen, ettei juhlapöydästä ollut laajempaa kuvaa niin, että muukin ympäristö näkyisi.
Ajatuksena kuitenkin oli, että koska seisova pöytä oli keskeisellä paikalla kotiamme, pystyi siitä helposti jakaantumaan neljään eri suuntaan kahvittelemaan. Tämän kuvan oikeassa yläkulmassa rottinkituolin takana näkyy avoin terassille johtava oviaukko. Pöydän vasemmalla puolella on olohuone ja oikealla puolella (rottinkituolien vieressä) meidän makuuhuone (siitä lisää seuraavaksi) ja etualalla sisääntulona toimiva eteisaula, jonka kautta pääsi yläkertaan johtaviin portaisiin ja sitä kautta yläkertaan.
Meillä oli mahdollisuus kattaa ulos useampi pöytä, mutta koska sään varaan ei voinut laskea, oli istumapaikkoja löydyttävä riittävästi myös sisätiloista. Esikoisen ylioppilasjuhlia varten keksin, että tyhjennetään alakerrasta meidän makuuhuone, jolloin saamme seisovan pöydän läheisyyteen enemmän kahvittelutilaa. Samalla tavalla toimimme myös toiseksi vanhimman pojan juhlissa.
Ensimmäisiä ylioppilasjuhlia varten tyhjäsimme makuuhuoneemme irtaimiston (Satukaappia ja seinähyllyjä lukuunottamatta) kuomulliseen peräkärryymme. Toisella kerralla päädyimme tyhjentämään huoneessa olevat sängyt ja muut tavarat makuuhuoneen vieressä olevaan kylpyhuoneeseen. Meillä on yläkerrassa toinen kylpyhuone, joten suihkuun pääseminen onnistui onneksi vielä ennen juhliakin. 😉 Sen sijaan viimeinen yö olohuoneen lattialla ei ollut kovin miellyttävä kokemus, mutta siitäkin selvittiin.
Makuuhuoneeseen siirrettiin olohuoneesta pyöreä pöytä sekä varastosta kaksi aiemmin Ikeasta ostettua metallista pöytää. Tuolit saatiin ruokapöydän tuoleista sekä kuudesta valkoisesta puujalallisesta tuolista, jotka olen ostanut meille nimenomaan lisätuoleiksi. Ne ovat toimittaneet hyvin myös poikien koulupöytien työtuolien virkaa sekä ihan pysyvästikin ruokapöydän lisätuolien osuutta. Aiemmin meillä oli käytössä Ikeasta ostettuja selkänojallisia muovituoleja sekä jakkaroita, joita toki edelleenkin tarvittaessa käytetään. Tuolien lisäksi istuinpaikoiksi sopivat myös Pentikin Bruno-penkki ja -jakkarat. Tukea selälle sai seinästä ja tyynyistä. Pienenkin pöydän ympärille saa useamman istumapaikan. Tärkeintä on, että astioille löytyy edes pieni laskutila.
Olohuoneen nurkassa ollut pieni klaffitaso puolestaan siirtyi eteisaulaan. Molemmissa juhlissa tasolle laitettiin kukka, vieraskirja ja lähtiessä mukaan annettava kiitoskortti. Tason takana olevalle seinustalle ripustimme poikamme yksivuotisvalokuvan. Kuva on sama, joka oli ylioppilasjuhlakutsussa. Esikoisen juhlissa yksivuotiskuvan rinnalle ripustettiin esikoisen kummeiltaan lahjaksi saama erityinen taulu, toiseksi vanhimman pojan juhlissa eräs toinen valokuva.
