Kesäaamu

Instagram-seuraajani, joita on vain pieni osa blogini lukijoista, pääsivät jo kesällä näkemään tämän Novitan Kesäaamu-neuleen valmistumista. Se nielikin työläydellään melkein koko kesän eli juhannuksesta elokuun alun päiviin asti. Jos olisin tiennyt mihin ryhdyn, en ehkä olisi ryhtynyt siihen lainkaan. Itse asiassa paita ei oikeastaan ole vieläkään valmis, sillä helma on purettava, että saan lisättyä siihen pituutta. Tein paidan ohjeen mukaan, mutta mielestäni se on liian lyhyt. Katsotaan koska saan sen aikaiseksi vai saanko lainkaan. Beigeä lankaa on vielä hieman jäljellä ja toivon sen riittävän pituuden lisäämiseen samaa erää kun ei enää mitenkään voi löytää.

Neulepaita on neulottu ylhäältä eri pääntiestä ja kauluksesta suljettuna neuleena helmaan. Hihat on neulottu sitten suoraan kiinni neuleeseen kaarrokkeesta sivuun jätetyistä silmukoista. Kaarrokeosion kuvioneule oli melko työläs, mutta kaikkein rasittavinta oli neuloa koko neule kierretyin silmukoin. Lukiessani ohjetta ennen lankojen ostamista, huomasin kyllä, että resori neulotaan kierretyillä oikeilla silmukoilla, mutta en ollut huomannut, että sama jatkuu läpi neuleen.

Julia Lastuniemen suunnittelema Kesäaamu löytyy Novitan Kaarrokeneuleet-lehdestä (2021).

Pääntien resori taitettiin lopuksi kaksinkerroin ja ommeltiin kiinni.

Novitan puuvillalangan sijaan valitsin neuleeseeni saman Dropsin Cotton Merino -langan kuin kuopuksen purjeveneneuleeseen. Langasta puolet on puuvillaa ja puolet merinovillaa. Olen aiemmin jo kertonut, etten millään meinaa saada onnistumaan neuleita puuvillalangasta, mutta näin kun mukana on myös merinovillaa, se on onnistuu selkeästi paremmin. Neulominenkin on silloin helpompaa johtuen villan joustavuudesta.

Pohjaväriksi valitsin beigen (03) sekä kuvioväreiksi luonnonvalkoisen (01), jäänsinisen (09) ja tummanvihreän (22). Cotton Merinosta en sen sijaan löytänyt sopivaa ruskean sävyä, joten valitsin ruskean langan Dropsin Merino Extra Fine -langoista (suklaa 49). Vihreäksi olisin toivonut enemmeän sellaista vaaleampaa vihreän sävyä, oliivi olisi ollut suosikkini, mutta sellaista ei löytynyt näistä langoista.

Ilmeisesti tuo kiertäen oikein neulominen jätti myös nuo jäljet hihojen neulomisessa puikkojen vaihtumiskohtiin. Ainakaan minulle ei koskaan ennen ole käynyt noin. Ajattelin vielä neuloessa, että höyryttäminen parantaisi lopputulosta, mutta eipä sillä ollut juurikaan vaikutusta.

Kesäaamu kulki konkreettisesti mukana koko kesän, joskin pääasiassa vain kotiterassille ja sisälle taloon, mutta muutaman kerran se pääsi mukaan myös automatkoille.

Loppukesästä käydessäni Marimekon liikkeessä löysin Kesäaamun kanssa yhteenmenevän Marimekon mukin. Tuon mukin nimi on osuvasti Elokuun Varjot eli se sopisi paitsi väriensä niin myös nimensä puolesta hyvin Kesäaamun kaveriksi. Minulla olisi myös tarve uudelle teemukille, mutta toistaiseksi jätin mukin vielä ostamatta. Pohjavärinä olevasta ruskeasta pidän kovasti, mutta vihreästä en ole niin innostunut.

Syyslomalla Kesäaamu pääsi paitsi rantakiville niin myös kahvilakäynnille. Nyt olisi enää edessä helman purkaminen ja pidentäminen, joten motivaatiota sihen odotellessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *