Nähdessäni tämän kuvan Pinterestissä, sain ajatuksen pikkupoikien vaatteista kevään ylioppilasjuhlaan. Kuvat tulivat vastaan silloin, kun etsin inspiraatiokuvia pojat ja polvisukat -postauksia varten.
Näistä kuninkaallisista häistä pikkuisine morsiusneitoineen ja sulhaspoikineen oli Pinterestissä paljon kuvia erilaisista kuvakulmista. Esimerkiksi näistä sivuprofiilikuvista näkee, millaiset napit (ja missä) oli prinssi Georgen polvihousuissa.
Olin aluksi ajatellut pikkupojille kultaisia liivejä puvunhousujen kanssa, mutta nähdessäni nämä polvihousut, syntyikin toisenlainen idea. Hylkäsin liivit ja lähdin selvittämään mistä voisin saada “kultaiset polvihousut”.
Aivan ensimmäiseksi kysyin kuitenkin poikien mielipidettä polvihousuista. Jos he eivät olisi tykänneet ideasta, olisimme miettineet jonkun sopivamman vaihtoehdon. Tein niin, että näytin ideakuvaa jokaiselle kahden kesken, jolloin sain kultakin mahdollisimman rehellisen mielipiteen, ilman että jonkun toisen mielipide pääsi siihen vaikuttamaan.
Aluksi ajattelin käydä kangaskaupassa katsomassa, löytyisikö sieltä sopivaa kangasta. Äitini sanoi, että voisi ommella housut. Olisin ehkäpä itsekin noista selvinnyt, mutta mieluiten ne ulkoistaisin, koska juhlajärjestelyjä riitti muutenkin. Koska äitini oli lupautunut leipomaan melko paljon juhlia varten, ajattelin, ettei ole myöskään hyvä, jos hänelle kasautuu liikaa vastuuta.
Olen aina silloin tällöin teettänyt pojille vaatteita ompelijalla. En vain ole löytänyt uutta luotto-ompelijaa lopettaneen tilalle. Saa mielellään vinkata, jos tietää!!! Olen siis tilannut vaatteita juuri sellaisissa tilanteissa, kun minulla on ollut mielessäni joku idea vaatteesta, mutta sellaista ei ole mistään löytynyt valmiina. Toinen syy on ollut se, että tietynlaisia poikien juhlavaatteita valmistetaan vain tosi pienissä koissa ja halutessani niitä myös isommissa koissa, on ollut turvauduttava ompelijaan.
Tällä kertaa keksin laittaa kyselyn yhteen Facebook-ryhmään, jossa on muitakin “lastenvaatefaneja”. Sain sieltä aivan huippuja vastauksia. Muutaman vinkin perusteella löysin ulkomaisia verkkokauppoja, joissa myytiin vastaavia poikien juhlavaatteita nimenomaan sulhaspojanvaatenimikkeellä. Harmillista oli se, että koot loppuivat kesken. Ne olisivat kuitenkin olleet täysin varteenotettavia vaihtoehtoja pienemmissä koissa.
Yhdessä vinkissä ehdotettiin Riihipeikkoa. Epäilin, että he tekisivät vain pellavavaatteita, mutta koska vinkin antajalla oli käsitys, että he ompelisivat myös toiveiden mukaisia vaatteita, päätin selvittää tämänkin vaihtoehdon. Ja vau!!! Onnistui! Lähetin Riihipeikon info-sähköpostiosoitteeseen viestin ja sain sieltä tosi nopeasti vastauksen. Miten ihana olikaan lukea vastausviestistä, että ONNISTUU!
