Yksi lämmin huhtikuinen lauantai ja tajusin, etten kai enää voi paeta asiaa nimeltä välikausivaatteiden hankinta.
Muistatteko viime kevään? Talvi oli pitkä ja kun viimein sai ottaa käyttöön ne välikausivaatteet, tulikin jo kesä! Se oli kyllä kieltämättä ihanaa, mutta käytännössä niitä välikausivaatteita ei juurikaan ehditty käyttää. No, mahdotonta uskoa, että niin voisi käydä toisena vuotena peräkkäin, joten ei auta kuin alkaa kaivella kaappeja.
Tämän postauksen tarkoituksena ei siis ole esitellä kevään uutuuksia, vaan tarkistella mitä kaikkea kaapeista löytyy jo valmiina. Viiden pojan äitinä kannan korteni kekoon kierrätyksen suhteen siinä, että valitsen lapsilleni laadukkaita vaatteita, jotka kestävät omassa perheessämme lapselta toiselle. Jos vaikkapa takkeja on kertynyt vuosien saatossa useampi, tarkoittaa se samalla myös sitä, että niiden kulutus on ollut vähäisempää ja silloin ne pääsevät käyttöön vielä kotimme ulkopuolisillekin lapsille.
Päätin aloittaa kuopuksen (4,5v) vaatteista. Poimin tähän postaukseen sellaisia arkivaatteita, joilla voi rymytä missä huvittaa. Katsotaan, jos kokoan kaupunkivaatteet vielä erilliseksi postaukseksi. Osaa toki käytetään “kaikkialla” ja se onkin lastenvaatteita valitessani yksi tärkeä sääntö, että vaatteen kuuluu sopeutua lapsen käyttöön eikä päinvastoin.
Kaappeja kaivellessani löysin Polarn och Pyretin tummansinisen irrotettavalla fleecevuorilla varustetun kuorihaalarin koossa 104cm. Kuopus käytti sitä muutaman kerran jo viime syksynä. Toivon, että se on sen verran reilua kokoa, että sopii yhä. Voisin ajatella, että se menisi vielä tämän kevään ainakin ilman vuoriosaa. Ticketin tähtihaalari on isoveljien peruja ja myös kokoa 104cm. Kuopus lähentelee pituudessa jo 110cm:ä, joten nähtäväksi jää riittääkö näiden haalareiden koot.
Toistaiseksi en siis ole hankkinut kuopukselle tähän kevääseen kuin välikausigoretexkengät.
Onni on omistaa “muutama” isoveli ja vino pino perintöpipoja. Tässä tosin on vaan POPin pipot… No, käytännössä vihreät ja punaiset pipot karsiutuvat suoraan pois, koska kuopus ei itse tykkää punaisesta ja vihreä ei ole hänen värinsä, ei tosin sitä itsekään valitse. Vaihtoehdoiksi jää siis oikeastaan kaikki sinisävyiset pipot. Ruskeavalkoraidallinen ja mustavalkoinen “batmanpipo” eivät väriensä puolesta käy näiden haalareiden kanssa. Tuota leveäraidallista fleecevuorillista pipoa meillä on ollut myös sinivalkoraidallinen, joka kävisi kivasti tuon tähtihaalarin kanssa, mutta se taisi olla liian pientä kokoa.
POPin perusraitapipo ja -tuubihuivi tummansinivalkoisina. Vihreävalkoisen fleecevuorillisen pipon kaveriksi sopii vaikkapa POPin robottihuivi vuosien takaa. ReimaTecin välikausihanskat kestävät hyvin vielä toisenkin vuoden. Varahanskoiksi päiväkotiin meiltä löytyy samoja hanskoja veljien vanhoina.
Kuvan tähtihaalari meillä on ollut myös koossa 86cm ja ellen ihan väärin muista, se odottaa yhä myytävien vaatteiden kasseissa uutta kotia.
Kuten jo aiemmin mainitsin, niin vihreävalkoraidalliselle POPin pipolle ei meillä välttämättä enää tule käyttöä. Sitä vastoin Kivatin ohuempi (trikoinen) puuvillakypärälakki on jo nyt otettu käyttöön, kun säät hieman lämpenivät. Kypäräpipo on yhä todella hyvässä kunnossa, vaikka se on jo kolmannella käyttäjällään. Toisina välikausihanskoina käytössä ovat POPin kuorihanskat. Saattaa olla, että niitä sai tänä vuonna vain mustina. Kuvan hanskat ovat tummansiniset.
