Henkilökohtaiset tavarat työpaikalla

Kaupallinen yhteistyö: Tarramonsteri. Nimikointitarrat saatu blogiyhteistyönä. Sisältää alennuskoodin.

Meidän opettajien ajatukset oman rahan käyttämisestä työhön liittyviin tarvikkeisiin jakaa mielipiteitä. Toiset ovat vahvasti ja täysin perustellusti sitä mieltä, että työnantajan pitää maksaa kaikki työhön liittyvät tarvikkeet ja materiaalit. Toiset hankkivat runsaasti materiaalia omin kustannuksin ja loput kuulunevat noiden ryhmien välille. En osaa oikein määritellä kuulunko tuohon väliryhmään vai näkeekö joku, että hankkisin paljon materiaalia omin kustannuksin. Sitä on reilu 20 vuoden aikana oikeastaan aika sokeutunut näille hankinnoilleen. Joka tapauksessa vuosien varrella on tullut hankittua yhtä jos toista työhön liittyvää materiaalia joko oman työn helpottamiseksi tai oppilaiden oppimisen tueksi. Perheellisenä olen toki ostanut esimerkiksi pelejä ja tehtäväkirjoja omille lapsilleni ja kuljettanut niitä sitten välillä myös työpaikalle oppilaitteni käyttöön. Jotkut tarvikkeet puolestaan olen hankkinut puhtaasti koululle vietäviksi. Valitettavan usein on kyllä käynyt myös niin, että suutarin lapset ovat jäänet ilman kenkiä.

Pyrin aina työpaikalla pitämään mahdollisimman tarkasti erillään koulun tarvikkeet ja omat henkilökohtaiset tarvikkeeni (esim. nämä pelit ovat omiani). Paitsi että säilytän niitä eri paikoissa, niin nimikoin omat tavarani. Tämä auttaa itseäni tunnistamaan varmuudella vaikkapa luokkahuoneen muuton yhteydessä omat tavarani mahdollisista koulun tavaroista. Lisäksi jos lainaan tavaroitani muille, niin ne löytävät suuremmalla todennäköisyydellä tiensä takaisin luokkaani.

Joitakin ostamiani tai kirjaesittelyistä saamiani työhön liittyviä kirjoja säilytän pysyvästi työpaikalla ja joitakin kotona. Osa kirjoistani kulkee tarpeen mukaan työpaikan ja kodin väliä.

Nykykouluissa budjetit eivät ole järin suuria ja se on kyllä ainakin omalta osaltani selkeästi lisännyt omakustanteisen materiaalin hankkimista. Paitsi kirjoja ja pelejä, valmistan vuosittain (yhä 20 vuoden jälkeenkin) erilaisia pelejä ja tehtäväkortteja vaikkapa opettajan oppaiden liitemateriaaleista. Olen jo vuosia sitten ostanut oman laminointikoneen ja siihen taskuja. Ne auttavat materiaalinteossa. Kun on hankkinut tai tehnyt itse materiaalia, ne ovat myös aina helposti ja nopeasti saatavilla, kun niitä tarvitsee. Lisäksi lähes kaikki alkuopetuksen äidinkieleen, matematiikkaan ja ympäristöoppiin tehdyt tai hankitut materiaalit käyvät vuodesta toiseen. Tietyt asiat eivät muutu, vaikka opetussuunnitelma kokisikin uudistuksen. Kymppiparit, kymmenylitykset, lukujonot, tavuttamiset ja liu’uttamiset ovat ja pysyvät. Kelloakin luemme samalla tavalla. Markka tosin muuttui euroksi, mutta siitäkin lienee jo se parikymmentä vuotta aikaa.

