Tätä aihetta tuskin voi sivuuttaa, kun puhutaan vuodesta 2020. Muistan miten olin talvilomaviikolla Helsingissä muutaman päivän. Lähdin reissuun yksin, mutta tapasin siellä esikoistamme ja yhden päivän vietin koulutuksessa. Tuohon aikaan alkoi keskustelu koronasta vilkastua. Eräänä päivänä kävellessäni keskustassa, päätin poiketa Stockmannille. Koska aikatauluni oli hyvin väljä, päädyin hetkeksi istumaan Stockmannin penkille ja päätin lukea uusimmat uutiset koronasta. Silloin korona oli rantautunut Suomeen eli ensimmäiset positiiviset testitulokset oli saatu. Tilanne muuttui muutamissa päivissä ja jo viikon lopussa Pohjois-Italian tilanne näytti huolestuttavalta myös siellä lomailevien suomalaisten osalta.
Siinä penkillä istuessani, kuulin yhtäkkiä sanan: ”Miia!”. Mikä on todennäköisyys sille, että keskellä arkipäivää lapsuudenystäväni kävelee juuri istumapaikkani ohi ja vielä huomaa minut siinä puhelimelta uutisia lukiessani? Ystäväni oli töissä, mutta hänellä oli sopivasti aika kahvitauolle tapaamisten välissä, joten päädyimmekin toviksi Stockmannin yläkertaan Fazer Cafeeseen. Tuskin koskaan unohdan tuota mieleenpainuvaa kokemusta.
Vain reilu kaksi viikkoa tuosta kohtaamisesta ”Suomi suljettiin”. Korona levisi lähes kaikkialle maailmassa ja meidän suomalaistenkin arki muuttui radikaalisti. Käydessäni läpi viime vuoden postauksia huomasin, että olin maaliskuussa julkaissut vain kaksi postausta, kumpikin ajalta ennen ”sulkua”.
Etäkoulu – syy blogihiljaisuuteen oli ensimmäinen postaus poikkeuksellisen arjen alettua. Tuossa postauksessa kuvailin hieman meidän perheen arkea ja omaa työtäni etäkouluun liittyen. Kevät oli kaikin puolin erittäin raskas varmasti meille jokaiselle, ehkäpä hieman eri syistä, mutta kuitenkin. Tuossa postauksessa kirjoitin, että voisin ehkä vielä myöhemmin kertoa meidän poikien puuhista etäkoulun aikana. Se myöhemmin on vasta nyt. Kuvia otin jo silloin, mutta ne ovat jääneet julkaisematta, koska en milloinkaan tehnyt tuota postausta. Muutamia juttuja ajattelin tämän postauksen yhteydessä jakaa.
Oli ihan parasta meidän kohtaaminen, kohtalo toi meidät juuri koronan kynnyksellä yhteen ❤️❤️
Tuskin koskaan tulen unohtamaan tuota kohtaamista. Yhä lämmittää mieltä <3 ja kuuluu niihin koronan tuomiin positiivisiin asioihin.
Huomenta ja hyvää alkavaa viikkoa 🙂 Olipa mukava lukea vaihteeksi tämmöinen henkilökohtaisempi postaus.
Onhan tämä tosiaan ollut aikamoinen vuosi. Tässä vaiheessa voin myöntää, että kaikki tämä ns hapottaa jo ihan kunnolla. Itselle tulee kohta 11 kk etätöitä täyteen. Vaikka minusta on kiva tehdä töitä kotoa ja olen onnellinen, että voin niitä tehdä, niin olisi minusta kiva päästä jo toimistolle. Pukeutua nätisti, pistää korkkarit jalkaa ja valita huivit ja korut sekä saada tehdä töitä rauhassa.
Kevät meni täälläkin sumussa ja en siitä vieläkään ole toipunut. Meillä kuorma tuli Erkka-lapsen tarpeista etäkoulun aikana, joka tarkoitti minun työpäivien tekemistä aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Huomenna taas pohditaan lääkärin mitä tehdä tämä väsymykseni kanssa.
Samaan aikaan tämä kotona oleilu on mahdollistanut erinäiset remppa-projektit, ja järjestelyt, joihin normi aikana ei tuntunut löytyvän aikaa. Luonnossakin on tullut liikuttua paljon enemmän sekä reissailtu kotimaassa. Ostimme myös kesällä oman kanootin, asia mikä on ollut pitkään haaveissa ja suunnitelmissa.
Tsemppiä ja voimia sinulle <3
Kiitos ja kiitos itsellesi henkilökohtaisten kokemustesi jakamisesta. Vertaistuki on varmasti auttanut monia tänä raskaana korona-aikana. Erityisluokanopettajana ymmärrän oikein hyvin erityislapsen koulunkäynnin haasteet etäopetuksessa. Hienoa, että olet pystynyt olemaan siinä tukena, mutta en yhtään ihmettele, että väsymys on jäänyt kehoosi noiden pitkien päivien tekemisestä (oma työ, lapsen koulu ja siihen vielä päälle kaikki kotityöt).Vie varmasti aikaa saada voimia palautumaan. Onneksi lääkäri on siinä apuna. Toivon kovasti, että löydätte keinoja palautumiseen. Ja vaikka onkin ollut rankkaa, niin moni on pystynyt toteuttamaan myös unelmiaan, mistä kertoo tuo teidän kanoottiasiakin. Aivan ihana juttu!
Voimia uuteen viikkoon! Kevättä kohti kuljetaan.