Olemme tähän mennessä järjestäneet kotonamme viidet ristiäiset ja kahdet rippijuhlat sekä lukuisan määrän syntymäpäiväjuhlia — isompia ja pienempiä. Sen sijaan ylioppilasjuhlien suhteen olimme täysin noviiseja (paitsi aikoinaan omat juhlamme kokeneina) ja muutenkin ne erosivat aiemmin järjestämistä juhlistamme. Suurin ero oli vieraiden määrässä eli kaikissa aiemmissa juhlissa vierasmäärä on ollut etukäteen tiedossa, mutta näissä avoimen kutsun juhlissa puolestaan ei. Pidin tärkeänä paitsi tarjottavien määrän riittämistä niin myös sitä, että jokaiselle löytyisi sopivaa syötävää. Siihen varmasti vaikuttaa myös oma allergiataustani. Etukäteen ei kuitenkaan välttämättä halustaan huolimatta voi vaikuttaa kaikkiin mahdollisiin allergioihin, ellei niistä ole ennakkotietoa, joten voin vain toivoa, että onnistuimme valmistamaan jokaiselle edes jotakin sopivaa.
Pöytää kierrettiin etiketin mukaan väärästä suunnasta eli ei myötä- vaan vastapäivään. Tähän ratkaisuun päädyttiin, että kahvin, teen ja mehun ottaminen sujuisi jouhevimmin.
Oikealla puolella seisovaa pöytää oli suolaiset tarjottavat ja pöydän päädyssä sekä sen vasemmalla puolella makeat tarjottavat.
Äitini teki kaikki suolaiset tarjottavat. Kerrostarjoiluastian kahdella ylimmällä tasolla oli kasvistäytteisiä tuulihattuja. Alimmalla tasolla puolestaan kinkkutäytteisiä. Kaikki tuulihatut olivat maidottomia ja gluteenittomia.
Tuulihattujen vieressä oli laktoosittomat karjalanpiirakat ja niiden takana gluteenittomat ja maidottomat karjalanpiirakat. Munavoi oli maidotonta ja toki myös gluteenitonta. Suolaisia piirakoita oli kahta eri sorttia, joista molemmat olivat gluteenittomia. Broilerpiirakka oli lisäksi laktoositon ja parsatomaattipiirakka myös maidoton, kasvis- ja vegaanivaihtoehto.
Pöydän päädyssä näkyy työkaverini tekemä pullakranssi, josta alkoikin makeat tarjoiltavat.
Pullakranssin takana Mariskoolissa näkyy Karkkikauppa Sweetheartista ostamani ”kultaiset” suklaapallot. Ne toivat osaltaan ripauksen kultaa kattaukseen. Pullakranssin vieressä on äitini leipoma maidoton ja gluteeniton kuivakakku.
Ylioppilasjuhlateeman mukainen ”ripaus kultaa” löytyy myös tästä Ikean messinkikahvaisesta kolmikerrostarjoiluastiasta. Sama astia oli käytössä myös tuulihatuilla. Solmin messinkikahvaan vielä kultaisen nauhan. Siellä täällä juhlakattauksen seassa oli myös Stockmannilta ostettuja kullattuja Settecenton kakkulapioita.
Kolmikerrosvadin alimmalla tasolla oli tekemiäni gluteenittomia ja maidottomia porkkanaruutuja. Keskitasolla oli äitini tekemiä marenkiruusuja. Ylätasolle isot pojat tekivät suunnittelemiani mustikkavaahtokarkkitikkuja, joihin ihana kälyni solmi pyynnöstäni kultanauhasta rusetteja.
Näiden muutamien kultaisten ja parin erillisen koristeen lisäksi seisovassa pöydässä oli pieniä yhden ruusun maljakoita, joiden kaulaan olimme ripustaneet kunkin tarjolla olevan tuotteen tiedot nimen ja allergeenitietojen muodossa.
Äitini tekemiä ylioppilaspikkuleipiä oli erikseen laktoosittomina, gluteenittomina ja maidottomina. Pikkuleipien välissä oli vadelmahilloa.
Tekemieni gluteenittomien ja laktoosittomien sitruunajuustokakkujen päälle löysin Paperikaupasta Helsingistä tällaisen puisen kakunkoristeen. Sopivan yksinkertainen makuuni.
Ranskalainen suklaakakku kera kermavaahdon sai pinnalleen ripauksen valkoista tomusokeria. Tekemäni kakku on gluteeniton ja maidoton.
Äitini ystävä — joka hoiti myös juhlissa kaiken tarjoiluun liittyvän — teki juhliin todella hyvät kinuskikuorrutteiset gluteenittomat ja laktoosittomat täytekakut. Koristeeksi riitti pelkkä ylioppilaslakki. Täytekakkujen tekijä teki myös maidottoman, munattoman ja gluteenittoman täytekakun sekä juustokakun. Niitä sai tarvittaessa erikseen.
Seisovana pöytänä toimi ruokailuhuoneessamme oleva ruokapöytä, josta tuolit oli siirretty toisaalle. Liinana oli Balmuirin valkoinen pellavaliina.
Tässä yläpuolella oleva kuva on yksi näiden juhlien suosikkikuvistani. Harmi, etten voi näyttää sitä teille kasvojen kera. Kuvassa mummi (äitini) on lasten apuna seisovassa pöydässä valitsemassa sopivia herkkuja.
Ostimme juhlia varten mehulle ja vedelle tällaiset 8,5 litran hanalliset säiliöt. Ne osoittautuivat todella käteviksi. Veden sekaan laitoimme jääpaloja, jolloin se pysyi pidempään kylmänä.
Vastapuolella oli samanlainen pieni pöytä teepusseille, sokerille ja kahvimaidolle. Sen pöydän vieressä seisoi äitini ystävä, joka ojensi kahvi/teekupin ja kaatoi kahvin. Hän kävi myös pöydissä kaatamassa lisää kahvia ja teetä.
En tiedä vieraista, mutta itse koen, että tarjoiltavaa oli riittävästi ja riittävän montaa eri sorttia. Mitä mieltä te olette? Koen myös, että juhlapöytä oli meidän näköisemme.
Suurin osa tämän postauksen kuvista on Lauri Ylimäen ottamia. Hän oli meillä ylioppilasjuhlapäivänä ottamassa valokuvia. Jokunen postauksen kuva on ottamani kännykkäkuva.