Toisaalta mieleen nousee joka vuosi myös uusia ideoita vastaamaan kulloisiakin tarpeita. Tämä pieni laatikkokirjahylly syntyi, kun olin yhden kevätlukukauden minipienessä luokkatilassa. Kirjoja puolestaan kerättiin tähän yhteiseen luokkakirjastoon ostamastani adventtikalenterista. Ne päätyivät kaikkien yhteiseen käyttöön ja siirtyivät mukanani seuraavalle luokalleni. Näitä minikirjoista koostuvia kirja-adventtikalentereita saattaa löytää sesongin ulkopuolella poistoina edulliseen hintaan ja niistä on paljon iloa vuosiksi eteenpäin. Kaiken lisäksi ne eivät tarvitse suurta säilytystilaa. Omien lasteni ollessa pieniä, kulki käsilaukussani aina mukana muutama minikirja ja voin sanoa niiden pelastaneen monia hetkiä ja tilanteita. Nämäkin kirjat olen nimikoinut Tarramonsterin nimikointitarroilla.

Koska nyt aloin puhua kirjoista, niin jatkan vielä niistä. Tilasin alkuvuodesta ammattikirjallisuutta alennusmyynnistä ja tämä kirjapino on odottanut kotona pöydälläni nimenomaan nimikoimista. Kun Tarramonsteri sitten ehdotti blogiyhteistyötä tiesin heti, että tarvitsen lisää tarroja myös itselleni enkä vain lapsilleni. Valintani oli tämä Mini Monsterin pakkaus, jossa on 60 Mini Monsteri – ja 60 Mini Pilkku -tarraa. Vaikka poikien nimikointitarroissa suosinkin pyöreitä Mini Pilkkuja, niin itselleni tarvitsen myös suorakaiteenmuotoisia Mini Monstereita nimenomaan kirjoihin ja pelilaatikoihin. Tarrojeni värivalinta oli helppo, koska Tarramonsterin valikoimiin oli juuri lisätty toivomani beige väri nimellä ”hiekka”. Koska kukaan pojista ei halunnut valita tarroihinsa ihailemaani purjeveneen kuvaa, päädyin lopulta valitsemaan sen itselleni. Kuva olisi toki sopinut todella kauniista eri sinisten sävyisiin pohjaväreihin, mutta kyllähän hiekkakin liittyy purjeveneisiin. 😉

Vaikka olen vienyt työpaikalleni myös paljon laulukirjoja, liittyvät nämä yllä olevat kuvat kuitenkin poikien harrastustarvikkeisiin ja niiden nimikoimiseen. Päätin liittää ne osaksi tätä postausta, koska harrastustarvikepostauksesta tuli sellaisenaan jo pitkä. Kuten tässä postauksessa jo kerroin, meidän perheen lasten harrastuksiin kuuluvat myös musiikkiharrastukset. Nuotit olivat kalliita jo silloin, kun itse soitin poikkihuilua musiikkiopistossa eivätkä niiden hinnat ole vuosien saatossa tulleet alaspäin. Pidänkin tärkeänä aina päällystää kirjat kontaktimuovilla, että ne säilyisivät hyvinä mahdollisimman pitkään ja ehkäpä seuraavankin soittajan käyttöön (päällystämättömät kirjat ovat mieheni lapsuuden peruja). Yhtä tärkeää päällystämisen lisäksi on kirjojen nimikointi. Yhteistyössä Tarramonsterin kanssa päädyin tilamaan nimenomaan nuottikirjoja varten mustavalkoisia tarroja, joissa lukee ainoastaan perheemme sukunimi ja sen perässä on nuottiavaimen kuva. Tällä tavalla nuotit voivat kiertää veljeltä toiselle. Vaikka en ole lainkaan mustavalkoisen värimaailman ihailija, niin näihin nuotteihin tuo värimaailma juurikin nuottiavainlogolla sopi mielestäni hyvin.

Poikkeuksen nimikointiin tuovat toiseksi vanhimman pojan partituurit, jotka hän haluaa nimetä käsin ja jotka hän muutenkin säilyttää itsellään. Tällaiset perusnuottivihot, joista useampaa on jo kolme poikaamme soittanut, ovat juuri sopivia ”perhenimikointiin”.

