Jääkarhukakkua

Nyt on vuoden 2020 viimeisetkin syntymäpäivät meidän perheessä vietetty ja seuraavaksi suunnataan katseet kohti isänpäivään ja joulua. Syyssynttärit tosin kutistuivat vietettäväksi pelkällä omalla perheellä, koska koronatilanteen vuoksi emme halunneet ottaa riskiä isommasta kokoontumisesta ja taidettiinpa ne tässä jossakin vaiheessa tyystin kieltääkin.

Jääkarhupoika sai 9-vuotissyntymäpäiväkseen toivomansa jääkarhukakun, jonka tilasin muiden kakkujen tavoin työkaveriltani. Toimme lisää juhlan tuntua tyhjäämällä olohuoneen muista huonekaluista ja laittamalla huoneen keskelle saman pyöreän pöydän kuin oli nallekarhupoikani ja minun syntymäpäiväkahvilassa

Pyöreän pöydän ympärillä tunnelmasta tulee paljon tiiviimpi kuin ison ruokapöytämme ympärillä. Tuntuu, että kaikki saavat istua toistensa vieressä sekä nähdä ja kuulla toisensa paremmin. Juhlahetken voi siis rakentaa hyvinkin yksinkertaisesti, kuten muuttamalla paikkaa. Näin olemme tänä vuonna toimineetkin, sillä olemme kahvitelleen syntymäpäivinämme tavallisen ruokapöydän lisäksi pihassa patiolla puutarhapöydän ääressä sekä olohuoneessa pyöreän pöydän ja olohuoneen pöydän ääressä. 

Juhlahetki syntyi hyvin yksinkertaisista aineksista. Jääkarhukakun lisäksi tarjolla oli minikorvapuusteja, valkoisia minivaahtokarkkeja ja vaaleansinisiä Carneval-keksejä. Vaaleansinivalkopilkulliset Greengaten lattemukit olivat sopivat sekä kahville että lämpimälle maitovaahtokaakaolle. Samanväriset servetit löytyivät valmiina kotoa.

Nyt meillä on siis 20-vuotias, 17-vuotias, 11-vuotias, 9-vuotias ja 6-vuotias poika. Takana äitiyttä reilut 20 vuotta. Siitä voisi vaikka joskus kirjoittaa ihan oman postauksensa. Koen etuoikeutena saada seurata viisikkoni kasvua vuosi toisensa perään. Miten erilaisia he ovatkaan ja samalla, miten paljon heissä on myös samaa. Mikä on perimää ja minkä on ympäristö muovannut. Miten erilaista on kasvaa perheessä esikoisena kuin kuopuksena ja jossakin siinä välissä. Miten paljon tuo kaikki muovaakaan itse kutakin. Entä miten sitä on vanhemapana kasvanut ja muuttunut. Tiedän ilman miettimistäkin, miten erilainen olen äitinä nyt kuin 20 vuotta sitten. Mitkä kaikki asiat siihen ovatkaan päässeet vaikuttamaan. Siinäpä pohtimista. 

Vieläköhän ensi vuonna juhlimme jääkarhuteemalla?

Vaaleansininen kattaus ja vaaleansiniset Klompelompen neuletakit vaativat pukemaan ylleen myös *vaaleansiniset Condorin nilkkasukat.

*Kahden nuorimman sukat saatu blogiyhteistyössä Youngest Fashionin kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *