Isolla perheellä on – ainakin meillä – hyvin harvinaista hakea jäätelökioskilta tötteröt. Siinä kioskilla ei vaan voi olla pikaisella kertolaskulla laskematta, miten monta litran jäätelöpakettia samalla rahalla saisikaan kaupasta. Koska tällaiset hetket ovat pelkästään elämyksinä ainutlaatuisia, haluan niitä kuitenkin paikoin lapsille tarjota. Jäätelötötteröt onkin tullut tavaksi hakea oikealta jäätelökioskilta nimenomaan kesäloman alun merkiksi. Muuten sitten tyydymme niihin litran jäätelöpaketteihin tai marketeista ostettuihin tuutteihin/puikkoihin. Jos oikein tekee mieli vohveliin pyöritettyä jäätelöpalloa, voimme aina virittää kotipihaan kioskikahvila Ruusuritarin!
Vuosia, vuosia sitten, pojat toivoivat usein Arnoldsin donitseja. Itse en niistä rasvaisuuden vuoksi niinkään välittänyt ja vehnäallergian vuoksi en nykyään edes voi niitä syödä. Mietin, että mikä olisi hyvä tapa saada poikien toive aina silloin tällöin toteutetuksi. Siitä alkoikin sitten meidän perheen nimpparidonitsiperinne. Aina kun jollakin on nimipäivä, käymme hakemassa Arnoldsista laatikollisen donitseja. Kukin saa valita oman suosikkimakunsa. Onko teidän perheisiin syntynyt joitakin vastaavia tapoja/perinteitä? Meillä on muitakin, mutta nämä tuli nyt tässä yhteydessä mieleen.
Kyllä moneen kertaan olen sitä ihmetellyt, kun naiset valittaa sitä, kun joutuu johonkin juhliin pukemaan sukkahousut. Siinä kun näin miehenä laittaa pitkähihaisen paidan, solmion, liivin, tumman pikkutakin, tummat housut ja sukat. Siinä vaiheessa kun juhla muuttuu jo sen verran vapaammaksi, että voisi jo riisua pikkutakin, niin sitäkään ei enää kehtaa tehdä, kun kaikki sen alla on hiestä läpimärkää. Näin siis kesähelteillä miehenä ollessa.
Ilomielin vaihtaisin 30 asteen helteillä nuo vaatteet siihen kesämekkoon ja vaikka vähän paksumpiinkin sukkahousuihin.
Kiitos kommentistasi! Noinhan se juuri on, että joillakin säillä se kesämekko on miellyttävämpi juhlavaate ja joillakin puku. Mukavaa kesää!