Lupasin tehdä vielä erillisen postauksen äitienpäiväviikonlopun lastenhuoneiden myllerryksen jälkeen. Huone ei suinkaan ole vielä valmis (tuskin siitä koskaan tuleekaan), mutta ajattelin, että voisin esitellä siitä aluksi toisen puolen.
Huonehan on alunperin tehty master bedroomiksi ja se on meidän talon isoin makuuhuone. Huoneesta on kulku isoonvaatehuoneeseen, yläkerran kylpyhuoneeseen ja yläkerran aulaan. Huone on toiminut paitsi vanhempien makuuhuoneena niin myös vanhempien ja vauvan yhteisenä huoneena (x3) sekä lastenhuoneena erilaisin veljeskokoonpanoin. Täällä on ollut samaan aikaan kolmen nuorimman sängyt, koulupöydät ja osa leluista. Välillä huone on toiminut pelkästään leikkihuoneena, jolloin kolmella nuorimmalla oli erikseen yhteinen nukkumishuone. Huone on ollut pelkästään kuopuksen huoneena, nalle- ja jääkarhupojan yhteisenä huoneena sekä nyt viimeisimpänä versiona kuopuksen ja jääkarhupojan huoneena.
Nämä kuvat on otettu huoneen ovelta eli yläkerran aulan suunnalta. Tiesitkö, että huoneen pinta-ala määrää, miten suuri ikkunapinta-ala siellä on vähintään oltava? Tästä syystä (ja hieman muustakin) tässä huoneessa on kaksi ikkunaa ja niiden lisäksi vielä yksi pieni ikkuna. Halusimme kuitenkin tehdä yhden yhtenäisen ikkuna-aukon eikä kahta erillistä yhteinäisemmän seinäpinnan saamiseksi.
Päädyimme tällä kertaa sijoittamaan kahden nuorimman pojan sängyt, yöpöytätuolit ja koulupöydät huoneen ikkunoiden puoleiseen osaan. Toiselle puolelle huonetta jää sitten poikien Legocity, legohyllyt ja lelut. Pelikaappia näkyy hieman tämän kuvan oikeassa etureunassa. Se on suunnilleen huoneen puolivälissä.
Nämä Ikean Micke-työpöydät ovat osoittautuneet loistaviksi silloin, jos samaan huoneeseen pitää saada mahtumaan useampi työpöytä tai useamman lapsen tavarat. Pöytä on kooltaan 73 cm x 50 cm. Riittävä syvyys tekee pöydästä isomman kuin miltä se näyttää. Laatikkoon mahtuu myös yllättävän paljon tavaraa. Pöytiä voi pitää vierekkäin tai vastakkain tai sitten aivan toistaan erillään, kuten ne ovat meillä myös olleet. Jos tilaa on oikein vähän, voisi pöydän sijoittaa vaikkapa sängyn päätyyn tai ihan kiinni sänkyyn eli sen viereen. Tässä huoneessa on kyllä hyvin tilaa kahdelle lapselle, mutta kolmen kanssa sai jo hieman askarrella, että kaikkien sängyt ja koulupöydät löysivät paikkansa. Tästä postauksesta löydät tarkemmin tietoa koulupöydästä ja sen päällä olevista tarvikkeista.
Kuopuksen puoli on heti ovelta katsottuna vasemmalla. Kuten kuvista näet, ovat sängyn päädyssä olevat pehmolelukorit oven edessä. Kyseessä on kuitenkin pariovi, joista tätä toista puolta harvemmin käytetään eli käytännössä se on koko ajan lukittuna. Toinen pehmolelukori on kuopuksen ja toinen jääkarhupojan.
Kuopus on jo pitkään toivonut saavansa takaisin ”ritarikatoksensa” eli Numero 74 -katoksen. Jälleen kerran sen puuttumisen syynä ovat olleet nämä lukuisat huoneiden vaihdokset. Nyt tuo toive kuitenkin toteutui, sillä isä kiinnitti katoksen jälleen kuopuksen sängyn yläpuolelle.
Tauluja varten sen sijaan emme aio tähän huoneeseen tehdä enää erillisiä reikiä, vaan menemme vanhoilla rei’illä tai käytämme tarrakiinnityksiä. Tästä syystä Mrs Mighetton puputaulukin jää hieman piiloon katoksen taakse ja muutkin taulut roikkuvat hieman oudolla korkeudella. Huoneen toisella laidalla nojailee seinää vasten vielä useampi lastenhuoneissa aiemmin ollut kehystetty juliste, joiden paikalleen laittamista jäimme vielä pohtimaan.
