Elämme erikoisia aikoja, sitä tuskin kukaan voi enää kiistää. Ensin oli koko maailmaa ravistellut korona-aika, jota elettiin useammassa eri syklissä. Oli toisaalla työttömyyttä ja taloudellista ahdinkoa, toisaalla niin paljon työtä, että sen tekijät uupuivat ja maksavat siitä velkaa vielä pitkään. Oli yksinäisyyttä, surua, tuskaa ja kuolemaa. Oli läheisyyttä oman perheen kesken. Monelle tuli koti tutuksi. Jotkut siivosivat kotinsa lattiasta kattoon, toiset hädin tuskin saivat viikkosiivouksensa tehtyä. (Toisilla oli käytettävissään kaikki aika maailmassa, toisilla ei edes sitä mitä normaalisti.) Oli monella tavalla äärirajoilla elämistä ja kulkemista.
Koronan vielä jatkaessa myllertämistään, alkoi Euroopassa sota. Tuo jo itsessään niin kamala asia iski seuraamuksensa myös sen ulkopuolella oleviin. Taloustilanne muuttui yhä vaikeammaksi (koronan jälkeen). Tavalliset kuluttajat saivat huomata ruokaostosten ja polttoaineen hinnan kallistuneen. Alettiin puhua sähkön hinnan nousemisesta moninkertaiseksi. Miten oudoilta nuo puheet aluksi tuntuivatkaan, mutta tässä me nyt olemme. Sähkön hinta on vielä tämän syksyn aikana moninkertaistuva.
Jos siis sähkölasku olisi tähän asti ollut vaikkapa 300 euroa kuussa, on se esimerkiksi kolminkertaistuessaan pian 900 euroa. Vastaavasti 500 euroa kuussa muuttuu 1500 euroksi. Sanomattakin lienee selvää, ettei meillä tavallisilla ihmisillä ole mistään tuollaisia rahoja. Ruokakauppa- ja polttoainekulut osuvat samoihin lompakoihin, samoin nousevat lainankorot. Mitä vaihtoehtoja kuluttajalle sitten jää? En ole missään nimessä mikään taloustieteilijä, vaan pohdin asioita vain maalaisjärkisesti. Yksinkertaistettuna näen oikeastaan kolme tapaa vaikuttaa asiaan. Ensinnäkin pitää vähentää sähkön käyttöä aina kun se on mahdollista ja kaikessa missä se on mahdollista. Valoja ja sähkölaitteita ei pidetä turhaan päällä. Sitten pitää miettiä onko mitään muita tapoja korvata pakollinen sähkö. Esimerkiksi, jos kodin lämmitys perustuu joko suoraan tai osittaiseen sähkölämmitykseen, voiko sitä korvata jollakin muulla. Tulisijojen kysyntä on kesän jälkeen räjähtänyt ja monet ovat kyselleet mahdollisuudesta asentaa aurinkopaneelit. Kolmanneksi tavaksi jää karsia ja vähentää muita kulutustottumuksia, että rahaa jäisi pakolliseen sähkönkulutukseen eli siihen moninkertaistuneeseen sähkölaskuun.
Vajaa kaksi vuotta sitten ostin miehelleni ja itselleni joululahjaksi Familonin Gold-untuvatuplapeitteen. Sen ansiosta makuuhuoneen lämpötilan on voinut pitää hyvin alhaisena ympäri vuoden. Peitto on ollut erittäin miellyttävä käytössä. Sähkön hinnannousuun liittyen päätimme hankkia myös lapsille untuvapeitot ja löysimmekin alkusyksystä hyvän tarjouksen, joskin eri merkiltä kuin itsellemme. Tässä on siis yksi mahdollinen säästövinkki sähkölaskuja ajatellen.
Meillä on alakerrassa varaava kakluuni, joka on iso lämmönlähde kylminä vuodenaikoina. Puun hyödyntäminen lämmityksessä onkin yksi hyvä keino säästää sähkölaskussa. Toki puukaan ei ole ilmaista. Meidän talossa kulkee vierekkäin kaksi hormia eli yläkerran aulaan on myös mahdollista lisätä tulisija. Niin ei ole kuitenkaan tämän reilu 18 vuoden asumisen aikana vielä tehty, joskin asia on ollut aina tasaisin väliajoin pohdinnassa. Luonnollisesti kaikki mahdolliset lisäinvestoinnit, kuten tulisijojen hankkiminen ja asentaminen, lämmitysjärjestelmän muuttaminen jne, lisäävät myös kustannuksia ja harva niitäkään pystyy tuosta vain hankkimaan. Meidän talon lämmitysjärjestelmää on päivitetty viimeksi noin seitsemän vuotta sitten, joten tällä erää on tiedossa ainoastaan eristyksen lisääminen vinttikerrokseen. Siinä on siis vielä yksi säästämisen keino tai mahdollisuus. Yläkerran tulisijasta jäämme edelleen keskustelemaan.