Annoin puhelinnumeroni ja pian “Tiina Riihipeikko” jo viestittikin minulle. Lähetin hänelle ideakuvan ja kerroin, että tarvitsisin “kultaiset polvihousut” koossa 110cm, 130cm ja 150cm. Myöhemmin tilaukseen liitettiin myös rusetit. Tiina lupasi heti tehdä tilauksen näytekankaista. Kun ne saapuivat, hän lähetti niistä kuvia ja kävimme pitkää vertailevaa “keskustelua” sopivasta sävystä. Päädyimme sen pohjalta sävyyn, jota itse kutsuimme nimellä “tumma kulta”. Samalla kun Tiina tilasi oikeaa kangasta, otin minä pojista mittoja ja lähetin ne Tiinalle. Eikä kestänyt kauaakaan, kun sain mittatilauksena tehdyt polvihousut ja rusetit postitse kotiini. Sovituksen jälkeen päädyimme korottamaan hieman vyötäröä. Kaikki sujui tosi näppärästi. Lähetin vain housut takaisin, Tiina teki korjaukset ja housut ehtivät meille hyvissä ajoin ennen juhlia. Tämä oli taatusti huolettomin ikinä tekemäni lastenvaatteiden tilausompelu. Yleensä ompelija haluaa kankaat valmiina asiakkaalta, mutta nyt myös niiden etsiminen kuului palveluun. Koska ompelupaikka sijaitsi kaukana meistä, eivät lapset voineet käydä sovittamassa vaatteita, mutta kaikki hoitui helposti teksti- ja kuvaviestein.
Olimme sopineet, että teetän housukankaalla päällystetyt napit paikallisessa nappikaupassa ja ompelen ne itse housuihin. Tiina lähettikin minulle valmiiden housujen mukana nappeihin tarvittavan kankaan, joten sekin asia hoitui hyvin.
Siinä ne nyt ovat! Mitä tykkäätte?
Paidoiksi ajattelin ensin Benettonin valkoisia pystykauluspaitoja, joihin olisin kiinnittänyt rusetin hakaneulalla, mutta lopulta päädyin kuitenkin laittamaan rusettiin kuminauhan, jolloin se vaati kunnon kauluksetkin. Valitsin siis paidoiksi Benettonin valkoiset kauluspaidat, joissa on kaulusnappi rusettia varten. Paidat meiltä löytyi jo ennestään.
Kävimme Tiinan kanssa keskustelua myös juhlaliiveistä, mutta päädyin kuitenkin pelkkiin polvihousihin ja rusetteihin. Mielestäni liivi samassa värissä olisi ollut jo hieman liikaa ainakin minun makuuni. Sen sijaan rusetti yhdistää juuri sopivasti ala- ja yläosan toisiinsa.
Polvisukat tilasin suoraan valmistajalta eli Condorilta täältä. Niistä löytyy myös erillinen postaus.
Kahden nuorimman juhlakengät ovat jo kaikilla vanhemmilla veljillä palvelleet Kavatin mustat nahkakengät. Keskimmäiselle pojalle jouduimme ostamaan uudet juhlakengät, koska isoveljien vanhat kengät olivat kaikki hänelle väärää kokoa. Täytyypä jälleen todeta, miten kiven alla on koon 39-40 poikien juhlakengät. Nämä Createn kengät löytyivät Haloselta. Stockmann on toinen paikka, mistä useimmiten löytyy pojille juhlakenkiä tuossa kokoluokassa.
Ompelin kaksi nappia vyötärön kummallekin sivulle.
Lisäksi ompelin yhden napin kummankin lahkeensuun ulkoreunalle.
Yleensä, jos pojilla on yllään jotakin valkoista, saan ainakin yhdestä suusta kuulla kauhisteluja, että miten nuo pysyvät valkoisina. Tapaan siihen todeta, että meillä on pesukone 😉
Tällä kertaa voin sanoa, että kaikkien paidat säilyivät täysin puhtaina koko juhlien ajan. Yhden pojan sukat sen sijaan olivat ihan mustat jo ennen kuin juhlat ehtivät kotona edes alkaa. No, siinä välissä oli sopivasti aikaa pyöräyttää ne koneessa. Poikien yhteiskuvat on otettu sen “pyöräytyksen” jälkeen, joten puhdasta tuli. Lisäksi uudet juhlakengät päästivät väriä sukkiin. Nämä muut kuvat puolestaan on otettu vasta juhlien ja sukkien pesun jälkeen, joten puhdasta tuli myös sen osalta. En siis osaa pelätä valkoista väriä lasten käytössä.
Oikeastaan ainut hetki, kun kielsin poikia sotkemasta vaatteitaan, oli juuri ennen valokuvausta. Muuten ovat saaneet touhata vapaasti ja syödä herkkuja pöydästä. Jos paidalle tulee vaikkapa kesken juhlia likaa, ei sitä tarvitse alkaa tuoreeltaan kiidättää pesuun. Marseille-palasaippua pelastaa kaikelta lialta, myös viiveellä.
