Tässä on hieman kuvaa Gustavin häkin sisäpuolelta. Mökin lisäksi nallekarhupoika nikkaroi tuollaisen pienen ruokasuojan, josta tuli kuitenkin lopulta kanin hyppypaikka, sillä ajattelimme, että kani ei välttämättä tykkäisi syödä siellä piilossa. Samainen poika keksi heinille ”häkiksi” vanhan lasten pyörässä olleen nuken istumatelineen. Eipä mennyt aikaakaan, kun Gustav oli loikannut heinähäkkiin istumaan. Kasvattaja antoi vinkin lankun laittamisesta häkkiin. Kani tykkää hyppiä sen yli tai sitten vain kököttää sen päällä.
Eräs asia kanissa minua on hämmästyttänyt ehkäpä kaikkein eniten. En olisi voinut uskoa, miten viisas ja oppivainen kani voikaan olla. Kasvattaja antoi vinkin, että kanin vessaan voisi laittaa hänen papanoitaan ja siten kani voisi oppia vessa-asioissa yhteen ja samaan paikkaan. Ja näin kävikin heti toisena päivänä! Siitä lähtien Gustav on hoitanut kaikki vessa-asiansa tuonne yhteen ja samaan nurkkaukseen, jossa vessalaatikko sijaitsee. Vessa on helppo puhdistaa päivittäin ja vaihtaa sinne uudet, puhtaat purut. Mielenkiintoista on ollut myös huomata, että ollessaan ulkoaitauksessa ja palatessaan häkkiinsä, Gustav käy aina ensimmäisenä merkkaamassa vessassa reviirinsä. Viisautta on myös taito oppia juomaan juoma-automaatista ilman, että kukaan sitä opettaa. Mineraalikiveä kani ei ole juurikaan käyttänyt, ehkä muutaman kerran nuolaissut. Sellainenkin siis kuului kanille hankkia.