Nämä suloiset kääpiöluppasiskokset saapuivat meille helatorstaina (13.5.) reilu kahdeksan viikon ikäisinä. Ne ovat syntyneet 15.maaliskuuta ja ovat poikueensa ainoat kanit. Kasvattajan mukaan nuoret naaraat synnyttävät yleensä 5 – 6 poikasta, mutta hieman vanhemmat vähemmän. Olimme toivoneet täksi kesäksi vuokralle kaksi tyttökania ja silloin on nimenomaan parasta ottaa kanit samasta poikueesta. Koska kaneja syntyi kerralla vain kaksi, on niille riittänyt emolta hyvin maitoa, josta johtuen ne ovat jo melko isokokoisia. Meidän silmissä Ilta on hieman Aamua isompi.
Tavatessamme kanit torstaina kasvattajan luona, ne olivat koko ajan kylki kyljessä. Olimme ostaneet kissankantokopan, jolla kanit saatiin turvallisesti kuljetettua uuteen kotiinsa. Koko matkan ajan ne olivat lähellä toisiaan. Lisäksi Aamu kaivautui hieman heinien alle. Kanit ovat arkoja eläimiä ja luonnollisestikin uusi tilanne aiheuttaa niille aina hieman stressiä.
Koska kevät on ollut niin kylmä, kaneja ei oltu vielä totutettu ulkoilmaan. Siitä syystä päästimme kanit hetkeksi tutustumaan ulkoaitaukseen ja -ilmaan ja siirsimme varsinaisen häkin aluksi sisätiloihin kuistille. Tarkoituksenahan on Gustavin tavoin pitää kanit koko ajan ulkona, mutta koska ne eivät ole vielä tottuneet ulkoilmaan, täytyy se tehdä vähitellen. Aluksi pidämme kaneja ulkona päivisin, mutta öisin ne ovat sisällä. Kasvattajan mukaan viikon totuttelun jälkeen ja säiden samalla (toivottavasti!) hieman lämmetessä, kanit voivat muuttaa kokonaan ulos.
Kissankantokoppa on osoittautunut todella käyttökelpoiseksi kanien siirtelyyn sisältä ulos ja päinvastoin. Lisäksi se toimii ulkoaitauksena kaneille tuttuna piilopaikkana, jos ne sellaista kaipaavat. Kaneillahan pitää aina olla turva/piilopaikka saatavilla, jonne ne voivat halutessaan pujahtaa turvaan tai ihan vain rauhoittumaan tai lepäämään.
Tämä kaksikko on osoittautunut alun totuttelun jälkeen uteliaaksi ja energisiksi. Ne tutustuvat tarkasti nuuskien ja loikkien uusiin ympäristöihinsä. Olemme saaneet nähdä jo lukuisia ilohyppyjä ja juoksupyrähdyksiä.
Ne ovat myös rohkeasti ryömineet (ja pinkaisseet) Gustaville tehdyn tunnelin läpi sekä loikanneet sen päälle ja sieltä alas. Toinen kaneista rohkeni jopa tunnelin katon kautta kiivetä kissankopan katolle. Gustavin mökki on päässyt uusien kesäkanien käyttöön heidän häkissään. Etenkin Aamun lempipaikaksi on osoittautunut makoilu mökin katolla.
Saimme kuvan meille varatuista kääpiölupista viikkoa ennen niiden kotiutumista. Olimme jo Gustavia palauttaessamme kysyneet mahdollisuutta saada tulevaksikin kesäksi vuokralle kesäkanin, mielellään kaksi tyttökania. Olimme sopineet, että soittelemme asiasta lähemmin maaliskuussa ja silloin saimme tiedon, että kanit syntyvät pian ja että vapun aikaan selviää niiden sukupuoli.
Nähdessämme kuvan näistä suloisista siskoksista, aloimme miettiä niille sopivia nimiä. Pojat – etenkin kaksi nuorinta – olivat miettineet nimiä jo pitkin talvea ja yhdet varmat valinnat olivatkin jo mielessä, mutta niin vain mieli muuttui, kun jääkarhupoika keksi kääpiöluppasiskoksille nimiksi Aamu ja Ilta.