Monen asian suhteen on tullut sellainen mieli, että olemme ikään kuin yhtäkkiä tiettyjen asioiden osalta lähteneetkin tekemään paluuta kohti entisaikaa ja vanhoja hyviksi havaittuja tapoja sekä ruuantuotannon että lämmityksen suhteen. Nyt olisi esimerkiksi taloudellista, että kodeissa olisi tulisijan yhteydessä vanhan ajan leivinuuni, jolla voisi myös lämmittää ja valmistaa ruokaa kalliin sähköuunin asemasta.
Tietyllä tavalla villavaatteiden neulomisen, käyttämisen ja arvostamisenkin lisääntyessä on otettu positiivinen askel taaksepäin. Huonelämpötilojen laskiessa ja lattialämmityksestä säästäessä mikä voisikaan tuoda luonnollisemmin lisää lämpöä kuin villaan pukeutuminen. Varmasti olen ennenkin kertonut, miten kuljetan aina vaikkapa reissuissa, koulutuksissa, kyläpaikoissakin mukana villasukkia. Käytän niitä kotona kesät talvet sillä erolla, että nykyään saatan pukea kahdet villasukat päällekkäin, ennen riitti yhdet. Villatakki tai -paita hakeutuu päälle aamulla ensimmäisenä. Ennen untuvapeittoa saatoin mennä nukkumaankin neuleessani, joskin riisuin sen yleensä sitten jossakin vaiheessa pois.
Jostakin muistaakseni luinkin, että nyt on totuttava siihen, ettei sisätiloissa tarkene enää kesät talvet lyhythihaisessa t-paidassa. Itse olen sellainen vilukissa, että olen aina tarvinnut villasukkia ja -paitoja. Sama ei ole ainakaan vielä tarttunut lapsiin, sillä eräskin heistä kulkee aina sisällä shortseissa. Siitä voitanee päätellä, ettei meillä ainakaan vielä ole kylmä. 😉
Villapeittoja ja -shaaleja on myös oltava aina käden ulottuvilla. Niihin on helppo kääriytyä joko yksin tai yhdessä lämmittelemään. Kupillinen kuumaa teetä tai kaakaota tai kulhollinen lämmintä puuroa tai keittoa tekee myös takuulla aina tehtävänsä.
Siinä missä omassa lapsuudessani totuin lauseeseen: “Sammuta valot!”, ei tänä päivänä led-valoja käytettäessä enää olekaan yhtä suurta painoarvoa. Valaistus ei olekaan samanlainen sähkösyöppö kuin hehkulamppuaikoina. Siitä huolimatta koen, että säästö se on pienikin säästö eikä valaistusta kannata turhaan pitää päällä. Kuten olen kertonut, poltan paljon kynttilöitä loppukesästä loppukevääseen. Nyt kuitenkin myös kynttilöiden hinnat ovat nousseet, joten siihen sekä valaistukseen liittyen päätin kokeilla led-kynttilöitä. Ostin yhden led-kynttilän etuportaille ulkolyhtyyn tuomaan valoa pimeän ajaksi. Laskin, että sen käyttö tulee halvemmaksi kuin ostaa lyhtyyn aiemmin siinä käyttämiäni öljykynttilöitä. Lisäksi yksi led-kynttilä palaa meillä öisin yläkerran portaikossa valaisten mahdollisten yökulkijoiden askelia. Kuvissa näkyvään talolyhtyyn ostin myös led-tuikun, joka on tällä hetkellä ajastettu syttymään illan suussa ja sammumaan itsekseen kuuden tunnin päästä.
Sisä- ja ulkolyhdyssä oleviin led-kynttilöihin ostin myös kaukosäätimen, joka onkin osoittautunut todella käteväksi. Sisäportaissa oleva lyhty on niin korkealla, että sen sytyttäminen vaatisi aina pientä kiipeilyä. Ulkolyhdyn puolestaan saa päälle ja pois ihan vaan raottamalla hieman etuovea.