Sitten vielä paluu luokkaani ja niihin muihin tarvikkeisiin kuin kirjoihin (tosin yllä olevan musiikkikaapin päällä näkyy muutama henkilökohtainen laulukirjani). Kuten yllä sanoin, haluan pitää omat henkilökohtaiset työhön liittyvät tarvikkeeni erillään koulun tarvikkeista. Toki ne työskennellessä saattavat hetkittäin sekoittua, mutta nimikoinnin ansiosta on aina helppo varmistaa, että ne eivät lopullisesti pääse sekoittumaan keskenään.

Vaihdoin viime keväänä lukuvuoden päätteeksi luokkahuonetta ja kävin kesällä järjestämässä uuden luokkatilani lattiasta kattoon ja nurkasta nurkkaan. Aivan kuten kotona, niin myös työpaikalla, minua helpottaa se, että kaikilla tavaroilla on oma paikkansa (vaikkeivät ne aina paikoilleen joka käänteessä päätyisikään). Niinpä päädyin tekemään erillisen matikkakaapin, joka on kuvissa näkyvistä kaapeista oikeanpuoleinen. Vasemmanpuoleinen laulupussilla varustettu kaappi sen sijaan kätkee sisälleen musiikkiin, liikuntaan, kuvataiteeseen ja käsitöihin liittyviä kirjoja, kansioita, CD-levyjä ja muita tarvikkeita. Nämä ovat juurikin niitä henkilökohtaisia, omilla rahoilla ostettuja, työhön liittyviä tarvikkeita ja materiaaleja. Osa tavaraoista seilaa myös kodin jatyöpaikan väliä aina tarpeen mukaan. Esimerkiksi nyt pääsiäisen ajaksi tarvitsin uskontotunneille lastenraamattua ja lasten virsikirjasta löytyviä lauluja, joten vein ne kotoa töihin. Toisinaan käy niin, että etsiä jotakin kirjaa tai nuottia kuumeisesti joko kotoa tai koululta ja se onkin sitten juuri siellä toisessa osoitteessa.

Munakennot ja nopat olen hankkinut aivan opeurani alkuvaiheessa. Multilinkpalikoita, helmitauluja, leikkirahoja ja muita matematiikassa tarvittavia apuvälineitä olen ostanut muunmuassa Tevellasta. Syksyllä tein tilauksen myös Ellinkauppaan. Ne tuotteet eivät vielä näykään tässä kaapissa. Silloin kun vielä pääsi matkustamaan, löytyi Ruotsin reissuilta kivoja materiaaleja, kuten Viirun ja Pesosen kymppiparipelikortit sekä Pepin ja Eemelin kertotaulupelikortit. Matikka-aiheisia lautapelejä on tullut ostettua milloin mistäkin. Viime vuosien aikana erityisesti Lidl on ilahduttanut opetukseen ja oppimiseen liittyvällä valikoimallaan.

Kouluilla usein tarvitaan samaan aikaan monessa luokassa kelloja, koska matematiikan kirjat on rakennettu niin. Toisinaan myös kellot ovat unohtuneet jonnekin eikä niitä ole saatavilla juuri silloin kun niitä tarvitsisi. Kun näin Lidlissä nuo vanerikellot, päätin ostaa niitä kymmenen kappaletta luokkaani, jolloin ne olisivat aina saatavilla. Niiden ensimmäiset käyttökerrat ovat vielä tänä keväänä, joten pääsin ne sopivasti nimikoimaan ennen sitä, kuten nämä muutkin kuvassa näkyvät henkilökohtaiset materiaalini.

Kauniit hiekanväriset purjevenenimikointitarrani pääsivät merkitsemään nämä materiaalini. Hyvin nimikoituja tavaroita ja kirjoja on ilo lainata myös kollegoille.

Olisi mukava kuulla, mikä on sinun ajatuksesi henkilökohtaisten tavaroiden hankkimisesta ja viemisestä työpaikalle. Miten merkitset ne?

Jos kaipaat apua nimikointiin, niin koodilla TPT15 saat -15% alennusta Tarramonsterilta sunnuntaihin 28.3.2021 asti.
Lämmin suositus näille nimikointitarroille jo useamman vuoden kokemuksella. 

Halutessasi voit lukea lisää aiemmista postauksistani:
KouluunPäiväkotiinTarramonsteri ja Harrastuskaapilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.