Loppukesästä Intagramissa kerroin ostaneeni ystävältäni hyllyn. Tuo massiivinen hylly sijoitettiin näin aluksi olohuoneeseen, koska muualta talosta ei löytynyt sille sopivaa paikkaa. Jo hyllyä ostaessani minulla oli sen varalle kuitenkin useita eri visioita. Niiden perusteella nykyinen paikka onkin siis vain väliaikainen. Isompien poikien muuttaessa vähitellen omilleen, siirtyy hylly todennäköisemmin yläkertaan.
Sinänsä en kauheasti välitä avohyllyistä, mutta tällä hyllyllä on minulle moniulotteisempi merkitys. Se ei ole vain hylly, jos niin voi sanoa.
Tässä on lainaus Instagram-tekstistäni:
“Hylly on todella iso ja raskas. Eilen se haettiin miehistön voimin ja puolilleöin sitä mieheni kanssa kokosimme. Hyllyn leveys on 190cm ja korkeus n. 230cm. Syvyyttäkin on reilu 45cm. Irrotettavia ja siirrettäviä hyllylevyjä on kahdeksan. Lisäksi on vielä ala- ja ylähylly sekä hyllyn alle jäävä matala lattiatila.”
“Siinä se nyt odottaa tyhjänä aivan kuin minäkin. Odottaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Odottaa, mikä olisi hyvä korkeus millekin hyllylle ja mitä millekin hyllylle laskisi. Ehkäpä joku hyllylevy päätyy kokonaan varastoon säilytettäväksi.”
“Avohylly on luonnollisesti pyyhittävä pölystä kerran viikossa, jolloin sillä on aina mahdollisuus saada uusi alku ja uusi muoto. Se voi myös elää vuodenaikojen mukaan. Samaa ajattelin myös itseni osalta. Uusi päivä. Uusi viikko. Uusi mahdollisuus. Uusi vuodenaika.”
Siinä missä hylly tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, se muistuttaa jatkuvasta keskeneräisyydestä. Varmaankin juuri tuosta syystä en ole aiemmin saanut otettua hyllystä kuvia blogiin, sillä se ei ole ollut koskaan valmis. Lopulta ymmärsin, että eihän se sellaiseksi ikinä tulekaan ja mikä parasta, eihän se ole edes tarkoitus. Siinä se paitsi muistuttaa, niin myös opettaa sietämään keskeneräisyyttä. Se tarjoaa rajattoman määrän uusia mahdollisuuksia. Jos jokin ei toimi, sen voi vaihtaa. Voi kokeilla toista ratkaisua. Vaikka se toimisikin, siihen ei tarvitse kuitenkaan sitoutua loppuelämäksi. Tähän kaikkeen tottumiseen meni kuitenkin muutama vuodenaika. Siitä syystä en saanut otettua kuvia loppukesän hyllystä enkä syyshyllystä. Tätä talvihyllyäkin odotin valmiiksi koko talven, mutta näin kevään korvalla päädyin sen lopulta ennen riisumista kuvaamaan, vaikka siitä ei koskaan valmista tullutkaan.
Talvihyllystä tuli tänä vuonna tummanruskeavalkoinen. Sinne kätkeytyi muun alakerran tavoin myös pehmeää ja pöröistä, kuten lammasturkismaisia Fondaco Ted -tyynynpäällisiä ja -torkkupeitto sekä kuplaneuleeni ja samankuvioiset pehmeät tekoturkistyynyt. Ystävältä lahjaksi saatu ruskeavalkoinen puuvillanoksa toi osaltaan sekä pehmeyttä että luonnonoksan karheutta. Valokuvakehykset vaihtuivat myös valkoisista ruskeiksi ja joulunajaksi kehyksiin pääsi muutama perheemme jouluaiheinen valokuva. Erilaiset korit ja kranssi ovat olleet hyllyssä alusta asti eivätkä välttämättä edusta juuri kyseistä värimaailmaa sävyiltään.
