Yllä oleva kuva on kahden vuoden takaa päivältä, jolloin palasin kesäloman jälkeen töihin ensimmäistä päivää. Olallani on Rodokselta aivan ihanasta käsintehtyjä nahkatuotteita valmistavasta kaupasta keväällä 2017 ostamani työlaukku. Sandaalit ovat myös samasta kaupasta. Ioanni Zapaterolla on ainakin Instagram-profiili. Liikkeessä palveli ihana Evelina, joka kertoi nahkatuotteiden valmistuksen ja myymisen kulkevan nyt jo kolmannessa polvessa. Evelinan isoisä on perustanut liikkeen ja samalla suunnitellut ja tehnyt nahkatuotteita käsityönä. Isoisä on opettanut taidon pojalleen eli Evelinan isälle ja nyt tämä sama arvokas käsityötaito on opetettu Evelinan miehelle. Evelina työskentelee pääasiassa liikkeessä, mutta osaa myös jonkin verran itsekin tehdä nahkatöitä. Suloisen putiikin lämminhenkisyys ja laadukas tuotevalikoima, saivat meidät viipumään siellä ensimmäisenä iltana kolme tuntia! Siinä ehti jo jutella tuotteiden syntyhistoriasta ja monesta muustakin asiasta. Lopulta kävimme liikkeessä joka ilta tuon löytöiltamme jälkeen. Evelina tilasi toiveideni mukaan oikeat koot muunmuassa miehelleni ja pojilleni sandaleista. Lisäksi ostin itselleni myös kahdet muut sandaalit, muutaman pienemmän laukun sekä vöitä itselleni ja miehistölleni. Kaikki tuotteet ovat täysin ehjiä edelleen ja osa jopa päivittäisessä käytössä. Olen saanut olla todistamassa sitä, että laadukkaat nahkatuotteet todellakin vain paranevat iän ja käytön myötä.
Varta vasten työlaukuksi ostamani laukku on tummanruskeaa, hieman patinoitunutta nahkaa. Laukku on erittäin tukevaa ja vahvaa tekoa, joten se on myös melko raskas. Kantokahvat riittävät hyvin olalla kannettavaksi, mutta laukkuun kuuluu lisäksi pidempi hihna, joten laukkua voi halutessaan kuljettaa myös olan yli menevällä hihnalla. Laukun sisäsivulla on yksi vetoketjullinen sivutasku ja koko laukun saa myös kiinni vetoketjulla. Kooltaan työlaukkuni on juuri passeli opettajanoppaille. Ne mahtuvat laukkuun sekä pysty- että vaakasuunnassa, mutta itse suosin vaaka-asentoa, koska silloin ne vievät sopivasti myös laukun leveystilan ja vetoketjukin menee paremmin kiinni.
Marimekon ruskea canvaspenaali on jo vuosia vanha. Ruskeakantisen työkalenterini salaisuuden voit lukea linkin takaa aukeavasta vanhasta postauksesta. Nuo nahkakannet ovat muuten oivalliset siinäkin, että varsinaisen kansiin sujautettavan Sanoma Pron Open päivyrin lisäksi niihin voi sujauttaa myös tavallisen ruutuvihon takakannen, jolloin saa huomattavasti lisää tilaa muistiinpanoille ja kaikki kulkevat kätevästi mukana samoissa kansissa.
Päädyin lopulta Tarramonsteri-tarrojen lisäksi tilaamaan itselleni myös toisen kotimaisen toimittajan eli Ikioma nimilappu -tuotteiden minitarroja omille pikkutavaroilleni. Pakettiin kuuluu yhteensä 175 tarraa, mutta sain tarramäärän tuplattua, kun keksin kirjoittaa samaan tarraan nimeni kaksi kertaa. Tarraan mahtuu kerralla 12 merkkiä, joten nelikirjaiminen etunimeni mahtui siihen oikein hyvin kahteen kertaa. Kolmeen kertaan kirjoitettuna leikkaaminen olisi saattaanut tuottaa jo vaikeuksia. Valikoimissa oli valtava määrä tarroja, jos ottaa huomioon lukusait eri tausta- ja kuvavaihtoehdot. Vielä en ole kuitenkaan päässyt testaamaan tarroja, joten niiden laadusta ei ole kertynyt kokemusta. Minitarroihin valitsemani pohjaväri on vaaleanruskea.
Työkiireet ovat vieneet mut nyt täysin mennessään, joten blogi on joutunut viettämään hieman hiljaiseloa. ”Asiaa” kyllä olisi (esim. täpläkameran ongelmaan on vihdoinkin löytynyt ratkaisu), mutta eiköhän tämä arki tästä jossain vaiheessa ala tasoittumaan.
Nautitaan vielä tänään kauniista ja lämpimästä elokuisesta auringonpaisteesta ennen uuden viikon pyörähtämistä käyntiin!