Loppiainen.
Joulun päättyminen.
Uuden vuoden alkaminen.
Puhdas pöytä.
Levännyt olo.
Kohti valoisampia päiviä.
Koska en tehnyt jouluaaton ja adventtikalenterin päättymisen jälkeen yhtään postausta, ajattelin tehdä pienen koosteen muutamista meidän perheen joulujutusta “joulupaloina”.
Olin suunnitellut adventtikalenteriin muutamia postauksia, jotka eivät tällä kertaa toteutuneet, joten näiden joulupalojen mukana saattaa olla ripaus niistäkin.
Duffelit puettiin päälle useamman kerran joulukuun aikana. Kuvassa ollaan lähdössä kotiin alakoululaisten joulujuhlista. Tästä alkoi samalla heidän joululomansa.
Joulukuun aikana kävimme musiikkiopistolla niin monessa pianokonsertissa, että kuopus kysyi joululoman ensimmäisenä aamuna: “Onko tänään kenelläkään konserttia?” Äänensävy oli hyvin iloinen ja hän jatkoi: “Mun pää menee ihan pyörälle, kun mä luulin, että tänään olis taas konsertti.” Loistava kuopus. Miten monet konsertit ja joulujuhlat hän tänäkin vuonna tyytyväisesti istui (yhdet tosin meni seistessä, koska istumapaikkoja ei ollut). Ei ihme, että pää alkaa jo mennä pyörälle 😉
Pojat olivat leiponeet piparkakkuja mummin kanssa. Niistä riitti tarjottavaa myös kavereille koulun jälkeen. Lämmin maitokaakao sopi hyvin pipareiden kanssa. Saattoipa kaakaon mukana suuhun löytää myös jokunen vaahtokarkki 😉
Mummi huolehti myös siitä, että minä sain täksikin jouluksi gluteenittomia piparkakkuja. Niitä on riittänyt monelle kahvihetkelle <3
Kauniissa – ja siinä todellisessa – joulukirkossa vietettiin myös useampia joulun ajan hetkiä. Samassa kirkossa oli kaikilla pojilla kouluistaan ja päiväkodistaan jouluhartaus. Koko perheenä kävimme siellä jouluaaton lapsiperheille suunnatussa jumalanpalveluksessa. Tämän vuoden jouluaaton hartaudessa kaikki halukkaat saivat osallistua joulukuvaelmaan pukeutumalla roolivaatteisiin. Meidän perheestä löytyi Joosef ja kaksi paimenta. Alttarilla kävi melkoinen kuhina, kun pienet ja vähän suuremmatkin lapset hoitivat lampaita kukin missäkin roolissa.
Olen jo muutaman vuoden ajan haaveillut tällaisista kynttilärenkaista ruokailuhuoneen isoihin ikkunoihin. Vuosi sitten löysinkin nämä valkoiset metallirenkaat Minimanista ja täksi jouluksi suunnittelin laittavani ne ikkunoihin.
Kuten adventtikalenterista luitte, olivat näihin kynttilärenkaisiin sopivat verhot yllättäen hukassa, mutta onneksi ne lopulta löytyivät ja renkaat kynttilöineen pääsivät paikoilleen.
Samalla kun kävin kukkakaupassa tilaamassa joulukukat, pyysin heitä sitomaan näiden kynttilärenkaiden ALAREUNAAN eukalyptuksen oksan. No, ihan tätä en tarkoittanut…saattaisi nimittäin olla luvassa ihan erilliset jouluroihut, jos tuohon olisin kynttilät sytyttänyt.
Irrotin eukalyptuksen tuolta yläosasta roihun estämiseksi. Oikeasti olisin halunnut, että vihreä oksa ulettuu vain alaosaan eli tuohon kynttiläpidikkeeseen asti, mutta en alkanut sitä enempää irrottaa. Täytynee ensi vuonna sitoa oksa itse, niin saa mieleisensä 🙂
Valkoiset samettinauhat solmin itse kynttilänpidikkeisiin.
Aatonaattoiltana, kun paketoimme mieheni kanssa viimeisiä lahjoja, testasimme samalla, miten kynttilät palavat ja onko etäisyys verhoihin sopiva. Mielenkiintoista oli huomata, että kynttilärenkaaseen kuuluva valkoinen metalliketju, jonka olin käärinyt myttyyn tuon metallikoukun juurelle, tummui kynttilän vaikutuksesta. Sitä ei aina arvaakaan, miten laajalle kynttilän liekki kuumottaa.
Aatonaattona pikkupojat koristelivat alakertaan joulukuusen valkoisin koristein ja yläkertaan Mailegin koristein. Olemme valitettavasti joutuneet siirtymään täysin muovikuusiin allergioiden vuoksi. Ihana kuusen tuoksu jää siis puuttumaan, mutta muuten kuusen tuoma valo antaa saman tunnelman kuin aitokin kuusi. Jouluaaton postauksesta näet muutaman lisäkuvan kuusesta. Kuusen kuvassa ripustettavan lumihiutaleen ohjeen puolestaan löydät täältä.