Tekohavut käpyineen ovat sopineet meille hyvin, sillä niistä ei irtoa mitään eivätkä ne aiheuta allergiaa. Nyt toivoisin löytäväni kevääksi sopivat teko-oksat isompaan maljakkoon. Yleensä käytän siinä eukalyptuksen oksia, jotka sopivatkin värinsä puolesta hyvin yksiin ruskean kanssa, mutta eivät oikein tällä hetkellä hyllyn vallanneen vaaleansinisen kanssa. Etsin pitkään isompaa maljakkoa, joka ei olisi läpinäkyvä. Löysin tässä keväällä kuvien isomman valkoisen maljakon Hemtexistä puoleen hintaan. Pienemmän “hyasinttimaljakon” olen ostanut jo puolitoista vuotta sitten Zicoksesta.
Ylähyllyn tekoturkispeitto on Luhta Homen. Löysin sen lopputalven alennusmyynnistä Citymarketista. Valkopilkullinen tikattu peitto on GreenGaten ja varmasti jo yli kymmenen vuotta vanha. Siihen kuuluu myös kaksi koristetyynyä, mutta ne eivät koskaan päätyneet hyllyyn asti.
Tämän talven tuotoksista ruskea Strömsö-koftan ja valkoinen Bubble Knit päätyivät myös hyllyyn. Tämä talvi onkin ollut sellainen, että villapaitoja ja -takkeja on saanut käyttää päivittäin, ellei töissä, niin ainakin kotona. Olen jopa nukkunut villapaidassa untuvapeiton alla. Runsaan käytön vuoksi olenkin katsonut järkeväksi säilyttää neuleitani alakerrassa helposti saatavill sen sijaan että olisin kuljettanut niitä edestakaisin ala- ja yläkerran väliä. Hyllyn lisäksi niitä on ollut pinossa esimerkiksi Pentikin Bruno-jakkaralla.
Sisustus- ja käsityökirjat valikoituivat hyllyyn paitsi käytön niin myös selkämysten värin perusteella. Meidän kirjat ovat tällä hetkellä pääasiassa yläkerran aulan kirjahyllyissä. Jonkin verran lähinnä ammattikirjallisuuttani on alakerran makuuhuoneen pienessä työnurkkauksessa. Sisustus- ja käsityökirjoja tulee luettua ja selattua paljon enemmän, kun ne ovat lähellä ja helposti saatavilla. Olenkin ratkaissut asian niin, että pidän aina osan kirjoista alakerrassa. Ennen tätä kirjahyllyä pidin kirjapinoa olohuoneen pöydällä ja sen alla olevalla hyllyllä sekä sivutasolla ja -pöydällä. Osa sisustuskirjoista toimii ympäri vuoden, mutta osa niistä on suunnattu eri sesonkeihin ja vuoden aikoihin tai muuten teema-alueisiin. Jouluaiheiset kirjat ehdinkin jo aikasemmin viedä takaisin yläkertaan ja nyt olen vaihtanut osan talvihyllyn kirjoista kohti kesää kulkeviksi.
Niin ikään toin suosikkilehteni eli Lantilivin Hela Året -lehdet Bruno-jakkaralle sohvan ja kirjahyllyn väliin.
Tine K:n koreissa säilytän keskeneräisten käsityöprojektieni lankoja. Niidenkin sävyt myötäilevät melko usein sesongin muita sävyjä. Koska “kotitoimistoni” on viimeiset vuodet ollut jälleen lähinnä olohuoneen pöydän ääressä, sopii minulle mainiosti se, että kaikki tarvitsemani on helposti saatavilla. Jatkossa nämäkin varmasti hyllyn myötä siirtyvät muualle, mutta tällä hetkellä tämä on ollut toimiva ratkaisu.
Luonnollisestikaan elävää tulta ei voi polttaa tiheillä hyllyväleillä eikä pitkissä antiikkikynttilöissä, mutta tämän pitkällä hyllyvälillä palavan pöytäkynttilän polttaminen onnistuu valvotusti. Yläpuolella oleva hyllylevy ei lämpene lainkaan. Ostin tosin täksi talveksi myös patterillisia pöytä-, antiikki- ja lämpökynttilöitä, joita on ollut turvallista polttaa myös kirjahyllyssä.
Talvihylly on nyt saanut väistyä ja keväisempi hylly on tullut tilalle. Siitä toivottavasti lisää myöhemmin.
Nyt haluan toivottaa sinulle ja perheellesi ihanaa pääsiäisen ja alkaneen kevään aikaa. Tänä palmusunnuntaina olemme saaneet käydä äänestämässä ja ilta tuonee tullessaan uudet päättäjät Suomen maahan.