Ruusuja ja lahjoja varten kannattaa varata etukäteen paikka. Esikoisen juhlissa ruusumaljakolle laitettiin erillinen pieni neliskanttinen pöytä olohuoneen nurkkaan. Toiseksi vanhimman pojan ruusumaljakko oli eteisaulan lipastolla yhdessä lahjojen ja korttien kanssa. Kuva on selkeästi räpsäisty ennen varsinaisten juhlien alkamista ja kännykkänikin on päässyt komeilemaan kuvaan. 😀
Tarjoilua varten saattaa olla tarvetta miettiä lisätasoja esimerkiksi juomille ja astioille sekä kahvimaidolle, -sokerille ja teepusseille. Liinoilla saa hyvin paitsi siistittyä, niin myös peitettyä mitä kummallisempia tasoja. Vai arvaisitko ellen kertoisi, että juomasäiliöiden alla tason virkaa toimittaa vanha pulpetti? Vitriiniä puolestaan voitiin käyttää tasona kahvikupeille ja juomiin liittyville lisukkeille. Koronavuosien seurauksena päädyimme laittamaan pienen pöydän myös käsidesille juuri ennen tarjoilujen alkamista. Kuten huomaat, niin osa kuvista on otettu kesken juhlajärjestelyjen ja osa juhlien aikana. Tästä syystä taustalla saattaa näkyä mitä eriskummallisempia asioita. 😉
Ikkunoiden pesu hoitui juhlakalun, mieheni ja äitini toimesta. Voinet nähdä myös pihassa kirmaavan kuopuksen takana kasallisen multasäkkejä eli sielläkin tapahtui.
Todistusaineistoa siitä, että muutama mattokin pestiin ja jossakin vaiheessa myös ruoho alkoi vihertää. Tämä kuva on tosin vanhempieni luota.
Piha teettää paljon lisätyötä ajatellen juhlia. Sen suhteen lähdimme liikkeelle lumien sulettua eli talven sotkujen jäljiltä. Emme kuitenkaan lähteneet maalaamaan taloa emmekä rakentamaan terassia (vaikka sitä puuttuukin vielä pätkät), kuten emme sisälläkään alkaneet tapetoida, tehdä keittiöremonttia ja hiomaan lattioita. Monesti olen nimenomaan ylioppilasjuhlien osalta kuullut tapahtuvan näitä kaikkia tai ainakin osaa näistä. Terassin ja portaiden maalausta olin harkinnut (koska se olisi pitänyt muutenkin tehdä), mutta päädyin tyytymään edellisen kesän maalauksiin jopa niin, että pieni pätkä terassista oli yhä maalaamatta.
Pihan siivoaminen ja järjestäminen aloitettiin siitä mistä yleensäkin keväisin eli keräämällä roskia, haravoimalla ja pesemällä terasseja. Samoin kalusteiden ja tekstiilien kaivaminen esiin talviteloilta kuuluu jokakeväiseen pihanlaitto-ohjelmaan. Juhlia ajatellen oli kuitenkin mietittävä esimerkiksi enemmän istumapaikkoja. Edelliskesänä hajonneen aurinkovarjon tilalle hankittiin uusi ja yhdelle rajalle istutettiin puuttuvat tuijat. Nuo asiat oli muutenkin suunniteltu tälle kesälle, mutta juhlat olivat selkeä sysäys niiden toteuttamiselle. Siksi varmasti moni lähteekin juuri juhlien alla toteuttamaan myös niitä isompia remontteja. Kukkiakin hankittiin, mutta niistä lisää eri postauksessa.
Sää vaikuttaa olennaisesti pihan käyttöön juhlissa ja samasta syystä ulkotekstiilien paikalleen laittaminen jää väkisinkin viime hetkille. Esikoisen ylioppilasjuhlissa oli kyllä aurinkoinen sää, mutta tosi ikävä tuuli, josta johtuen juuri kukaan ei istunut ulkopöydissä. Toiseksi vanhimman kohdalla sää suosi ja olen siitä vieläkin kovin kiitollinen. Sään vuoksi istumapaikkoja tuli heti kerralla runsaasti enemmän ja ihmiset tuntuivat viihtyvän hyvin ulkonapöydissä. Sää on kyllä ennen juhlia loppuun asti jännitystä yllä pitävä asia. Aina ei riitä sekään, että ei sada eikä tuule. Meillä on kokemusta myös rippijuhlista, joissa oli hellettä yli 30 astetta ja ulkopöydät ammottivat tyhjyyttään.
