Kalentereita ja muistikirjoja

Vuosi sitten kirjoittamani postaus aiheella Aikataulut ja suunnitelmat liittyy läheisesti tämän päiväiseen postaukseen. Toisaalta tähän liittyy myös postaus uudesta Kolmen vuoden päiväkirjastani sekä vuoden takainen postaukseni otsikolla Kalenteripäiväkirja. Joulukirjani ja Juhlat-vihkoni kuuluvat myös samaan kategoriaan. Nämä kaikki auttavat minua sekä arjessani että ylipäätään elämässäni pitämään asiat jonkinlaisessa järjestyksessä. Kun kirjoittaa jonkin tapahtuman päivämäärineen ja kellonaikoineen muistiin kalenteriin, sen voi jättää pois omasta aktiivisesta muistista, koska voi luottaa siirtäneensä sen paikkaan, josta sen oikealla hetkellä tulee nähneeksi. Sama koskee myös ajatuksia, ideoita ja suunnitelmia. Kun ne siirtää paperille, ne ovat ja pysyvät siellä eikä niitä tarvitse pitää aktiivisesti mielessä kuormittamassa muistia. Kun uusi asiaan liittyvä ajatus nousee mieleen, sen voi siirtää entisten jatkoksi kalenteriin tai muistikirjaan. Silloin vaikkapa työmuisti jää vapaaksi ja sitä voi käyttää kulloinkin meneillään olevan asian työstämiseen.

Tässä kuvassa näkyy edellä mainitsemieni postausten sisältämien kalentereiden ja muistikirjojen lisäksi käytössäni olevat arjen apurit. Muutama näistä tai vastaavista on mainittuna jo noissa aiemmissa postauksissa.

Jatkoimme samalla tutulla ja hyväksi havaitulla eli riittävän monta saraketta sisältävällä Burde perhekalenterilla, jonka tilasin tänä vuonna perheen yhteiseen joulupakettiin Adlibrikseltä. Viime vuotisen ostin Citymarketista eli näitä myydään useimmissa marketeissa ja kirjakaupoissakin. Tarkemmin siitä, mihin tätä perhekalenteria meillä käytetään, löytyy tuosta vanhasta postauksesta Aikataulut ja suunnitelmat.

Perhekalenterin päällä on aiemmin esittelemäni Kolmen vuoden päiväkirjani, johon näet nyt kiinnitettynä aiemmin vihjaamani kirjanmerkki-idean. Päiväkirjan ainoaksi puutteeksi löytämäni kirjanmerkkinauhan puuttumisen tilalle keksin laittaa tällaisen merkin, joka on molemmilta puolilta samanlainen, mutta merkin takaosassa on magneetit, jotka saavat sen pysymään paikoillaan. Olipas hankala selittää…

Työkalenterini puolestaan olen ”naamioinut” näiden Ajaston ruskeiden nahkakansien sisään. Löysin vuosi sitten puoleen hintaan tällaisen Ajaston kalenterin. En siis tarvinnut kalenteria, mutta tuolla hinnalla maltoin ostaa sen pelkkien kansien takia. Ajastollakin oli näihin kansiin sellainen ajatus, että niihin voi jatkossa ostaa vain uuden sisältöosan. Siksi kannessa ei näy vuosilukua. Kuin tilauksesta suosikki työkalenterini valmistaja SanomaPro ilmoitti viime syksynä, että alkaa jatkossa valmistaa A5-kokoista kalenteriaan myös ilman kansia. Nyt jouduin vielä tilaamaan koko kalenterin, mutta irroitin siitä kalenteriosion näihin ruskeisiin kansiin ja jatkossa voin siis tilata vain kalenterin ilman kansia. Jee!