POPin pandapipo ja -huivi ovat yhdeksänvuotiaan vanhat. Seitsemänvuotiaalla on sama settipunavalkoisena. Kuten kuvastakin näkee, niin tämä materiaali oli tällaista, joka haalistui hetiensimmäisessä pesussa. Harmillista, sillä se tekee pinnan jotenkin nuhjuiseksi. Vastaavaa ei ole tapahtunut esimerkiksi perusraitapipoissa ja voin sanoa, että olen todella tarkka vaatteiden pesijä.
Merinovillapipo ja -tuubihuivi ovat olleet kovassa käytössä. En varmaan valehtele, jos sanon niiden olevan eniten käytetty asustesetti meidän pikkupojilla. Yhdistelmänä ohut ja lämmin on vaan tosi toimiva. Värinsä puolesta tämä setti käy myös lähes kaikkien ulkovaatteiden kanssa.
Ihmeellistä katsoa tätä valokuvaa, kun fleecevuori näyttää noin nukkaiselta, vaikkei kyllä sitä ole. Haalarin pinta kuitenkin kertoo, miten hyvässä kunnossa tämä puku on. Nämä irrotettavat fleecevuorit antavat haalarille pitkän käyttöiän. Silloin kun talvihaalarit tuntuvat jo liian paksuilta, mutta peruskuorihaalari välikauteen puolestaan liian ohuelta, on juuri tämän fleecevuorillisen haalarin aika. Sama pätee myös syksyllä siirryttäessä kuorihaalarista talvihaalariin.
Vuoriosan irrottaminen ja uudelleen kiinnittäminen on kuitenkin sen verran työlästä, että useimmiten meillä on ollut rinnalla käytössä joko kaksiosainen takki- ja housutsetti tai sitten toinen haalari ilman vuoriosaa. Keväällä ja syksyllä kun säät vaihtelevat paljonkin, on tuo rinnakkaissysteemi ollut hyvä.
Pidemmän käyttöiän fleecevuorillisessa haalarissa mahdollistaa myös se, että kun vuoriosan ottaa kokonaan pois, vapautuu kuorihaalariosioon enemmän tilaa ja se saattaa mahtua pidempään. Tämän kortin varaan olen yrittänyt laskea tänä keväänä. En nimittäin muista, onko meillä veljien vanhana seuraavan koon haalaria…
Takiksi löytyi yhden veljen aiemmin käyttämä 110cm POPin tummansininen kuoritakki. Housut sen sijaan ovat jossain “paremmassa tallessa” eli todennäköisesti vintillä (toivottavasti!!!). Kuoritakin käyttöikää pidentää ensin POPin kevytuntuvatakki ja sen jälkeen POPin windfleecetakki. Sekä kuoritakissa että unttis- ja fleecetakeissa on pienet nepparit, joilla ne kiinnittyvät toisiinsa.
Aiemmassa postauksessa kerroin satukaapista, jota voisin kutsua myös pieneksi vaatekaupaksi. Samaa vaatekauppakäsitettä voisin käyttää myös pikkuvaatehuoneen tangosta, jolla roikkuu POPin windfleecetakkeja joka koossa (sellaisessa jotka eivät parhaillaan ole käytössä jollakin pojista tai jääneet kuopuksellekin pieneksi). Sieltä löysin nytkin jokaiselle pikkupojalle seuraavan koon windfleecen. Olen todennut, että tummansininen takki sopii meillä parhaiten kaikkien muiden vaatteiden kanssa. Meillä on kuitenkin muutama takki jossakin toisessakin värissä, kuten kuvassa näkyvä vihreä. Se on kokoa 110cm ja koska samassa koossa löytyy takki myös tummasinisenä, niin saattaapi olla, että kuvan vihreä takki lähtee myyntiin.
Kuvan alaosassa näkyvä Ticketin tummasininen kuorihaalari valkoisilla ääriviivatähdillä, on kokolapun mukaan kokoa 92cm, mutta vastaa kokoa 104cm! Sitäkin pitää vielä sovittaa kuopukselle ennen kuin laitan sen eteenpäin. Haalarin päällä oleva tähtipipo on Kivatin ja ollut käytössä jo isoimmilla pojilla.
