Ensimmäisen siivouspostausosan voit lukea linkistä.
Jossakin vaiheessa kokeilimme sellaista siivoussysteemiä, että jaoimme talon osiin ja jokainen perheenjäsen sai vastuulleen tietyt huoneet tai alueet. Vastuissa huomioitiin lasten ikätaso. Tällä periaatteella toimimme talon siivoamisessa tänäkin päivänä.
Yllä oleva kuva on viime kesältä, kun kävimme kategorioittain läpi lastenhuoneiden tavaroita huoneiden vaihtamisen yhteydessä.
Lasten viikkosiivoukseen kuuluu oman huoneen järjestäminen ja imurointi sekä pyykkien tuominen pesuun. Pikkupojat tosin laittavat vaatteensa pesuun pääsääntöisesti aina iltaisin pesulle mentäessä. Isommat pojat puolestaan käyttävät yläkerran kylpyhuonetta, jossa heillä on omat pyykkikorit. Esikoinen pesee itse pyykkinsä, mutta lukiolaisen pyykit pesen vielä pääsääntöisesti minä. Hän pesee itse treenivaatteensa. Sillä saa sopivaa harjoitusta tulevaisuutta varten. Jokainen lapsi lajittelee itse pyykkinsä pyykkikoreihin pesuasteen ja värin mukaan. Senkin uskon auttavan tulevaisuudessa, kun on aika ryhtyä itse pyörittämään pesukonetta.
Koska pikkupojilla ei ole tällä hetkellä omia huoneita, siivoavat he yhdessä Legohuoneen, nukkumishuoneen ja yläkerran aulan. Siivoaminen tarkoittaa tavaroiden laittamista paikoilleen ja imuroimista. Lisäksi heille kuuluu yläkerran portaiden imurointi ja yleensä myös kuistin järjestäminen. Olen huomannut, että pikkupojat jakavat usein tehtäviä keskenään. Joku järjestää vaikkapa yksin koko aulan ja joku toinen imuroi kaikki huoneet ja portaat. Yksi saattaa järjestää kirjat hyllyihin ja joku toinen pedata sängyt. Tuohon työnjakoon ei yleensä tarvitse mitenkään puuttua.
Viikkosiivouksen lisäksi pikkupojat tyhjäävät ja täyttävät päivittäin tiskikonetta aina kun sitä pyydetään. Meidän tiskikoneessa on kolme tasoa ja se jakautuukin sopivasti kolmelle pojalle. Tässäkin asiassa pojat tekevät usein yhteistyötä joko niin, että ihan konkreettisesti tyhjäävät kukin yhden kerroksen tai sitten yksi tyhjää koko koneen ja kaksi muuta tekevät jonkun toisen pyydetyn kotityön. Pikkupojat vievät roskia ja ripustavat pyykkejä kuivumaan (tämänkin yhteistyössä). He myös lajittelevat puhtaita alusvaatteita ja laittavat niitä paikoilleen. He vievät paikoilleen omat puhtaat ja silitetyt pyykkinsä sekä liinavaatteet. Portaiden imurointia ennen heidän tehtäviinsä kuuluu tyhjätä portaat. Tapaamme laittaa portaille yläkertaan kuuluvaa tavaraa, josta ne sitten viimeistään viikkosiivouksen yhteydessä kuljetetaan paikoilleen. Lisäksi pikkupojat kuorivat perunoita, pilkkovat vihanneksia ja harjoittelevat tekemään yksinkertaisia ruokia. He (kuopusta lukuunottamatta) saattavat käydä pienillä kauppa-asioilla ja hakea postin laatikosta sekä silittävät puhtaita pyykkejä ja vetävät kanssani lakanoita. He myös tyhjäävät kauppakasseja ja siivoavat pihaa. Varmasti unohdin vielä joitakin pikkupoikien tekemistä kotitöistä, sillä yllättävän paljon on sellaista, mitä jo alakouluikäinen osaa tehdä.
Tapaan aina sanoa pojille, että heidän tärkein tehtävänsä ja työnsä on hoitaa koulu. Jos vaikka lukiolaisella on koeviikko tai alakoululaisella jokin koe tai paljon läksyjä, he saavat vapautuksen kotitöistä. Kouluun rinnastettava asia meillä on aina myös ollut soittoläksyjen harjoittelu. Ei olisi mielestäni mitään järkeä harrastaa vaikkapa pianonsoittoa, jos ei kotona lainkaan harjoittelisi soittoläksyjään.
Kun selvisi, että voin tehdä tämän lukuvuoden lyhennettyä työaikaa ollen kaikki perjantait vapaalla, päätin heti, etten käytä noita vapaapäiviäni siivoamiseen. Se päätös on kyllä pitänyt melko hyvin. Sen sijaan olen pyrkinyt siirtämään siivouspäivää torstai-illalle nyt kun minun ei tarvitse perjantaisin mennä töihin. Useimmiten ehdimme tosin vain aloittaa silloin viikkosiivousta, mutta sekin jo riittää. Jatkamme sitten yhdessä vielä perjantaina, toisinaan myös lauantaina. Pyykkihuollossa menee väistämättä aina koko viikonloppu. Se on kuitenkin oma valintani. Tykkään mieluummin pyörittää konetta tauotta päivän tai kaksi kuin pestä yhden koneellisen silloin tällöin tai joka päivä.
Isojen poikien viikkosiivoukseen kuuluu omien huoneidensa lisäksi vessojen pesut. Meillä on kolme vessaa, joten niissä riittää kyllä pestävää. Nyt kun esikoinen muutti takaisin kotiin, ovat he joko jakaneet vessojen pesun vuoroviikoille tai sitten jakavat vessat “tasan” (kolmekin vessaa voi jakaa tasan, koska mun vessa on niin pieni ja vastaavasti yläkerran kylpyhuone isompi) samana viikonloppuna.