Tämä pienen pieni Flying Tigerista ostettu vihkonen on pääasiassa käsitöitäni varten. Kirjaan tänne silmukkamääriä ja laskelmiani. Aiemmin minulla oli aina jokin paperilappunen, jonne tein tarvittavia kirjauksia, mutta tämä vihko on osoittautunut paljon kätevämmäksi. Valkoisten paperilappusten löytäminen ja säilyttäminen on paljon haasteellisempaa kuin selkeästi erottuvan, vaikkakin pienen, vihon. Lisäksi vihko tuo tarvittavan lisätuen (alustan) kirjaamisille verrattuna ohueen paperiin. Vihko on myös helppo ottaa mukaan kera käsityön vaikkapa matkalle. Etenkin autossa tapaan tehdä pidemmillä matkoilla käsitöitä, ellen ole ratissa.

Tähtipoikien talossa -blogivihkooni kirjaan pääasiassa postausideoita odottelemaan sopivaa toteutushetkeä sekä muita blogiin liittyviä ajatuksia. Tähän mennessä en tosin juurikaan ole joutunut keksimällä keksimään postausaiheita, vaan niitä tuntuu näin reilu vuoden postaamisen jälkeen löytyvän vielä helposti. Ennemminkin sanoisin, että ideoista on yhä runsauden pulaa enkä ehdi niitä kaikkia toteuttamaan. Vihko on kovakantinen a%-kokoinen vihko valkoisilla sivuilla ilman viivoja ja ruutuja. Tässä muistikirjassa on myös kirjanmerkkinauha. Aiemmin olen jo kertonut, että käytän kirjoittamiseen ja merkintöihin kalentereissa ja muistikirjoissa mieluiten ihan tavallista terotettavaa lyijykynää sekä geeli/mustekynää. Toisinaan jotkut merkinnät vaativat myös tussin käyttöä erottuakseen paremmin. Tekstin koolla, valitulla käsialalla sekä ylimääräisillä alleviivauksilla ja ympyröinneillä voi myös kiinnittää huomion olennaisempiin asioihin ilman väriloistoa eli muuten seesteisellä yleisnäkymällä pelkällä yhdellä värillä. Nämä toki ovat makuasioita.

Tämä vaaleansininen kovakantinen A5-kokoinen muistikirja on löytö Lidlistä. Koska se oli kääritty pakkausmuoviin, enkä ostohetkellä nähnyt vihon sisälle, en uskaltanut ostaa kuin yhden testiin. Nyt pidän Lidlissä asioidessani silmät auki uusien vihkojen varalle, sen verran hyvä löytö tämä oli. Muistikirjassani on tyhjät valkoiset sivut, lukumerkkinauha ja vieläpä sivussa tuollainen pieni kumilenksu kynää varten eli kaikki tarpeellinen. Tämä muistikirja on listoja varten. Oikein harmittaa ne kaikki vuosien varrella irtopapereille tekemäni pakkauslistat. Kunpa olisin alusta lähtien ymmärtänyt kirjata ne kaikki yhteen ja samaan vihkoon. Toki olen kirjannut niitä joihinkin muihin vihkoihin irtopapereiden lisäksi, mutta niiden löytäminenkään ei ole helppoa. Nyt kun vaikkapa viimevuotinen kesälomareissun pakkauslista löytyy tästä vaaleansinikantisesta muistikirjastani, voin ensi vuonna aloittaa pakkaamisen sen avulla. Pyrin aina myös päivittämään näitä listojani niin, että merkitsen mitkä vaatteet/tavarat olivat turhia ja mitä olisi kaivattu enemmän.

Samanlainen lista minulla on vaikkapa kahden päivän Helsingin matkaa varten eri vuodenajoille. Kun tein jatko-opintojani muutamia vuosia sitten ja olin aina noin kerran kuussa viikon Helsingissä, tein itselleni yhden pakkauslistan, jota sitten päivitin jokaisen viikon jälkeen. Koin sen todella käteväksi.

