Vappumekko

Toivottavasti sinulla ja perheelläsi on ollut mukava vappu. Ainakin se on varmasti ollut jokaisella hieman tavallisesta vapusta poikkeava. Meille ainakin on muodostuneet tietyt vuodesta toiseen toistuvat vappuperinteet ja pojat sanoivatkin, että tähän aikaan me istuttais siellä tietyssä kahvilassa ja katsottais ikkunasta vanhojen autojen kulkuetta. Torilta olis haettu hattarat ja metrilakut. Tänä vuonna ei haettu, ei istuttu eikä katseltu. Käytiin kuitenkin pienellä vappuajelulla peräluukku täynnä ilmapalloja sekä piknik-kori.

Vappuun kuuluu vappumekko, korkkarit ja trenssi. No, monesti toki käykin niin, että toppatakki – tai vähintäänkin kevytuntuvatakki – on se huomattavasti parempi vaihtoehto. Korkkaritkin korvaavat lämpimämmät nilkkurit. Tänä vuonna uhmasin tuulta ja pukeuduin uuteen paitamekkooni. Vaikka puhunkin vappumekosta, se ei suinkaan tarkoita sitä, että ostaisin mekon pelkästään vappua varten. En toki! Vappu ei ole minulle mitenkään niin merkityksellinen juhla, että siihen uudella mekolla panostaisin 😉 Ajatuksena se on kuitenkin kiva, että kesää kohti mennään kovaa vauhtia. 

Tänä vappuna päädyin suorastaan ilmapallokauppiaaksi, koska poikien pallomäärä tuplaantui. Älkää kysykö miksi! 😉 No, jos ei saatu lakuja eikä hattaroita, niin palloista ei ainakaan tingitty. Vuodesta toiseen jaksan ihmetellä sitä lasten iloa, minkä nämä pallot tuovat tullessaan. Nytkin jokainen halusi viedä pallonsa sänkynsä viereen odottamaan aamua. Niin tärkeitä ne ovat.

Jääkarhupoika valitsi leijonapallon, kuopus aluksi Spidermanin ja sittemmin kiintyikin enemmän moottoripyörään. Nallekarhupoika valitsi legotyypin eli Emmetin. Minäkin sain tuon perhosen nimppariyllätykseksi, joten palloja on todellakin riittänyt. Jotenkin hellyttävää, kun aina joku pojista on käynyt viemässä perhospallon sänkyni viereen. Ajattelavt varmaan, että minäkin saan iloita pallostani viimeiseksi illalla ja ensimmäiseksi aamulla. <3

Poikien vappuvaatteista ajattelin tehdä ihan erillisen postauksen. 

Väsyneet silmät ja ryppyinen mekko – aika hyvä yhdistelmä eikö vaan? 🙂 Mekon olin kyllä silittänyt juuri ennen lähtöä, mutta ryppyyntyi heti automatkan aikana. No, toisaalta hain tästä mekosta juurikin sellaista rentoa tunnelmaa, joten silloinhan rypyt eivät niin haittaa. 😉

Olen haavellut tällaisesta paitamekosta jo muutaman vuoden ajan. Kerran jo yhden tilasinkin, mutta se ei ollut malliltaan hyvä – tai sitten se oli vain liian isoa kokoa. Tämä Part Twon Lulu -paitamekko sen sijaan vaikutti hyvältä. Se on riittävän pitkä eli käy todellakin mekosta, mutta sitä voi toki pitää myös housujen kanssa. Itse viihdyn kovasti mekoissa ja ajattelin, että tätä olisi kiva käyttää myös töissä eli ihan arkivaatteeksi tämän ostin. Iso plussa tälle mekolle tulee sivutaskuista, minulla kun pitää aina olla taskussa vähintäänkin se nenäliina. Töissä minun pitää koko ajan kantaa avaimia mukanani enkä tykkää, että ne roikkuvat kaulassa. Tällaisia mekkoja käyttäessäni tapaan kiinnittää avainnauhan tuohon vyölle ja pujottaa sen siitä taskuun. Se on mielestäni toiminut hyvin.

Olen nähnyt näitä Lulu-mekkoja myytävän myös kirkkaammissa väreissä raidallisina sekä yksivärisenä valkoisena ja vaaleansinisenä. Itse pidin kuitenkin eniten tästä vaaleansinivalkoraidallisesta. Olisin voinut ottaa paitamekon myös tavallisella kauluksella, mutta tätä myytiin vain pystykauluksella.

Kooltaan tämä on mielestäni reiluhkoa. Minulle riitti tästä helposti koko 36. Koko 38 oli hartioista aivan liian iso. Valitsemassani koossa riittää hyvin väljyyttää vyötäröllä, lantiolla ja rinnanympäryksessä. 

Pidätkö sinä paitamekoista? Entä ylipäätään mekoista?

Beiget korkkarit ovat Gaborin. En voi kuin suositella niitä, sillä ne ovat jalkaan todella hyvät ja niillä jaksaa kävellä pitkäänkin, ainakin tällä matalammalla korolla. Tämä hieman pidempi ja ”tukevampi” trenssi on Hilfigerin. Takissa on bonuksena kaunis vaaleansinivalkoraidallinen vuoriosa.

Balmuirin Edith-laukun sain mieheltäni joululahjaksi isomman Estellen kaveriksi. Käytin parikymmentä vuotta oikeastaan vain Marimekon kangaslaukkuja. Vasta täytettyäni 40, aloin vähitellen kiinnostua nahkalaukuista. En koe tarvitsevani mitään jättiläistä laukkuvalikoimaa, sillä milloin niitä edes käyttäisin. Tykkään kuitenkin, että ihan niin kuin vaatteetkin, myös laukut sopivat yhteen. 

Kesän lähestymisestä kertovat myös kukkakauppoihin ilmestyneet pionit sekä ruokaostosten yhteydessä lehtihyllystä löytämäni Lantlivin Sommarhem. 

En tiedä mitä tykkäätte tällaisesta äidin vaatteisiin liittyvästä postauksesta. Olen muutaman sellaisen tehnyt silloin kun se on itsestä tuntunut luontevalta. Pääpaino toki tulee jatkossakin olemaan poikien (vaate)jutuissa. Sellainen on varmaankin seuraavaksi vuorossa.

Voikaa hyvin!

2 comments

  1. Rouva H says:

    Hei! Pidän kovasti myös omaa pukeutumistasi koskevista postauksista. Tyylisi on kaunis ja klassinen. Hyvää ja aurinkoista kevättä poikkeusoloista huolimatta!

    • Miia says:

      Kiitos kommentistasi! Mukava kuulla, että tällaisetkin postaukset kiinnostavat. Saatan siis tehdä niitä jatkossakin 😉 Ja kyllä se taitaa niin olla, että omat mieltymykset seuraavat tyyliltään myös lastenvaatteisiin ainakin siihen asti, kunnes haluavat itse vaikuttaa valintoihinsa pukeutumisen suhteen. Tietyissä valinnoissa se toki jo näkyykin. Samoin sinulle ja perheellesi kaikkea hyvää kevääseen!

Vastaa käyttäjälle Miia Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *