Puolipitoiset

Tiedättehän nuo tasaisin väliajoin vaanivat vatsataudit, kihomadot, täit ja ties mitkä muut ei niin mukavat vieraat. Onneksi vierailuja ei tapahdu usein eikä jotkut kutsumattomista vieraista saavu milloinkaan kylään, mutta ahkeran käsienpesun lisäksi meillä on käytössä myös vaatteisiin liittyvä keino noiden epämiellyttävien vieraiden mahdolliselle vierailulle. Emme nimittäin vie vähän käytettyjä, mutta yhä käyttökelpoisia (ei siis vielä likaisia) vaatteita takaisin vaatekaappiin, vaan vaatekaapeissa/vaatehuoneessa säilytetään ainoastaan puhtaita eli pestyjä ja silitettyjä vaatteita. Poikkeuksen tähän sääntöön tuovat jotkut neuleet ja juhlavaatteet (esimerkiksi puvuntakit), joita ei tarvitse pestä joka käyttökerran jälkeen. Niitäkään emme kuitenkaan vie suoraan takaisin puhtaiden vaatteiden sekaan, vaan ne saavat odottaa kodinhoitohuoneessa joitakin päiviä.

Tällaiset puolipitoiset vaatteet on jätetty koko tässä talossa asumisen ajan tälle pukuhuoneen penkille ”eli pukkarin penkille” joksi sitä kutsumme. Se sijaitsee kodinhoitohuoneen yhteydessä olevassa pukuhuoneessa, josta kuljetaan pesutiloihin ja saunaan. Kyllästyin kuitenkin siihen, että vaatteet olivat sikin sokin pinossa penkillä ja pyykinpesupäiväni alkoi aina penkin sisällön läpikäymisellä. Koska pojat eivät aina itsekään muistaneet, mitä olivat penkille jättäneet, hakivat he hyvin helposti uusia vaatteita kaapistaan ja lopputuloksena oli entistä korkeampi pino vaatteita. Päädyin ostamaan pikkupojille kullekin oman korin puolipitoisia vaatteita varten. Aiemmin meillä oli erilliset unipussit yöpuvuille kodinhoitohuoneen naulakossa. Isoilla pojilla se oli toimiva systeemi, mutta jostain syystä ei enää pikkupojilla. Pyjamat jäivät laittamatta unipusseihin tai sitten ne unohtuivat sinne ja jälleen otettiin uusi pyjama. 

Olen opettanut lapsille, että päiväkoti- ja koulupäivän jälkeen vaihdetaan kotivaatteet päälle. Nuo puolipitoiset – vielä seuraavanakin päivänä kelpaavat – kotivaatteet säilytetään näissä koreissa. Korin pohjalla eli alimpana säilytetään kaupunkifarkkuja, jotka nekin on helppo ottaa esille aina tarvittaessa. Farkkujen päällä on sitten ne kotivaatteet ja niiden päällä pyjama.

Kuopuksen korissa oli kuvaushetkellä vain kaupunkifarkut, sillä muut vaatteet olivat menneet pyykkiin ja vuorossa oli uuden pyjaman ottaminen illalla. Jääkarhun ja nallekarhun koreissa päällimmäisinä oli pyjamat. Seuraavaa päiväkoti- tai koulupäivää odottavia vaatteita ei säilytetä näissä koreissa. Tämä korisysteemi on ollut meillä käytössä pian kuukauden ajan ja vaikuttaa toimivalta. Kuopuskin niin huolella ja kauniisti viikkaa vaatteitaan koriin 🙂 Iltapesulle mennessään pojat laittavat likaisen pyykin koreihin (eivät näy näissä kuvissa) aina alusvaatteensa ja samalla tarkistavat muiden vaatteiden puhtauden. Nyrkkisääntönä on, että kaksi päivää voi käyttää samaa paitaa, jos se on muuten puhdas. Toki jos vaatetta käytetään vain pienen hetken ajan kerrallaan, kuten vaikkapa kaupunkifarkkuja, voidaan niitä pitää puolipitoisten korissa huomattavasti pidempäänkin. Tällä keinolla pojat ovat pienestä pitäen oppineet myös lajittelemaan pyykkejään likaisen pyykin osalta eri koreihin (väri ja pesulämpötila). Kuopus käy vielä varmistamassa, että laittaa vaatteen oikeaan koriin, muut osaavat itse katsoa pesulämpötilan vaatteen pesulapusta. Tähän oppiin pohjautuen on esikoinen osannut pestä pyykkinsä itse muutettuaan pois kotoa. Toki olen opettanut vielä tarkemmin vaatteiden lajittelua värien mukaan.

Miten teillä säilytetään puolipitoiset vaatteet? Onko teillä käytössä erilliset koti- ja kouluvaatteet? Haluan vielä tarkentaa tähän, että meillä käytetään sekä kotona että koulussa sinänsä ihan samoja vaatteita, mutta ei samana päivänä. Eli meillä ei ole olemassa erikseen tiettyjä vaatteita, joita käytettäisiin vain koulussa ja toisia joita käytettäisiin vain kotona.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.