Tiedän, että nykyaikana monet tekevät vastaavat listat sähköisinä ja päivittävät niitä tietokoneen tai puhelimen avulla, mutta itse koen nämä käsinkirjoitetut sopivammiksi. Ylipäätään, kun käsinkirjoittaminen on tänä päivänä vähentynyt, pidän tärkeänä ylläpitää sitä taitoa. Lisäksi viime aikoina on tutkimuksin osoitettu, miten paljon paremmin käsinkirjoitettu teksti jää muistiin kuin koneella kirjoitettu. Itselläni on jonkin sortin näkömuisti, jonka avulla pystyn muistamaan yksityiskohtia kirjoittamastani muistilistasta vaikkapa sijoittelun avulla. Samaa ei tapahdu koneella kirjoitun tekstin kanssa.

Sitten tulevat nämä kaksi kultahileblingblingmuistikirjaani. Kävin ennen joulua etsimässä uusia kovakantisia muistikirjoja Tigerista ja ilmeisesti sesongista johtuen tarjolla oli vain näitä blingbling-versioita, joten ei auttanut kuin tyytyä näihin. No, oikeastaan olen oppinut jopa ihan tykkäämään näistä ja värinsä puolesta ne ovat melko hyvin sopeutuneet myös beigeen käsilaukkuuni 😉 Tigerin muistikirjat ja muutkin vihot ovat edullisia ja aivan passeleita moneen menoon. En vain tykkää siitä, että tässä mallissa sivut ovat valmiiksi viivoitetut. Enemmän pidän täysin tyhjistä sivuista. Pienempi näistä muistikirjoista (A6-kokoa) kulkee aina mukanani käsilaukussani. Se on sellainen kätevä yleismuistikirja, johon saatan raapustaa ostoslistoja, juoksevia (hoidettavia ja muistettavia) asioita, muistiinpanoja erinäisissä tilanteissa ja tilaisuuksissa. Se on myös erittäin näppärä mukaan otettavaksi reissuun ja siihen saattaakin piirtyä muistettavia juttuja kesken auto- tai junamatkan. Lempipuuhaani (jota tosin teen aivan liian harvoin) on istuskella yksin kahvilassa ja kirjailla muistiin asioita. Vaikea ehkä tämän tarkemmin selittää minikirjani käytöstä. Jos minulla on käytössä ihan pieni käsilaukku, tapaan sujauttaa sinne tuollaisen ohuen vihon, jollaista käytän myös käsityömerkinnöilleni. 

A5-kokoista blingbling-muistikirjaani käytän oman henkilökohtaisen kasvuni ja ajatusteni, kysymysteni ja pohdintojeni merkitsemiseen. Se voisi kai olla myös jonkinlainen päiväkirja, mutta en kuitenkaan pidä sitä sellaisena. En siis kirjoita sinne päivieni kulusta, vaan lähinnä mieleen tulevista ajatuksista ja niiden työstämisestä pohdintojen ja keskustelujen tai vaikkapa lukemieni kirjojen ja artikkelien kautta. Tämänkään muistikirjan käyttötarkoitusta en osaa tämän paremmin kertoa. Melko usein myös tämä kirja kulkee mukanani käsilaukussa.

Ruskeat post it -laput ovat myös Tiger-kaupasta. Pidän niistä juurikin tuon natural värityksen vuoksi. Ihana tunne, kun kaikki ei hypi silmille. Joku kaunis vaaleasävyinen pastelliväri voisi myös olla hyvä vaihtoehto.

Mistä mieltä olet näistä monista kalenteri- ja muistikirjaversioistani?
(Loput käyttämistäni löydät postauksen alussa olevien linkkien takaa.) 

Onko sinulla käytössäsi vastaavia? Mielelläni kuulisin niistä. Erityisen kiinnostunut olisin kuulemaan, jos sinulla on käytössäsi muistikirjoja tai kalentereita joihinkin muihinkin kuin mainitsemiini tarpeisiin.
Mistä löydät kauneimmat ja toimivimmat muistikirjat?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.