Tänä vuonna emme ole askarrelleet ystävänpäiväkortteja, mutta niiden sijaan sain viime viikolla ajatuksen ystävänpäivän nalleviikosta, jota olenkin tällä viikolla toteuttanut luokassani. Useimmiten suutarin lapsilla ei ole kenkiä, mutta tällä kertaa – ainakin ajatuksissani – on järjestää nallejuttuja myös omille lapsilleni. Nähtäväksi jää pääsevätkö ajatukseni toteutumisen asteelle.

Ilokseni olen huomannut, että blogiini on tultu viimeisen kuukauden aikana useamman kerran hakusanalla ”ystävänpäiväkortit”, joten tuolla linkillä kaikki halukkaat pääsevät kurkistamaan kahden vuoden takaista kettukorttiaskarteluamme.

Minussa on hieman sellaista vikaa, että kun saan ajatuksen jostakin teemasta, alkavat siihen liittyvät ideat toinen toisensa perään vilistä päässäni ja tuntuu, että kaikkea kivaa ja toteutuskelpoista riittäisi loputtomiin. Nalleteeman myötä sain itselleni hyvän harjoituksen opetella vetämään raja jonnekin eikä mopo keulien toteuttaa aivan jokaista ideaa. Keulumisesta kuitenkin kertovat esimerkiksi nämä ensimmäisen kuvan nallet. Sain ajatuksen nallen virkkaamisesta. Uskon, että olisin voinut toteuttaa sen ihan omasta päästänikin, mutta erehdyin kurkistamaan Pinterestiin, josta tämän postauksen ohje on mukailtu. Kaikki Pinterestissä joskus vieraileet tietävät, että siellä jos missä yksi idea johtaa toiseen, toinen kolmanteen ja lopulta ei enää muista mitä sieltä alunperin edes lähti etsimään. Ensin piti tehdä vain yksi nalle samoilla väreillä, mutta lopulta päätin kokeilla nallen virkkaamista myös toisella ruskean sävyllä. No enpä tietenkään voinut olla kokeilematta jääkarhun virkkaamista enkä pandankaan… Pysyin kuitenkin päätöksessäni, että yhtäkään uutta lankakerää en tähan nalleprojektiini hae, vaan ne mitä löytyy karkkilaatikoistani, saavat riittää. Kaikki nallet on virkattu Novitan 7 veljestä -langalla ja numeron neljä virkkuukoukulla.