Yllä olevissa kuvissa näkyy Ilta, punaruskea madagaskar. Ilta on siis tummempi kuin Aamu, siitä myös nimi juontaa juurensa. Iltan kyljestä voit nähdä tuon kuvion ja värityksen. Ylimmässä kuvassa ruokakupin vierellä loikoillessaan näkyy paremmin myös Iltan vatsan väritys.
Aamu puolestaan on väritykseltään vaaleampi kuin Ilta. Aamu on viittakuvioitu madagaskar ja myös kääpiöluppa siskonsa tavoin. Myös Aamun kyljissä näkyy kuviointi, joskaan näihin kuviin en saanut sitä kokonaan näkyviin.
Kanit vaikuttavat jo näin muutamassa päivässä tottuneen hyvin uuteen kotiinsa ja uusiin ihmisiin. Ne tulevat rohkeasti kurkistamaan häkkinsä ovelta heti kun sen avaa. Niitä saa silittää ihan niin paljon kuin mieli tekee, mutta syliin ottaessa ne vielä jonkin verran rimpuleivat, mutta rauhottuvat kyllä siihenkin.
Olemme käyneet ostamassa monenlaista kanin hoitoon liittyvää tarviketta, kuten ruokaa, puruja, isomman juoma-astian ja isomman ulkoaitauksen. Häkinkin ostimme tänä vuonna ihan omaksi, mutta se ei ihan osoittautunut kuvatun kaltaiseksi. Siitä syystäkin on ollut ihan hyvä, että kanit on pitänyt aluksi pitää yöt sisätiloissa, niin olemme saaneet lisäaikaa lopullisen ulkohäkin ja -aitauksen virittämiseksi. Häkkiasioista teen varmaan sitten myöhemmin vielä erillisen postauksen.
Kanit ovat vetäneet lapsia – ja myös meitä aikusia – puoleensa magneetin lailla. Pojat saattavat istua kuistin lattialla ties kuinka kauan ja hoitaa kaneja. Kuopukselle oli joku tosin todennut päiväkodissa, että pojat eivät voi tykätä pupuista. No, se ei kyllä ole lainkaan totta. Mitä ihania, pehmoisia ja suurta iloa tuovia karvapalloja nämä kääpiöluppakanit ovatkaan!
Kuten viime kesänäkin, olen jälleen yhtä hämmästynyt, miten kanit voivat heti oppia juomaan vettä juoma-astiasta ja hoitamaan vessa-asiansa pääasiassa yhteen paikkaan. Toki papanoita löytyy jonkin verran muualtakin häkistä, mutta suurimmaksi osaksi kuitenkin “vessasta”. Nallekarhu- ja jääkarhupoika ovat jakaneet kanien hoitovuorot. Kuopus toimii apuna. Hoitovuoroon kuuluu aamulla uusien pellettien antaminen ja illalla häkin siivoaminen eli vessapurujen vaihtaminen sekä muualta häkistä papanoiden siivoaminen. Lisäksi pitää aina olla saatavilla heinää ja tuoretta vettä, joten niitä pitää lisätä ja vaihtaa.
Gustaville tapasimme antaa aina iltaisin jotakin tuorevihannesta, mutta aluksi pitää muistaa varovasti totuttaa kani uusiin ruoka-aineisiin yksi kerrallaan ja aloittaa pienestä määrästä eli samaan tapaan kuin ihmisen vauvakin totutetaan uusiin ruokiin. Kirjaamme annetut uudet ruuat, annokset ja kerrat kaninhoitovihkoon. Aikuinen on tälläkin kertaa päävastuussa kaneista ja neuvoo ja vahtii poikia näissä hoitotoimissa.
Hoitamiseen kuuluu toki sitten myös esimerkiksi kynsien leikkaamista (aikuisen vastuulla) ja turkin harjaamista. Kanien kanssa leikkimistä ja silittämistä saa tehdä joka päivä niin paljon kuin haluaa ja jaksaa. Siinäkin pitää toki muistaa se, että jos kani menee lepopaikkaansa, sen pitää antaa olla siellä rauhassa. Tässä uudessa häkissä on se hyvä puoli, että häkin oven voi avata ja kanit voivat halutessaan tulla häkistä pois eikä niitä pidä sieltä erikseen nostaa. Niillä on myös aina mahdollisuus pujahtaa takaisin häkkiinsä niin halutessaan.