Tämä yksinäinen joutsen myös kiinnitti huomiomme ja pohdimme, miksi hän on yksin. Päädyimme siihen, että naaras hautoo munia jossakin lähistöllä olevassa pesässä. Pesää emme kuitenkaan nähneet. Olisikin mukava käydä näin viikon päästä uudelleen katsomassa, onko joutsen saanut perheensä mukaan uiskentelemaan ja vieläkö sorsaemo poikasineen lipuu samassa lahdenpoukamassa.
Minulla on tapana yhdistää samaan teemaan liittyviä asioita toisiinsa, joten linturetkipäivän iltasaduksi sopi hyvin H. C. Andersenin Ruma ankanpoikanen. Siinä on vanha perinteinen satu, jonka pohjalta riittää paljon keskusteltavaa ja pohdittavaa sekä liittymäkohtia myös meidän ihmisten elämään.