Tämä vanha pieni hylly on niin ikään ollut näissä samoissa koloissa jo aikaisemminkin ja siitä syystä sekin pääsi nyt vanhalle paikalleen. Hyllyn päälle kerättiin muutamia aarteita vanhasta isommasta seinähyllystä, joka on saanut täyttyä Legoista. Naulakossa roikkuu kuopuksen yksivuotisshortsihaalari.
Gantin tyynyn ja peiton ostin kuopukselle hänen vauva-aikanaan. Enpä tosin silloin tiennyt, että vaaleansinisestä tulee hänen lempivärinsä. Tuo tyyny ja peitto ovat jo vuosien ajan olleet Tine K:n satukaapin päällä, josta kuopus on niitä käyttöönsä toivonut. Itse tykkäisin, että sängyn päällä olisi vain muutama tyyny, mutta lapset ovat saaneet laittaa siihen mielensä mukaisesti tekstiilejä ja pehmoja. Samasta korikassista otettiin sitten uudelleenkäyttöön myös Numero 74:n tähdenmuotoiset tyynyt. Muut tähtityynyt ja päiväpeitto ovat GreenGaten. Puputyyny on H&M Homen.
Pupunkorvainen unimaski on Petite Plumen. Heicon pupuyövalaisimen löysin myynnissä täältä (monesta muusta paikasta näytti olevan parhaillaan loppu). Pattereilla toimivan pienemmän pupuvalaisimen ostopaikkaa en enää muista. Vaaleansininen kuplavolkkari on lahja kummeilta.
Pikkuinen vaaleansiniseksi maalattu puinen jakkara on vanha. Se on vanhempieni saunakamarista. Siinä kököttävät pupupehmot ovat Bukowskin ja Pentikin. Olen tainnut jo aiemminkin kertoa, että olemme ostaneet jokaiselle pojalle syntymälahjaksi Bukowskin pehmon. Esikoisella ja kuopuksella on pupu (tuo isoin pupu jakkaralla) ja muilla nalle. Tuo pupu on ollut mukana myös kaksikuisena otetuissa kehtokuvissa ja yksivuotiskuvissa (näkyy tuossa seinällä olevassa kuopuksen kuumailmapallokuvassa). Jokaisen pojan yksivuotiskuvissa on ollut myös yksi ja sama pieni puuauto, joka tosin ei tuossa seinällä olevassa kuvassa näy. Lisäksi kaikilla pojilla on ollut yksivuotiskuvissaan yllään sama riihipaita, mutta ”omat” housut tai shortsihaalari sekä lätsä.
Tässä oli kuopuksen puoli huoneesta ja seuraavaksi on sitten vuorossa isoveljen puoli.
Jääkarhupojan puoli on aikalailla tuttu jo tästä postauksesta. Päiväpeitto ja tähtikuvuioiset tyynyt ovat kuopuksen tekstiilien tavoin GreenGaten ja jääkarhu(pää)tyyny H&M Homen.
Ruskeavalkovaaleansiniraidalliset verhot olen ommellut Linumin kankaasta. Itse asiassa olen ommellut ne eri huoneen ikkunoihin, jolloin ne ovat tämän huoneen ikkunoihin (tai oikeastaan tankoihin, sillä ikkunat ovat kaikki saman levyiset) hieman liian leveät. En kuitenkaan halua niitä kaventaa, koska todennäköisesti niitä tullaan vielä käyttämään tuossa alkuperäisessäkin huoneessa.
Jääkarhut valtaavat yhä alaa, joskin ehkä hieman vähemmän kuin ennen. Toinen jääkarhutyynyt on Casa Stockmann. Jääkarhupehmoista isompi on Ikeasta ja pienempi Bukowskin. Niiden alla oleva tyyny on pojan ompelema.
Kummeilta lahjaksi saatu jääkarhuyövalaisin on pupuvalaisimen tavoin Heicon. Joulun jälkeen jääkarhupoika innostui lukemaan Soturikissoja. Ne ovat edullisia pokkareina. Unimaski on näköjään pudonnut tuohon yöpöytätuolin ja sängyn väliin.
Eläinjuliste Suomen eläimistä on ostettu kauan sitten Helsingin Akateemisesta kirjakaupasta. Kuten jo aiemmin kerroin, on taulut ripustettu vanhoihin reikiin ja vielä on pohdinnassa, tuleeko tälle puolelle jotakin muuta seinälle vaikkapa tarrakiinnityksin.
