Innostukseni neuloa kaarrokeneuleita ei ole ottanut loppuakseen. No, varmasti on olemassa paljon pahempiakin koukkuun jäämisiä. 😉
Tammikuussa neuloin ensin esikoiselle Riddarin ja sen jälkeen olen neulonut ainoastaan Strömsö-neuleita. Ensin neuloin kuopukselle lasten Strömsö-villapaidan ja sen jälkeen ystävälleni. Sitten oli vuorossa vielä yksi naisten Strömsö-villapaita, jonka jälkeen päätin kokeilla jotain hieman erilaista versiota ja syntyi tämä Strömsö-mekko. Mekon jälkeen olen vielä neulonut yhden naisten ja yhden miesten Strömsö-villapaidan. Nyt on puikoilla jälleen yksi naisten paita ja seuraavaankin jo langat odottamassa.
Strömsö-mekolle ei sellaisenaan ole erillistä ohjetta, mutta olen soveltanut sen tästä Lee Esselströmin suunnittelemasta Strömsö-villapaidan ohjeesta.
Loin valitsemani koon mukaan ohjeella olevan silmukkamäärän eli mekko on kauttaaltaan yhtä leveä kuin villapaitakin. M-koko on itselleni tästä ohjeesta sopiva. M-kokoisen villapaidan pituus helmasta kainaloihin on ohjeen mukaan 40 cm. Mittasin valmiin M-kokoisen villapaitani avulla, kuinka paljon tarvitsisin lisäpituutta helmaan niin, että mekko ylettyisi polviin. Sen perusteella neuloin varatalo-osasta (helmasta kainaloon) 74 cm.
Koska neule neulotaan helmasta ylöspäin, selviää lopullinen pituus vasta aikaisintaan siinä vaiheessa, kun hihat on poimittu vartalo-osan mukaan kaarrokevaiheen alkamiseksi. Itselleni lopullinen pituus selvisi oikeastaan vasta mekon valmistuttua kokonaan. Toki vaihtamalla vartalo-osaan joko pidemmän vaijerin tai kaksi erillistä pyöröpuikkoa, voisi mekkoa sovittaa jo ennen hihojen liittämistä vartalo-osaan. Silloin olisi paras mahdollisuus mitata tuo helma-kainalo -mitta. Omalla kohdallani aiemmin itselleni neulomasta Strömsö-villapaidasta oli apua oikean pituusmitan löytämisessä enkä kokenut tarvitsevani erillisiä sovituksia.
Olen neulonut lähes kaikki Strömsö-villapaidat Dropsin Karisma-langalla. Lasten Strömsö-villapaidalle ehdotetaan käytettäväksi Dropsin Merino Extra Fine -lankaa, josta neuloinkin sekä kuopuksen lastenneuleen että ystäväni Strömsö-villapaidan. Koska lanka on erittäin miellyttävää eli sopivan ohutta ja pehmeää, ajattelin sen sopivan erityisen hyvin neulemekkoon. Atooppiselle iholleni lanka onkin osoittautunut todella miellyttäväksi eikä se kutita yhtään.
Halusin mekosta tummanruskean (väri uni colour 09) beigellä kuviovärillä. Ostin ensin samaa lankaa värikartan mukaan värinä vaalea beige (mix 08), joka kuitenkin luonnonvalossa oli ihan harmaa. Koska Dropsin Merino Extra Finen vaalea ruskeakaan ei vastannut värikartan mukaista väriä, oli etsintöjä laajennettava muihin vastaaviin lankoihin.
Kuopuksen Strömsö-villapaidan valkoinen väri ei ole Dropsin Merino Extra Finea, koska sen valkoinen ei ollut puhdas valkoinen. Niinpä päädyin silloin lankakauppiaan ehdotuksesta valitsemaan Sadnes Garnin vastaavan merinovillalangan eli Merinoullin. Sama lanka valikoitui tämän tummanruskean kaveriksi värinä vaalean beige (2125). Valitettavasti tämäkään väri ei ollut täysin sitä mitä hain, mutta paras kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Siinä missä ensimmäinen vaihtoehto oli liian harmaa, on tämä puolestaa hieman keltaiseen tai vähintäänkin vaniljaan taittava.
Etsiessäni Instagramista mahdollisia Strömsö-neulemekkomalleja, en löytänyt mekkoja, mutta joitakin tunikoita kylläkin. Joidenkin niiden helmaosaan oli neulottu kaarrokeosasta tuttua kuvioitia. Omaan makuuni se olisi tehnyt mekosta ehkä hieman levottoman, mutta halusin kuitenkin jollakin tapaa yhdistää pitkän neuleen yläosassa olevan kuvio-osuuden muualle mekkoon. Niinpä sain ajatuksen neuloa hihansuihin heti resorin jälkeen kapean sydänkuvioinnin. Sopiva malli löytyi Strömsö-lastenneuleesta.
Isomman lastenneuleen kuviomallin yläosan pienemmän sydänkuvion mallikerta on kuusi silmukkaa ja se menee seitsemän kertaa M-kokoisen neuleen hihan 42 silmukkaan. Pientä hienosäätöä kuitenkin tarvittiin, sillä oikeasti tuossa vaiheessa hihaan olisi jo pitänyt lisätä kaksi silmukkaa, mutta päädyin tekemään lisäyksen vasta myöhemmin. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että olisin jättänyt tuohon lisäyskohtaan lisätyt silmukat ilman kuviointia eli ensimmäisen ja seitsemännen mallikerran jälkeen neulonut lisätyt silmukat pelkästään pohjavärillä. Koska itselläni on kapeat ranteet, päädyin tuohon myöhempään lisäykseen saaden samalla mallikerrasta yhtenevän.
Eri valossa kuvattuna kuvioväri vaihtelee melkoisesti ja näyttää joissakin kuvissa jopa ihan valkoiselta.
Kaarrokevaihetta neuloessani tapaan nykyään laittaa Muudin Göteborgin auki nuottitelineelle, josta ohjeen seuraaminen käy mielestäni tosi kätevästi. Post it -lappu vielä seuraamaan oikeaa kerrosta, niin neulominen sujuu enemmän kuin jouhevasti.
Ylemmässä kuvaparissa näkyy Strömsön kuistin aidan puuosia jäljittelevä kuviointi sekä ylhäältä että alhaalta neulepintaa katsomalla. Mitä useamman paidan olen neulonut, sitä herkemmin olen alkanut käyttää tästä neuleesta nimitystä sydänpaita.
M-koon peruskerrosmäärä on riittänyt minulle hyvin eli en ole lisännyt kaarrokeosaan kerroksia. Joihinkin toisiin neulomiini Strömsö-paitoihin olen lisännyt kerroksia joko helman tai hihan pituuden lisäämiseksi tai sitten tuohon rintaosaan (kaarrokkeen kohta).
Voisitko sinä kuvitella käyttäväsi tällaista neulemekkoa?
Itse viihdyn mekoissa ja minulla on ennen tätä mekkoa ollut käytössäni useampikin neulemekko. Tässä yksi niistä.