Shortsiostoksia

Taisin kertoa jo aikaisemmin, että olen poikien vaatteiden suhteen yllättäen aivan uuden asian edessä. Ensimmäistä kertaa meillä on kaksi samaa kokoa käyttävää poikaa. Tähän asti olen tottunut siihen, että voin vaan ottaa esille seuraavien kokojen vaatelaatikot tai kaivaa Satukaapista isommat shortsit, chinot, pikeet ja kauluspaidat pieneksi jääneiden tilalle. Koska olen jo yli 20 vuoden ajan ostanut pojille tiettyjä klassikoita käytännössä jokaisessa vaatekoossa, on tämä toimintatapa toiminut enemmän kuin hyvin.

Koska lapsen kasvu on kuitenkin eri tahtista ja samatkin geenit saaneilla lapsilla dominoituu vaikkapa toisen vanhemman fyysiset ominaisuudet enemmän kuin toisella, oli tähän tilanteeseen trömääminen lopulta vain ajan kysymys etenkin, kun lapsia on näin monta.

Samaan päätelmään voi päästä katsomalla vaikkapa aikuisia sisaruksia. Osa heistä on toki hyvinkin samankokoisia, mutta osalla saattaa olla suuriakin pituuseroja. Toinen erojen havaitsemistapa on vaikka se, että katsoo minkä kokoisia sisarukset ovat olleet samanikäisinä, esimerkiksi kaksivuotiaina. Koska mieheni jalan koko on 47 – 48, olen ollut melko varma, että ainakin joku pojistamme seuraa vahvasti hänen jalanjälkiään ainakin sen koon osalta. Keskimmäisen pojan ensikenkä olikin kokoa 24, kun muilla veljillä koko oli 21. Ei siis liene ihme, että syksyllä yläkoulun aloittavalla 12-vuotiaalla keskimmäisellä pojalla, jalka on kasvanut ohi aikuisten isoveljiensä. Tänä keväänä ei kenkäkaapin kätköistä löytynyt hänelle enää kenenkään vanhoja kenkiä. Kevään goretexit ja lenkkarit ostamme useimmiten muutenkin jokaiselle uusina, joten ne oli jo hankittuina, mutta toistaiseksi muut kengät puuttuvat edelleen. Niiden ostaminen olisi huomattavasti helpompaa, jos kenkiä pääsisi sovittamaan. Tilaamis- ja palautusrumba verkkokauppojen parissa ei aina jaksa innostaa.

Olisimme halunneet ostaa pojalle ruskeat Björn Borgin nahkatennarit. Ne olemme vanhemmilla veljillä todenneet hyviksi. Vuosien saatossa on kuitenkin tullut tutuksi myös se, että vaikkapa koko 40 vastaa jonakin vuonna kokoa 42 ja toisena vuonna sitten kokoa 40. Tästä syystä verkkokauppojen mittataulukoihin ei voi läheskään aina luottaa ja siitä aiheutuu turhaa työtä kummallekin osapuolelle. 

Tällä kertaa ei ollut kuitenkaan tarkoitus puhua kengistä, vaan shortseista. Hyppy lasten isoimmasta koosta eli 170 cm:sta miesten pienimpään kokoon eli tuumakoko 30:een on aina yhtä suuri hyppy. Useimmiten on kuitenkin kyse vasta teini-ikäisestä lapsesta, joka pomppaa miesten paitsi vaatekokoon niin myös vaatemallistoon. Koska meillä pojat ovat käyttäneet chinoshortseja ihan taaperoikäisestä lähtien, ei mallissa sinänsä ole mitään uutta, joskin miesten mallisto saattaa tietyiltä yksityiskohdiltaan erotakin poikien malliston shortseista. Useimmiten se on myös leveämpää mitoitusta. Sam koskee jalkineitä eli kengät ovat leveälestisempiä.  Joka tapauksessa viimeistään tässä vaiheessa on ryhdyttävä käyttämään vyötä, sillä lastenvaatteista tutut vyötärökiristyskuminauhat ovat poistuneet ja samalla on suuri tarve saada pysymään ylileveät ja mahdollisesti muutenkin vielä hieman isot shortsit jalassa.

Katsoin hintalaatusuhteeltaan hyväksi havaittua KappAhlin Hampton Republic 27 -malliston shortsivalikoimaa jo alkukesästä, mutta 50 euron kappalehinta sai minut suosista jäämään odottamaan alennusmyyntejä. Perjantaina yhtäkkiä muistin jälleen kurkata sivuilla ja huomasin ainakin osan shortsivalikoimasta olevan -50% alennuksessa. Päädyinkin sitten saman tien tilaamaan nallekarhulle neljät shortsit. Minimivaatimuksena oli oikeastaan löytää kolmet shortsit, neljännet olivat sitten ekstraa, mutta varmasti nekin tulevat käyttöön. Beigejä chinoshortseja meillä käytetään kesällä todella paljon.

Toinen klassikochinoshortsiväri on sitten tämä tummansininen. Molemmista löytyi ainakin tilaushetkellä vielä tuota pienintä eli tuumakoon 30 shortsia hintaan 25€/kpl.

Farkkushortsit ovat sitten ne kolmannet eniten käytössä olevat shortsit. Ne ovat juuri niitä viileämpienkin kesäpäivien shortseja kera neuleiden (toki chinoshortsitkin käyvät) ja ehdottomasti yhtälailla ajattomia kuin chinoshortsitkin. Lähtökohtaisesti oidän itse enemmän tummasta denimistä, mutta vain nämä vaaleat olivat tarjouksessa ja maksoivat siis saman 25€ kuin chinoshortsitkin. Toisaalta pikkupoikienkin farkkushortsit ovat vaaleampaa pesua, joten nämä käyvät myös paremmin yhteen niiden kanssa. Vähitellen olen muutaman viime vuoden aikana itsekin tottunut käyttämään myös vaaleaa farkkupesua tummien rinnalla, etenkin keväisin.

Koska nallekarhu tykkää vihreästä, päädyin tilaamaan myös tällaiset hieman rennommat pellavashortsit nimenomaan vihreinä. Olisin varmaankin ostanut vihreät shortsit chinomallisina, mutta ne olivat vielä normaalihintaiset. Beigenä nämä olisivat myös olleet hyvät ja paremmin vielä nuoremmille veljille periytyvät. Joissakin asioissa joustan kuitenkin tuosta periytyvyysmahdollisuudesta huomioiden kunkin omat mieltymykset. Tämä olkoon yhtenä esimerkkinä siitä.

Minulta toivotaan aina tasaisin väliajoin vinkkejä, mistä voisi löytää koon 15 cm ohittaneille pojille vaatteita. Aloitinkin tekemään siitä hiljalleen postaussarjaa viime vuonna ja tästä pääset noihin kolmeen postaukseen. Nythän oli kyseessä vielä noidenkin kokoluokkien jälkein vaihe eli koosta 170/176 cm aikuisten kokoihin siirtyminen. Se on kyllä ihan yhtä vaikeaa kuin tuo edellinenkin siirtymävaihe. 

Olisiko sinulla jakaa täällä hyviä vinkkejä kummasta tahansa kokoluokasta koskien lasten/nuorten/nuorten aikuisten poikien ja miesten vaatteita? Itsellänikin on kokemusta vielä joistakin muistakin merkeistä noiden postausteni ulkopuolelta, mutta toistaiseksi en ole saanut niistä vielä postauksia tehtyä. Vähitellen on kuitenkin edessä myös ongelma nallekarhun muiden vaatteiden kuin vain shortsien ja kenkien kanssa. Ehkäpä palaan siinä yhteydessä aiheen pariin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.