Ensimmäistä kertaa vuosiin, emme koronatilanteen vuoksi päässeet ensimmäisen adventin kirkkohetkeen. En tosin edes tarkistanut, järjestettiinkö sellainen tänä vuonna, mutta tuskin. Onneksi adventin ajan voi aloittaa myös kotoa käsin eikä se tarvitse ulkoisia puitteita toteutuakseen. Adventti alkaa mielestäni ennen kaikkea jokaisen sydämestä ja oikeastaan tämä korona-aika on tuonut runsaasti lisää mahdollisuuksia pohtia omaa sisintään nimenomaan ilman kaikkea ulkoista ja ylipäätään ulkoapäin tulevia vaikuttimia.
Vuosi sitten kerroin tarkemmin siitä, mitä adventti tarkoittaa. Linkistä pääset lukemaan tuon postauksen. Lyhyesti sanottuna adventtina odotamme joulua ja Vapahtajamme syntymää sekä valmistaudumme siihen. Monesti olemmekin valmistautuneet joulun vastaanottamiseen hyvin ulkoisesti siivoamalla kotimme puhtoiseksi, koristelemalla kotimme kauniiksi ja kattamalla joulun ajan ruokailuhetket yltäkylläisiksi, unohtamatta lahjamerta kuusen alla. Kaiken sen touhotuksen lomassa sisimpämme on jäänyt valmistautumatta. Onko tänä jouluna juuri sen aika? Saako tänä jouluna sydämemme olla puhdas vastaanottamaan joulun todellisen sanoman? Tuon sanoman, joka on sama joka vuosi. Tuon sanoman, joka on hyvin yksinkertainen ja muuttumaton vuodesta toiseen.