Lasten ollessa pieniä oli hyvä keino saada itselle pieni lepohetki ennen iltashowta laskemalla lapsille kylpyvesi isoon kylpyammeeseen. (Toki he tarvitsivat vahdin kylpemiseensä, mutta hieman isommiksi kasvaessaan, vahdin ei enää tarvinnut istua ammeen vieressä.) Tavallisinakin iltoina lapset lapsivat vettä suihkun yhteydessä pienempiin kylpypunkkiin, joissa istuessaan saattoivat leikkiä pitkäänkin kylpyhuoneen leluilla.
Lukiessani artikkeleita sähkön hinnan noususta ja isoimmista sähkösyöpöistä, nousi yhdeksi merkittävämmäksi veden lämmittäminen. Lämpimien suihkujen kestoa on siis lyhennettävä ja kylpykertoja harvennettava tai jopa laitettava täysin tauolle. Muistelen nähneeni jossakin myynnissä sellaisia tiimalasityyppisiä tai sitten ihan piippaavia digitaalisia ajastimia suihkussa käytettäväksi. Oletko sinä nähnyt? Pitäisi tutkia tarkemmin asiaa ja mahdollisesti hankkia sellaiset kylpyhuoneisiin. Pelkkä puhekin ja asian selittäminen lapsille on jo ollut tehokas keino. Isossa perheessä tapaa helposti käydä niin, että perheenjäsenet vahtivat toinen toistaan ja tässä tapauksessa muistuttavat suihkun sammuttamisesta. 😉
Meillä on jo 18 vuoden ajan ollut käytössämme hetivalmis-kiuas, jonka olemme päätyneet nyt sammuttamaan ja laittamaan päälle vain viikonloppuisin. Vaikka hetivalmis kiuas ei niin paljoa olekaan kuluttanut, on näillä sähkön hinnoilla jokainen säästömahdollisuus huomioitava. Muistan miten kotiäitivuosinani saatoimme mennä vaikka keskellä tavallista arkipäivää saunaan lämmittelemään tai sen, miten alkuraskauden huonossa olossani ja palelevana siirryin makoilemaan saunan lauteille. Silloinkin oli valloillaan ajatus, että lämmittely hetivalmiissa saunassa oli selkeästi halvempaa kuin kuuman suihkun ottaminen.
Uuni. Siinäpä jälleen yksi sähkösyöppö lisää. Mikroaaltouunissa lämmittäminen tulisi halvemmaksi, mutta toki ruoka pitää myös valmistaa. Olen miettinyt myös sitä, että olisiko mahdollisuus säästää tekemällä kerralla vieläkin isompia ruokamääriä ja pakastamalla niitä. Toki pakastinkin vie sähköä, mutta se täytynee olla joka tapauksessa päällä. Kuinka paljon halvemmaksi tulee pitää uunia kerralla pidempään lämpimänä kuin lämmittää se aina uudelleen yhden ruuan valmistamista varten?
Juuri kerroin Instagramissa käyneeni tällä viikolla poikkeuksellisesti kolmena eri päivänä kahvilassa. Nykyään käyn kahviloissa enää harvoin, ruokaravintoloissa en oikeastaan ollenkaan (poikkeuksena kotoa poissa olemiset, kuten kesälomareissu). Monessa perheessä varmaankin juuri kahvila- ja ravintolakäyntejä karsimalla voi saada säästöä aikaan. Isolla perheellä tuo keino on pitänyt ottaa käyttöön jo vuosia sitten, joten se ei ole enää käytettävissä.
Pyykinpesussakin voi varmasti säästää sähköä, mutta itse uskon nekin keinot ottaneeni käyttöä jo vuosia sitten. Pesen yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta täysiä koneellisia ja kuivaan vaatteet joko ulkona tai sisällä pyykkinaruilla. Kuivausrumpua käytän ainoastaan kylminä vuodenaikoina pyyhkeiden ja lakanoiden kuivaamiseen. Untuvatakit ja -peitot pitää myös kuivata rummussa. Kuivausrumpu kuuluu kuitenkin isojen sähkösyöppöjen listalle, joten siltä osin voin olla tyytyväinen, ettei pyykkihuoltoni kuivauksen osalta ole milloinkaan rakentunut kuivausrummun varaan. Jälleen kerran joudun kuitenkin sanomaan, että isossa perheessä tulee paljon pyykkiä eli sinänsä niiden peseminen kuluttaa kyllä sähköä. Toisaalta joutuisin vaikkapa nelihenkiselläkin perheellä pyörittämään kaikki samat koneelliset eli sinänsä koneellisten määrä ei ole suurempi, ainoastaan kerralla pestävän pyykin määrä eli koneet vain ovat täydempiä.