Mailegin pupuista olen ajatellut laittaa osaa myyntiin, mutta tämän pupun jääkarhupoika valitsi itselleen jääväksi. Se onkin aikoinaan varta vasten hänelle ostettu.
Lupasin myös kertoa yhteisen huoneen jakavien henkilökohtaisista säilytyspaikoista. ”Kun jakaa huoneen jonkun toisen kanssa, on hyvä sopia kummallekin/jokaiselle tietty tai tietyt omat tilat tai säilytyspaikat. Se helpottaa tavaroiden säilyttämistä ja löytymistä, tuo yksityisyyttä ja opettaa kantamaan vastuuta omista tavaroistaan. Voin kertoi noista omista paikoista tarkemmin, jos saan tehtyä huoneesta sen erillisen postauksen.”
Sänky on toki kummallakin pojalla oma, mutta siellä ei juuri mitään säilytetä, ellei puhuta vaikkapa tärkeimmistä pehmoleluista. Molemmilla on oma Tine K:n kori pehmoilleen. Yöpöytätuoli on osoittautunut tärkeäksi omaksi paikaksi etenkin silloin, kun kolme poikaa on jakanut saman huoneen. Erityisesti yöpöytätuolin alle on syntynyt paikka kunkin omille ”tärkeille” tavaroille. Vaikka se onkin pieni tila, niin se on sitäkin tärkeämpi tuossa tehtävässään. Koulupöydän laatikko – ja toki sen päällinenkin – tarjoaa luonnollisen säilytyspaikan omille henkilökohtaisille tavaroille. Lisäksi pojilla on käytössään omat Stuva-kaapit sekä tietyt hyllyt vitriinistä tai avohyllystä pääasiassa Legoilleen. Kaappiin kätkeytyy myös tärkeät Pokemon-kortit.
Tästä postauksesta voit nähdä, millä ajatuksessa poikien kynäpurkit on järjestetty. Alakerrassa on myös adventtikalenterista saaduille uusille värikynille omat purkit. Noita purkkeja on helppo kuljettaa kerrosten väliä, sillä pojat saattavat piirtää ja värittää joko koulupöytiensä ääressä tai alakerrassa keittiönpöydän ääressä. Piirtämisessä apuna käytetty ”valopöytä” sijaitsee alakerrassa. Siitä taisin kertoa jossakin Insta-tarinassa. Ehkäpä siitä saisi pienen postauksenkin. Se on nimittäin yhä käytössä lähes joka viikkoa.
Jääkarhupojan hyllyä ei kiinnitetty seinälle tässä huoneessa, vaan se saa kököttää tässä pelikaapin päällä.
Eilen jatkoimme huoneen toisen puolen eli Legojen järjestämistä. Pojat tyhjäsivät vitriinin ja kirjahyllyn Legoista tuohon sänkyjen väliin jäävälle tyhjälle lattiatilalle. Sen jälkeen he tekivät suunnitelman, miten hyllyt täytetään. Avohyllyyn laitettiin kannelliset säilytyslaatikot ja vitriiniin lajiteltiin valmiiksi rakennetut Legot, jotka eivät ole tällä hetkellä Legocityssä, sarjoittain tai ”tyyleittäin”. Aloitimme myös nallekarhupojan Lego-vitriinin järjestämistä. Seuraavaksi pojat haluavat suunnitella ja rakentaa uudet Legocityt kumpaankin huoneeseen. Tähän huoneeseen isomman ja nallekarhupojan huoneeseen pienemmän.
Se piti vielä kertoa, että kuopuksen sängyn alla on tuohon Ylivieskan Puuseppien sarjaan kuuluva puinen sängynaluslaatikko. Siellä säilytetään Playmobilejä. Leikkien alkaessa laatikko on helppo rullata esiin sängyn alta ja tuosta matoilta löytyy sopivaa leikkitilaa. Samaan aikaan yleensä nostetaan Lego-vitriinin päältä alas Playmobilin merirosvolaiva.
Matoille jää muitenkin ruhtinaallisesti leikkitilaa. Siihen on helppo virittää vaikkapa eläin- tai ritarileikki. Moneen noista leikeistä meiltä löytyy erillinen leikkimatto, joka osaltaan auttaa leikkialueen syntymisessä. Noihin muihin leluihin ja leikkeihin voidaan mahdollisesti vielä palata siinä vaiheessa, kun on huoneen toiseen puoliskon kuvaamisen vuoro.