Talvivaatepostaus osa 5: Kaupunkitalvitakit

Tiedämme kaikki, että vaikka ulkovaatteet pitäisivät todella hyvin vettä, kastuvat ne kuitenkin pinnasta märiksi ja mitä kosteampi keli ja pidempi ulkoiluaika, sen vettätippuvammat ne ovat. Meidän pojat myös ulkoilevat todella paljon, mikä tarkoittaa sitä, että ulkovaatteet todellakin ovat kovassa käytössä. Tärkeintä on toki se, että ulkovaate pysyy koko ulkoilun ajan sisäpuolelta kuivana, mutta ei ole kuitenkaan kovin mukava lähteä vaikkapa kauppareissuun ulkopuolelta märällä takilla tai haalarilla. Yksinkertaisesti pidän myös selkämpänä sitä, että lapsilla on erilliset kaupunkitakit. En kuitenkaan näe mitään estettä sillekään, että pojat lähtevät kauppaan tai pianotunnille samalla takilla kuin käyvät vaikkapa koulussa tai leikkivät kotipihassa, kunhan takki ei ole kuivauksen tai pyyhkimisen tarpeessa. Senkin ymmärrän, että aina ei vain ole mahdollista hankkia toista takkia tai sille ei yksinkertaisesti koeta olevan tarvetta. Meidän pääasiallisina kaupunkikäyttötalvitakkeina ovat Polarn och Pyretin tummansiniset parkatakit, jotka ovat olleet käytössä jo useammalla pojalla ja siitä syystä niiden lämpimänäpitokyky ei enää riittäisi tavalliseen päivittäiseen ulkoiluun. Kaupunkitakkeina ne sen sijaan ovat loistavat, koska ne pitävät tarvittaessa vettä, mutta eivät ole enää liian kuumat kauppareissuilla, joissa ollaan pääasiassa sisätiloissa. 

Parkatakin parhaita puolia ovat mielestäni takin ajattomuus ja monikäyttöisyys. Se käy tarvittaessa sekä siistimmästä takista että ihan jokapäiväiseen käyttöön tarkoitetusta takista. Kauppareissuilla pojilla on usein yllään farkut tai sammarit eikä erillisiä ulkohousuja. Parkatakki ylettyy pepun alle ja lämmittää silloin paremmin. Kahdella vanhimmalla pojalla on teini-iästä lähtien ollut jokapäiväisessä talvikäytössään nimenomaan parkamalliset takit. Ne antavat hieman lisäsuojaa ja lämpöä myös pyöräillessä. Jos minun siis pitäisi valita kouluikäiselle – ja etenkin teini-ikäiselle – pojalle vain yksi talvitakki, valitsisin ehdottomasti parkamallisen takin.

Kokosin tähän postaukseen erilaisia asustevaihtoehtoja ensin tummansinisen PoPin parkatakin kanssa ja sitten suklaanruskean Ticketin toppatakin kanssa.

Meillä on tätä samaa PoPin parkatakkia isoveljien jäljiltä neljässä eri koossa eli 152cm, 134cm, 122cm ja 104cm. 

1. Sinipunavalkoinen ja tähdet

2. Vihreä

Tällä samalla pintaneuloksella olen neulonut muunmuassa pojille Vesselimyssyjä ja itselleni Klompemyssyn ja huivin. Myssyt neulotaan suljettuna neuleena ensin kaksi kerrosta joustinneuletta oikein – nurin ja sitten yksi kerros oikein ja neljäs kerros nurin. Huivit olen neulonut tasona niin, että ensin kaksi kerrosta joustinneuletta oikein – nurin ja sitten kaksi kerrosta oikein. Nämä neljä kerrosta ovat yksi mallikerta. Tähän kymmenvuotiaan huiviin loin 40 silmukkaa. Jos nyt saisin päättää, loisin vielä kymmenen silmukkaa lisää eli tekisin huivista hieman leveämmän. 

3. Konjakinruskea

4. Beige

Näitä beigejä kaulahuiveja olen neulonut yhteensä viisi eli jokaiselle pojalle oman. Huivit olen tehnyt yksi oikein, yksi nurin -joustinneuleella. Olen käyttänyt neulomiseen Dropsin Baby Merino -langan sävyä 23 eli vaalea beige ja tehnyt huivit kaksinkertaisella langalla sekä hieman isommilla – muistaakseni numero viiden – puikoilla. Villasukat ovat jälleen äitini käsialaa.

5. Vaaleansininen

Muutama lukijani on kysellyt ulkovaatteiden säilytyksestä. Tässä kuvassa näette siitä pienen ripauksen. Rakastan näitä ”hatturasioita” ja niissä säilytämmekin pääasiassa tiettyjä ”kaupunkiasusteita”.

Sitten on vielä vuorossa suklaanruskea Ticket to Heavenin takki – oikeastaan kaksi eri mallia – asusteineen.

  1. Ruskea ja beige

2. Vihreä

3. Vaaleansininen

Tämä kaupunkitalvilätsä lipalla ja tikkivuorilla on mielestäni aivan ihana. Voi kunpa voisin saada näitä vielä jostakin isommissa koissa. Tilasin kolme tällaista lätsää Facebookin kautta joltakin ompelijalta syksyllä 2015, kun kuopus täytti vuoden. Valitettavasti ompelija lopetti sen jälkeen toimintansa. Nämä lätsät ovat aivan huiput talveksi, koska ne ylettyvät korvien päälle. Harmillista vain, että ainakin yksi lätsä on varmuudella kaikille pieni, ehkä kaksikin.

Tätä yhdistelyleikkiä olisi voinut jatkaa loputtomiin. Kuten huomaatte, kuvien taustan eli meidän tammilattian väri muuttuu kuvien välillä. Se johtuu siitä, että otin näitä kuvia useammassa eri erässä eli eri päivinä ja eri kellonaikoina, jolloin valaistus vaihteli melkoisesti.

Olisi mukava kuulla, onko sinulla joku suosikkiväriyhdistelmä tai kentien joku lisäehdotus?

Itse en pysty antamaan vain yhtä suosikkia, mutta kahteen voisin pystyä. Eli kaksi toisistaan poikkeavaa suosikkiani ovat:

Tämä ja…

tämä.

Näiden myötä toivotan teille leppoisaa viikonloppua!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.