Yhtenä säästökeinona voisi olla hyödyntää nykypesukoneiden mahdollisuutta käyttää matalampia pesuasteita ja tiedän monen niin tekevänkin. Itse pidän kuitenkin äärimmäisen tärkeänä pestä pyykit pesuohjeessa annetun lämpötilan mukaisesti ja toivon, että en joudu siitä tinkimään. Ensinnäkin 60 astetta matalammat lämpötilat eivät syväpese vaatetta ja toiseksi, jos 60 asteen pesun korvaa 40 asteen pesulla, vaatteen väri haalistuu. Olen aina suosinut 60 asteessa pestävien vaatteiden valitsemista lapsille ja voin sanoa, että sellaiset vaatteet ovat kestäneetkin käyttöä ja kulutusta kaikkein parhaiten. Värit ovat säilyneet kirkkaina ja vaatteet ovat puhdistuneet kunnolla. Tämä varmasti jakaa mielipiteitä.
Pidän kuitenkin isona säästönä myös sitä, että vaatteet ovat säilyneet perheen sisällä lapselta toiselle. Yksi iso kulu lapsiperheissä liittyy joka tapauksessa vaatteiden ostamiseen. Kierrättäminen on tärkeä säästömahdollisuus myös oman perheen ulkopuolella esimerkiksi kirpputoreja hyödyntäen. Siinä onkin asia, johon minun pitäisi jälleen vuoden tauon jälkeen satsata eli myydä ja kierrättää eteenpäin kuopukselle pieneksi jääneitä vaatteita ja kenkiä.
Se missä voisin vielä konkreettisesti säästää, on irtolehtien ja lehtitilausten lopettaminen tai vähintäänkin vähentäminen. Toki myös kirjojen ostamista voisi vähentää, mutta täytyy sanoa, että se on itselleni vaikeaa. Kirjoja saisi ainakin osittain kirjastosta, mutta tietyt kirjat ovat meillä niin tiheään käytössä, että olen kokenut järkevämmäksi hankkia ne omaan kirjahyllyyn.
Konkreettinen kuukausittainen säästö tulee myös lopettamalla tai vähentämällä suoratoistopalveluiden käyttöä ja tilaamista. Vaivihkaa niitä on voinut kertyä yhdelle perhelle useitakin. On vaikkapa elokuva- ja sarjapalveluita tai äänikirjapalveluita eri yrityksiltä.
Moni perhe joutuu takuulla miettimään myös lasten harrastusten vähentämistä. Se on äärimmäisen harmillinen asia. Meidän kolmella nuorimmalla pojalla on jokaisella kolme harrastusta. Yksi niistä liittyy musiikkiin ja yksi tai kaksi liikuntaan. Yksi pojista käy kuvataidekoulussa. Tämä määrä on tuntunut sopivalta ja mieluisalta. Muutama harrastuksista on vain kerran viikossa ja yksi sitten pari kolme kertaa viikossa. Tästä huolimatta meille jää koko perheelle kaksi täysin vapaata päivää harrastuksista ja yksittäiselle lapselle toki enemmänkin. Niitä ei siis ole liikaa. Koska harrastukset ovat kaikki hyvin eri tyyppisiä, on niistä vaikea lähteä karsimaan. Korona-aikana oltiin yleisesti hyvin huolissaan lasten harrastustoiminnan laittamisesta tauolle. Nyt ja jo aikaisemminkin, monen perheen lasten harrastaminen on jäänyt korkeiden maksujen vuoksi. On siis täysin ymmärrettävää, joskin hyvin valitettavaa, jos harrastuksia pitää alkaa karsimaan.
Varsinaisten harrastusmaksujen lisäksi moneen harrastukseen tarvitaan myös erilaisia välineitä ja varusteita. Osaa niistä olemme voineet kierrättää perheen sisällä. Jopa sama pianovihko otettiin käyttöön ny jo neljättä kertaa. Hieman tosin tarvittiin kontaktimuovia paikkailuun. 😉
Luonnollisesti säästökeinoihin liittyy ihan kaikenlaisen kulutuksen miettiminen alkaen ruokakaupasta päätyen vaikkapa joululahjoihin.
Haluaisitko sinä jakaa hyviksi havaitsemiasia säästövinkkejä niin sähkölaskua kuin kulutusta ylipäätäänkin ajatellen?