Kuvauspaikalta saattoikin siis tehdä täyskäännökseen ja pistää juoksuksi!
Täytyy kyllä sanoa, että olen enemmän kuin tyytyväinen Riihipeikon palveluun. Aikataulu oli nopea ja sain sitä mitä tilasinkin. Parasta koko prosessissa oli mielestäni se, että asiakasta ja hänen toiveitaan todella jaksettiin kuunnella. Olen melko kova jahkaamaan ja puntaroimaan päätöksiä ennen niiden lopullista muotoa eikä ihan jokainen jaksa lähteä mukaan siihen pyörittämiseen, mutta Tiina jaksoi! Koin myös, että puhuimme alusta asti samaa kieltä ja Tiina ymmärsi millaista tuotetta toivon sekä millaista materiaalia haen. Suuri kiitos siitä ja kiitos Riihipeikko, kun autoit osaltasi tekemään meidän juhlapäivästä juhlan!
Tiina ompelee pääasiassa oman mallistonsa tuotteita käyttäen materiaalina pellavaa, mutta toteuttaa myös asiakkaiden uniikkeja ompelutoiveita, kuten nämä polvihousut ja rusetit osoittavat.
Aiemmin jo mainitsin, että oli huippupalvelua, ettei kangasta tarvinnut etsiä itse. Samaan syssyyn voisin sanoa myös sen, että “kaavaksikin” riitti pelkkä Pinterestin ideakuva, jonka pohjalta Tiina teki kaavat. Kolmas mainitsemisen arvoinen asia on se, että polvihousujen ompeleminen isommille pojille ei myöskään ollut mikään ongelma. Useimmiten pikkupoikien juhlavaatteiden koot päättyvät 100cm:in, viimeistään 120cm:in.
Ei siis ole epäilystäkään keneen otan yhteyttä, jos vielä joskus tarvitsen toteuttajaa ideoilleni 🙂
(Ps. Tämä ei ollut maksettu mainos eikä blogiyhteistyö, vaan ihan oma rehellinen kokemukseni ja kommenttini.)
En tiedä tarkalleen mitä materiaalia polvihousukangas on, mutta kutsun sitä “satiiniksi” eli se on hieman kiiltävää ja liukasta, mutta siinä on mukana myös joustavaa materiaalia. Kukaan pojista ei valittanut, että kangas kutittaisi tai olisi epämiellyttävä päällä. Sen perusteella voin ajatella, että materiaali sopii myös allergiselle iholle (kuten yhdellä tästä kolmikosta on).
Polvihousut kestivät hyvin juhlinnan. Ainoastaan yhdessä takapuolessa on hieman suklaajälkiä. Kankaan saa pestä 30 asteessa, joten eiköhän tuokin suklaatahra saada sillä liukenemaan.
Kevätjuhlapäivän aamu oli melko kylmä. Pelkällä kauluspaidalla ei olisi millään tarjennut ulkona. Nappasin pikkupojille mukaan La Coquetan neuletakit. Ne sopivat mielestäni ihan kivasti juhla-asun kanssa. Pojat eivät halunneet edes riisua neuleita omissa luokissaan todistuksiaan hakiessa eivätkä peruskoulunsa päättäneen isoveljensä juhlassa.
Valitettavasti en löytänyt tätä kännykkäkuvaa parempaa versioita noista neuletakeista, mutta idea selvinnee tästäkin.
Tässä koko juhlapesueemme Lauri Ylimäen kuvaamana.
Kiitos Laurille juhlien kuvaamisesta!
Outo pussi tuli etumuksen eteen ja näyttivät kinnaavan haaroista. Vyötärö oli sekava eikä housut istuneet hyvin.
Ajatus varmasti hyvä, toteutus ei.
Kiitos kommentistasi! Me olimme kyllä kovin tyytyväisiä housuihin etenkin kun ottaa huomioon, että välimatkan vuoksi emme päässeet niitä kertaakaan sovittamaan. Palvelu oli todella hyvää ja ystävällistä. Olisin valmis tilaamaan uudelleen samalta ompelijalta.