1990-luvulla ystäväni vei minut Turussa aivan ihanaan Mansikkapaikkaan. Kyseessä oli erään opettajan alunperin vain kesäisin pitämä kesäkahvila, joka sittemmin oli auki myös viikonloppuisin (ainakin muistelisin käyneeni siellä jonakin tunnelmallisena syyssunnuntaina). Kahvila oli pieni, mutta niin ihana. En ole sen jälkeen löytänyt vertaistaan ja mielestäni olen kuitenkin aika monessa kahvilassa käynyt.
Jos yhä muistan oikein, tuo kahvila lopetettiin jossakin vaiheessa. Muutin itse pois Turusta syksyllä 1995, joten tarkempaa muistikuvaa asiasta ei ole. Hetken etsimisen jälkeen löysin tiedon, että Cafe Mansikkapaikka Piispankadulla oli avattu uudelleen vuonna 2003 ja suljettu vuonna 2019. En tiedä oliko kyseessä sama vai eri kahvilanpitäjä. Noina vuosina en kuitenkaan ole enää käynyt kahvilassa.
Kahvilassa oli kauniit tee-, kaakao- ja kakkulistat (varmaankin myös kahvilistat, mutta koska en vielä tuolloin juonut kahvia, en tuota muista). Valittavissa oli pala jotakin yhtä kakkua tai sitten meidän suosimamme kakkukimara, jossa sai pienet palat viittä eri kakkua. En muista olisimmeko milloinkaan valinneet muuta kuin tuon kakkukimaran. Ihania haudutettuja teitä oli valittavissa myös useampaa sorttia ja valitsemaansa teetä sai juoda useita kupillisia. Tuohon aikaan minulla ei ollut vielä allergioita, joten valinnanvaraa riitti.
Salainen haaveeni on perustaa juuri tuollainen kahvila. Näillä leipomistaidoille se kuitenkin jää jatkossakin salaiseksi. 😉
Juhannuspäivänä tuo kahvila ja kakkukimara nousivat jälleen mieleeni, kun mies toi minulle päiväkahvilla maistiaiset edellisen päivä kakuista. Vaikka niitä olikin “vain” kahta eri sorttia, niin se riitti minulle kakkukimaraksi. Tämän kesän ensimmäiset mansikat eivät myöskään voineet olla muistuttamatta Mansikkapaikasta.
Noihin Turun vuosiin liittyy myös ihastukseni Aarikkaan ja Marimekkoon. Jälkimmäisestä olen kertonut muistaakseni jo joskus aikaisemminkin, ensimmäisestä en niinkään.
Muutama vuosi sitten sain lahjaksi Aarikan valkoisen ruukun puuhelmikoristeella. En ollut pitkiin aikoihin enää katsellut Aarikan tuotteita ja siksi hämmästyinkin huomatessani Aarikalla olevan uusia kivoja tuotteita myynnissä. Näissä kuvissa näkyvän saman sarjan kukkamaljakon ostin tänään keväänä. Aiemmin jo ihastuin kynttilänjalkoihin ja ennen kaikkea upeisiin jalallisiin kakkuvateihin. Salaattikulho ja -ottimet ovat myös kauniita. Sarjaan kuuluu myös muita ottimia ja maljakoita, joista kaikki voisin kotiuttaa.
Herkuttelitko sinä mansikoilla juhannuksena?
Seuraavien juhlien jälkeen suosittelen kokeilemaan kakkukimaraa eli kerää kakkulautasellesi pieni siivu jokaisesta kakusta. Tai mikseipä koko juhlat voisi perustua kakkukimaraan? Sitä tavoiteltiin aikoinaan 40-vuotisjuhlissani. Pitäisikin joskus kaivaa ne kuvat esille ja katsoa, olisiko niistä postaukseksi.