Ylläolevissa kuvissa ei pientä nurkkaa lukuunottamatta näy paviljonkia, joka myös pystytettiin juhlia varten. Alunperin hankimme paviljongin 40-vuotisjuhliani varten, mutta sen vei syystuuli mennessään (taittoi metalliosat). Uusi kesäalesta ostettu paviljonki ehtikin jo odotella muutaman vuoden laatikossaan, kunnes tuli hyvä syy koota se ylioppilasjuhlia varten. Yllättävän paljon aikaa saa näinkin pieniin pihahommiin kulumaan, joten se kannattaa huomioida aikatauluja miettiessä.
Järjestämistä ajatellen suosittelen listaamaan erikseen kaikki viime hetken tehtävät. Yllättävän kauan kuluu nimittäin aikaa vaikkapa liinojen ja tarjoiluastioiden laittamisessa paikoilleen. Näitä asioita helpottaa ja nopeuttaa etukäteen tehdyt suunnitelmat. Esimerkiksi minä olen ihan piirtänyt itselleni tarjoiluastioiden paikat seisovassa pöydässä kokeilun jälkeen. Silloin ajattelutyö on jo tehty ja ainakin minulla se vie yleensä paljon aikaa ja siihen myös haluan käyttää aikaa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, päätee siis ainakin omalla kohdallani enemmän kuin hyvin.
Kaiken järjestämisen jälkeen päädyimme jättämään varsinaisen siivoustyön ammattilaisille. He siis imuroivat, pesivät ja pyyhkivät lattiat, tasot ja muut pinnat. Heille kuului myös vessojen ja esimerkiksi lasipintojen pesu (ei ikkunat). Siivous ajoitettiin juhlia edeltäneeseen aamupäivään, jolloin pikkupojat olivat koulussa ja me vanhemmatkin pääsimme mukaan heidän kevätkirkkoon. Tuleva ylioppilas oli siivouksen ajan ”pakosalla” kodinhoitohuoneessa, jota ei tällä kertaa siivottu, samoin kuin saunaa ja sen yhteydessä olevaa kylpyhuonettakaan. Nuo tilat rajautuivat siivouksen ulkopuolelle yksinkertaisesti siksi, että niihin oli siirretty säilytykseen erinäisiä tavaroita juhlien tieltä – ja koko makuuhuoneemme!
Tämä postaus venyi valtavan pitkäksi ja varmasti edelleen jäi jotain olennaista sanomatta. Yritän kuitenkin saada tehtyä vielä lisää osia tähän postaussarjaan eli josko niiden yhteydessä vielä muistuisi mieleen mahdollisia puuttumaan jääneitä asioita.
PS. Yksi järjestystä vaativa huone unohtui kokonaan mainita, nimittäin eteinen eli meidän tapauksessa kuisti. Koska säästä ei voi varmuudella etukäteen tietää, olemme ottaneet tavaksi tyhjentää kokonaan kuistin kaappi ja poikien naulakko vieraiden takkeja varten. Sattumalta joku perheemme jäsenistä keksi eräiden juhlien ajaksi kantaa kaikki takkimme kylpyammeeseen ja siitä lähtien niin on toimittu myös jatkossa. Voin kertoa, että sieltä ne on hyvin helppo myös viedä takaisin kaappiin juhlien jälkeen.
Hei Miia,
Kiitokset ihanasta blogista!
Olen seurannut blogia noin pari vuotta. Kiitos erityisesti nyt yo-juhlien järjestämisen neuvoista, näille on nyt käyttöä. Aikaisempien vuosien kirjoituksista olen myös saanut hyviä vinkkejä ja ideoita esim. kukista.
Kiitos kivasta kommentistasi! Mukava kuulla, että olet löytänyt blogiini ja saanut postauksistani vinkkejä. Se ilahduttaa kovasti. 🙂 Toiveenani on ehtiä vielä tekemään ylioppilasjuhlapostaussarjaan lisää osia, mutta katsotaan kuinka käy. Silloin kun meillä oli järjestettävänä ensimmäiset yo-juhlat, olin hämmästynyt siitä, miten vähän postauksia aiheesta löytyi. Mukavaa kevättä ja ennen kaikkea iloa juhlajärjestelyihin ja itse juhliin!