Kuusen alle kertyi lahjoja aatonaattoillan hämärissä.
Paketoinnin lomaan hieman kahvia ja suklaata, niin pysyi paremmin hereillä 😉
Linkin takaa löydät lisää paketointipuuhista.
Juolupuurolle käytiin suunnitellusti heti joulurauhan julistuksen jälkeen. Joulupuurokattauksesta löydät enemmän täältä. Kuten huomaat, kynttilöitä ei voi koskaan olla liikaa, ei ainakaan jouluna!
Viisikkoni aattoiltana eli juuri sillä kaikkein jännittävimmällä hetkellä.
Myöhemmin aattoiltana: minä ja miehistöni.
Jos vertaat näitä kynttilärengaskuvia aikaisempiin tässä samassa postauksessa, saat huomata miten ihmeelliseen aamuun saimme herätä joulupäivänä. Vihreä maa oli saanut ylleen pienen kerroksen valkoista lunta.
Joulupäivänä katoimme jouluaterian vielä omassakin kodissa ja kymmenvuotias sai lukea jouluevankeliumin.
Tapaninpäivänä saimme vanhempani vieraiksi ja luvassa oli muunmuassa herkuttelua mieheni tekemällä glögikakulla.
Välipäivinä saimme vieraiksemme ystäväperheemme ja silloin puolestaan herkuttelimme tällä piparipohjaisella juustokakulla.
Välipäiviin mahtui monia lautapelihetkiä, lukuhetkiä, elokuvahetkiä, leikkihetkiä, ruokahetkiä, herkkuhetkiä ja käsityöhetkiä.
Iloksemme – ja erityisesti lastemme iloksi – lunta satoi vielä hieman lisää, joten pojat pääsivät pariin kertaan myös toivomaansa pulkkamäkeen sekä muutenkin mukaviin pihaleikkeihin. (Ei puhuta mitään siitä, mitä säälle sitten tapahtui.)
Sain lahjakseni toivomani heijastinvaljaat ja pääsin niitä heti joulun välipäivinä ulkoiluttamaan. Koska kotona oli myös aikuinen poikamme, pääsimme muutaman kerran mieheni kanssa kahdestaankin kävelylle, sillä lastenhoitaja löytyi omasta takaa. Pikkupojat olivat innoissaan, kun isommat pojat pelasivat heidän kanssaan lautapelejä.
Ja katsokaas näitä! Todistusaineistoa siitä, että blogiani luetaan <3 Kiitos vielä serkulleni ja ystävälleni näistä puuttuvista palasista ja eräälle lukijalle vinkistä, mistä voisin löytää lisää Halla-sarjaa!
Välipäivinä tapasimme vanhempieni luona kahdet vieraat ja muutaman ystävän kanssa pääsin käymään kahvilatreffeillä. Vuoden vaihteen jälkeen vierailin mummani luona. Niin tärkeitä ja arvokkaita hetkiä jokainen kohtaaminen. Näitä pitäisi saada mahtumaan enemmän myös arkeen.
Siivosimme näitä kynttilärenkaita lukuunottamatta joulun kokonaan pois jo uudenvuodenaattona. Yleensä haluan jättää paperitähdet ikkunoihin tuomaan valoa loppiaiseen asti, mutta nyt oli jotenkin sellainen olo, että halusin kaiken kerralla siistiksi. Hieman haikea olo siitä seurasi ja muutenkin sellainen tyhjyys, mutta ehkäpä se saa vähitellen täyttyä uuden vuoden mukaan tuomilla asioilla. Joko teidän kodeistanne on joulu siivottu?
Tänä loppiaisena voimme pohtia itämaan tietäjien viemiä lahjoja vastasyntyneelle kuninkaalle: mirhaa, suitsuketta ja kultaa. Mikä voisikaan olla sopiva lahja minulta kuninkaalle tänä vuonna? Entä sinulta?
Ostin tämän opetustaulun – sekä muutaman muunkin – viime keväänä erään Facebook-ryhmän kautta.
Hyvää loppiaista!
Hei ja iloista uutta vuotta 🙂 Ihan pakko kommentoida, että ihan huippua kun sait kaipaamaasi Halla kipot. Varmasti iloinen yllätys, kun joulu toi lahjaksi kaivatut kipot.
Muutenkin joulunne vaikuttaa tunnelmallisesta <3
Kiitos kommentistasi ja toivotuksistasi! Ihana kuulla, että iloitset puolestani 🙂 Oli kyllä aivan huippu yllätys. Ensi vuodeksi meillä on sitten joulupuurolle kaikille oma puurokulho 🙂 Onnea uudelle vuodelle myös sinulle ja perheellesi!