Ennen Klompelompea neuloin pitkälti Novitan, ja jonkin verran myös Garnstudion, ohjeilla. Klompelompen ohjeista löytyy paljon erityisesti norjalaisille tyypillisiä neulontatapoja. Kullanmuruja neuloessani sain kokeilla niistä yhtä ja täytyy sanoa, että tuo tapa koukutti heti kerrasta.
Käsi ylös kenellä pyörii vaatehuoneen tai kaapin perällä pussukoita, jotka sisältävät valmiin villapaidan osat irrallisina. Täällä on ainakin yksi käsi ylhäällä! Voisin siis neuloa villatakkien ja -paitojen kappaleita, mutta niiden yhdistäminen. Plääh! Siinä ei ole enää mitään kivaa.
Kullanmuru-villatakkien neulominen aloitetaan neuleen yläosasta ja se neulotaan tasona helmaan asti eli etu- ja takakappaleita ei neulota erikseen eikä sivuille tule erillisiä saumoja, koska kappaleita ei tarvitse erikseen yhdistää toisiina. Jee! Tämä mahdollistaa myös sen, että voit sovittaa lapselle neuletta ennen lopullisen pituuden päättämistä. Sama koskee hihoja. Hihat neulotaan ylhäältä alaspäin suljettuna neuleena eli ei erillisiä saumojen yhdistämisiä ja hihan pituuden voit päättää sovittaessasi lähes valmista neuletta lapselle.
Lopuksi jää jäljelle pelkän nappilistan neulominen, sillä muilta osin villatakki on jo valmis. Uskomatonta! Saumojen yhdistämisen lisäksi toinen inhokkijuttu on silmukoiden poimiminen hihoja, pääntietä ja nappilistaa varten. Tällä tekniikalla noista jää jäljelle enää viimeinen. Tällä hetkellä mulla on puikoilla kokeilussa eräs toinen norjalaistapa, mutta siitä lisää myöhemmin.