Kyllä on päiviä laskettu tähän vihdoinkin koittaneeseen kuusivuotispäivään! Loppuvuoden lapsella se odotus tuntuu olevan jotenkin pidempi kuin muilla, vaikka sama vuosi sitä pitääkin jokaisella kulua ennen seuraavalle ikävuodelle siirtymistä. Odotus jatkuu yhä, nimittäin maitohampaiden lähteminen ja rautahampaiden kasvaminen tilalle. Muistan yhä elävästi yhden meidän perheen pojista, joka odotti ja odotti, koko eskarivuoden, että hammas alkaisi liikkua. Ja vihdoinkin sekin odotus palkittiin, nimittäin helatorstaina toukokuussa, alkoi ensimmäinen maitohammas vihdoinkin heilua! Toivotaan, ettei kuopuksen tarvitse odottaa sinne asti. Hän kertoi jopa nähneensä unta, että rautahampaat olivat kasvaneet. Taitaa olla keskeinen puheenaihe esikoulussa, kun asiasta on tullut noin tärkeä.