Viikkosiivousosuutensa lisäksi isoille pojille kuuluu samanlaisia kotitöitä kuin pienemmillekin eli hekin esimerkiksi tyhjäävät ja täyttävät tiskikonetta sekä valmistavat ruokaa. Lisäksi he pystyvät tekemään myös fyysisesti vaativampia töitä, kuten auttamaan pihatöissä tai vaikkapa auton renkaiden vaihtamisessa. Mieheni on halunnut myös opettaa jokaiselle pojalle pyörän huoltoa, sisäkumin paikkaamista, sisäkumin vaihtamista, ketjujen laittamista jne. Mieheni ollessa poissa kotoa minulle on ollut useampaankin kertaan korvaamattoman suuri apu isoista pojista.
Isossa perheessä kaikki auttavat kaikkia ja tekevät mitä osaavat. En voisi kuvitellakaan, että kaikki kaatuisi vaikkapa vain minun ja mieheni harteille. Mielestäni se olisi myös karhunpalvelus lapsille myöhempää elämää ajatellen.
Lähtökohtaisesti ajattelen myös niin, että kotityöt kuuluvat kaikille eikä niistä makseta mitään. Toisinaan saatan kuitenkin tehdä poikkeuksen ja palkita jollakin tavalla jostakin isommasta hommasta. Ajattelen myös niin, että koska iso perhe on ollut oma valintani ja toiveeni, en voi pitää isompia sisaruksia “lastenhoitoautomaatteina”. Perusarjessa he toki ovat kotona nuorempien kanssa, jos vaikka käyn kaupassa tai vien jonkun jonnekin, mutta jos pyydän heitä oikeasti toimimaan lastenvaihteina, saatan siitä pienen palkankin maksaa ihan niin kuin maksaisin kodin ulkopuolisellekin hoitajalle. Toisaalta, enpä osaa sanoa montaa kertaa, jolloin olisimme heitä lastenhoitajina tarvinneet.
Entäpä minä sitten? Mitä ja miten minä siivoan? Ilokseni olen päässyt jälleen palaamaan “kolmen suoraani”. Hoidan sen enemmän kuin mielelläni itse ja yksin. Mies on aika usein poikien apuna yläkerrassa, jolloin saan yksin siivota alakerrassa. Tykkään siitä. Mies saattaa tosin sitten vaikkapa imuroida koko alakerran. Kuten jo aiemmin sanoin, olen ominut pyykkihuollon itselleni ja sen seurauksena keittiön hoitaminen on jäänyt miehelleni. Kodinhoitohuone ja keittiö taitavat lopulta olla ne kaikkein työläimmät tilat, samoin vessat.
Silloin kun isot pojat olivat pieniä ja hoitivat “itse” yläkerran siivouksen, tapasin joka toinen viikko osallistua siihen heidän kanssaan. Toisin sanoen joka toinen viikko yläkerta siivottiin lapsen tasoisesti ja joka toinen viikko yhdessä aikuisen kanssa paremmin. Tämä on ollut mielestäni myös yksi hyvä ja toimiva tapa, jota toteutamme tälläkin hetkellä. Sillä erotuksella tosin, että isojen, jo täysi-ikäisten, poikien huoneita en siivoa lainkaan. Tai on ehkä väärin sanoa lainkaan, sillä ehkäpä kerran tai kaksi kertaa vuodessa osallistun myös niiden siivoamiseen.
Siivouskukat-postauksessa kerroin aika lailla samantapaisia asioita kotimme siivoamisesta, mutta myös siitä, miten voi itseään tai perheenjäseniään motivoida (tai palkita) siivoamiseen. Kukkakimppu maljakkoon siivousurakan päätteeksi on minulle yksi sellainen asia. Samoin se voisi olla joku uusi sisustuslehti kera vaahtoavan maitokahvin ja gluteenittoman korvapuustin.
Kun sanoin, että meillä ei kotitöistä makseta, niin kyllä niiden tekemiseen myös pojat saavat motivaattorin. Pikkupoikien perjantaisiivous sisältää puolentunnin peliajan. Lauantaina he saavat tunnin peliajan ja karkkipäivän herkkunsa. Tämä sama asia on jatkunut myös isojen poikien osalta. Viikonloppuherkkuja pääsee kaivelemaan vasta, kun oma osuus viikkosiivouksesta on suoritettu.
Varsinaisen viikkosiivouksen lisäksi saatamme tehdä keskellä viikkoa “aikasiivouksia”. Silloin laitamme kelloon hälytyksen vaikkapa 15 minuutin tai puolentunnin päästä ja jokainen järjestää tavaroita paikoilleen tuon lyhyen yhdessä sovitun ajan. Joka kerta sitä hämmästyy, miten paljon voikaan noin lyhyessä ajassa useamman ihmisen voimin saada järjestystä aikaan.
Perussiivoamisen rinnalla haaveilen tällä hetkellä kodin läpikäymisestä kategoriatyyppisesti. Aloitin varastossa olevista pieneksi jääneistä lastenvaatteista käymällä ne läpi ja järjestämällä pienimuotoisen kotikirppiksen sitä toivoville. Jäljelle jääneistä vaatteista osa lähtee lahjoitettavaksi, osan ajattelin vielä kuvata paikalliselle Facebook-kirppikselle myyntiin ja osan säästän odottamaan myymistä kevätkesäsesongilla. Haluaisin käydä läpi myös keittiön kokonaisuudessaan, samoin kirjat ja lehdet. Melko hitaasti tämä kaikki etenee ja useimmiten vain ajatuksen tasolla, mutta uskon senkin vievän eteenpäin. Useimmiten vaan halua olisi enemmän kuin voimia.