Kuoritakin sisällä on POPin tummansinipohjainen pikkutähtikuvioinen huivi. Se on ollut meidän pojilla paljon käytössä, ehkä vielä enemmän kaupunkitakkien kuin peruskuoritakin kanssa.
Samat pipot, huivit, tuubit ja hanskat käyvät ristiin lähes kaikkien ulkovaatteiden kanssa.
Näitä Ticketin ruskeita irrotettavalla fleecevuorillia varustettuja kuoritakkeja meillä on joka toisessa koossa. Tilasin niitä vuosia sitten Ticketin verkkokaupasta. Tämä kuvan reilua mitoitusta oleva takki on 92cm ja sen pakkasin nyt poislähtevien joukkoon. Kuopus saa käyttöönsä saman takin koossa 104cm.
POPin irtovuorillisen haalarin tavoin olemme käyttäneet näitä Ticketin takkeja aluksi vuorillisena rinnakkain esimerkiksi POPin peruskuoritakin kanssa. Me jotka tunnemme todellisen Suomen kesän (viime kesä oli ihana poikkeus), tiedämme, ettei kesästäkään selviä ilman takkeja tai vähintäänkin saatamme huvipuistoreissulla saada niskaamme lämpimän kesäsateen. Kun näistä Ticketin takeista irrottaa vuoriosan (se on kiinni helposti vetoketjuilla noilta pitkiltä sivuilta, mutta sitten hieman haastavammin pienillä napeilla helmasta ja hihansuista), on varsinainen kuoritakki todella kevyttä ja ohutta, tuulitakkimaista materiaalia. Ne menevät näin isommallakin perheellä hyvin pieneen tilaan, joten ovat erityisesti reissuissa todella kätevät. Nämä takit siis pitävät täysin vettä.
Asusteiksi laitoin tähän kuvaan tuon poika numero nelosen syntymävuoden (2011) iki-ihanan ruskeavalkoraidallisen POPin trikoopipon. Muistan todella sen päivän, kun tuo ruskea raitamallisto julkaistiin ja sinne oli PAKKO päästä. Siihen aikaanhan POPin tietyt vaatteet loppuivat heti myyntiin tultuaan. Nyt olen jo parin vuoden ajan toivonut, että POP tekisi raitamalliston beigevalkoisena. Harmaan ystävätj o saivatkin omansa, mutta beigeä on näkynyt vasta vauvamallistoissa.
Ruskeasävyinen muumihuivi on isoveljien peruja. Tassupipo on vuosien takainen Me&I. Suklaanruskeat puuvillasormikkaat ja -lapaset ovat Kivatin. Ne olen tilannut vuosia sitten tamperelaisesta Miraakkelista. Ellen muista aivan väärin, niin tuo tumma ruskea olisi lopetettu Kivatin värivalikoimasta.
Meillä on kuistilla kiintokalusteena penkki, johon kuuluu kolme laatikkoa. Jokaisella pikkupojalla on oma laatikko asusteilleen.
Laatikon vasemmassa etureunassa on pipot.
Peruspipojen takana on kypärälakit.
Kypärälakkien päällä pidetään kuorihanskoja.
Laatikon oikeassa laidassa säilytetään erillisissä pikkukoreissa puuvillalapasia- ja sormikkaita (kuvan tuotteet on Kivatin) sekä huiveja ja tuubihuiveja. Korien takana on hyvässä tallessa retkillä tarvittava istuinalusta.
Tämän asustelaatikon lisäksi meillä on erillisiä hatturasioita, joissa säilytetään hieman harvemmin käytössä olevia asusteita eli niinsanottuja kaupunkipipoja ja -huiveja. Tosin näistäkin kaikki sopivat myös kaupunkikäyttöön.
Kertokaahan, että jos nyt joudun kuitenkin lähtemään haalariostoksille, niin mistä se kannattaisi hankkia? Mikä merkki? Vaatimuksena on riittävän neutraali värimaailma, ettei tarvitse uusia kaikkia asusteita haalarin vuoksi. Vesipilarin on oltava mielellään vähintään 10 000 ja kaikki saumat tietenkin teipatut.